Suomalainen nimikirja (Otava 1984) kertoo Maurasta näin: "Maura on karjalainen naisennimi, joka vastaa venäjän nimeä Mavra. Maura on johdos venäjän Mavr-nimestä, alkuaan kreikan Mauros, jonka merkitys on epäselvä. On esitetty tulkinta 'musta', mutta nimeä on selitetty myös teonsanan 'pimentää' pohjalta. Ortodoksikirkko kunnioittaa maura-nimistä egyptiläistä naismarttyyria ja pyhittäjää, joka perusti luostarin Konstantinopoliin 400-luvulla. Karjalaisten sukunimien Mauranen, Mauronen pohjalla ovat etunimen muodot Maura ja Mauroi".
Pyhästä Maurasta oli vaikea löytää tietoja. Martti Haavion kirjassa Suomalainen mytologia (WSOY 1967) on katkelma sivulla 446. "Karjalassa, jossa ennen - ja vielä toisen maailmasodan kynnyksellä- soivat tsasounain...
Kysymykseenne ei löytynyt mitään yhtä teosta, joka olisi käsitellyt kaikkia kysymykseen liittyneitä asioita, mutta seuraavassa on listaa teoksista, joista löytyy kaikista jotakin.
Seuraavat olivat parhaita teoksia mitä aiheesta löytyi:
Mikkola, Paula: Suomalaisten hotelli- ja ravintola-alan yritysjohtajien suhtautuminen ympäristönsuojeluun, 1996
Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa, 1991
Greener management for hotels and restaurants : how to cut costs by protecting the environment, 1997
Seuraavat teokset käsittelevät yleensä ravintolasuunnittelua:
Karanko, Jatta: Henkilöstöruokalan suunnitteluopas, 1990
Asensio Cerver, Francisco: Commercial space : restaurants, 1996
Mount, Charles: The new restaurant : dining design 2, 1995...
Kirjan "Paahde" (alkuperäiseltä nimeltään "Holes") tekijältä Louis Sacharilta ilmestyi tänä syksynä suomeksi kirja "Riskitekijä". Teos on alkuperäiseltä nimeltään "Small steps" ja se on julkaistu New Yorkissa vuonna 2006 eli kirja on suomennettu heti, kun se on ollut mahdollista. Vielä ei tiedetä aikooko kirjailija tehdä lisää jatko-osia.
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi aina katakana-tavumerkeillä, eli niitä ei koskaan muodosteta kiinalaisperäisistä kanji-merkeistä.
Mainitsemasi nimet kirjoitettaisiin katakanoilla:
イェレ (=Jere)
ヨニ (=Joni)
'Jere' koostuu kolmesta merkistä, joista keskimmäinen täytyy kirjoittaa pienemmällä kuin sitä ympäröivät isommat merkit. 'Joni' koostuu kahdesta isosta merkistä.
Listätietoa katakana-merkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Turun taidemuseon varmentaman tiedon mukaan Autuaitten saari on todellakin Akseli Gallèn-Kallelan maalaus.
Tämä matka -näyttely on avoinna Turun taidemuseossa 28.11.2010. Lisätietoja Turun taidemuseon sivuilta www.turuntaidemuseo.fi.
Et kertonut kotikuntaasi, mutta Helka:n mainitsemisesta päättelen, että olet pääkaupunkiseudulta. Valitettavasti et voi ainakaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta tehdä kaukolainausta muiden paikkakuntien kirjastoista, sillä kaukopalvelun periaatteena on, että kaukolainaksi ei voi saada sellaista teosta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, vaikka kyseinen teos olisikin tällä hetkellä lainassa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Ja etsimääsi Goffmanin teosta kuitenkin löytyy Helmet-kirjastoista kaksi kappaletta ja Helka-kirjastoista niinkin hyvin kuin 41 kappaletta (joista lyhytlainoja tällä hetkellä vielä paikallakin).
Toimituksemme jäsenet muistavat itsekin opiskeluajoiltaan, että kurssikirjoja oli aina vaikea...
Runon nimi on Vuorolausuntaesitys itsenäisyysjuhlaan. Sen on kirjoittanut Kaarina Kakko. Runo löytyy ainakin kirjasta Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Tekijä on Anja Vammelvuo. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.
Suunnilleen kaikki Juice Leskisen laulut on julkaistu sarjassa "Mamme lauluja" 1-5, mutta Mikko Alatalon säveltämää ja Juicen sanoittamaa laulua "Odysseus" ei jostain syystä ole koskaan julkaistu nuottina. Kokoelmasta "Maamme lauluja 1" (Love 1985 ja Bluesway 2000) löytyy kuitenkin laulu "Nuku".
Laulu "Paperitähdet" (sävellys Ray Davies, sanat Juice Leskinen) löytyy kokoelmista "Hitit - rautainen 70-luku" (F-Kustannus 2003), "Suomi-popin helmiä 8" (Helmi 2011), "Kitaralaulujs 2" (F-Musiikki 2011) ja "Kultainen poplaulukirja" (F-Musiikki 2014).
Heikki Poroila
Kirjastolla ei ole yhtä tunnettua keksijää. Itse asiassa kirjasto on hyvin vanha keksintö. Varhaisimmat kirjastot perustettiin noin viisituhatta vuotta sitten muinaiseen Mesopotamiaan. ”Kirjat” olivat siellä savitauluja, joihin oli kirjattu tietoja tehdyistä kaupoista ja hallinnollisista asioista kuten veroista ja armeijoista. Vasta myöhemmin alettiin kirjoittaa ylös myyttejä, historiaa, filosofiaa, maantiedettä ja lääketiedettä. Näistä löytyy laajemmin tietoa Stuart A. P. Murrayn teoksesta The library : an illustrated history (American Library Association, 2009), jota on käytetty ihan yliopisto-opinnoissakin oppikirjana.
Kirjojen lainaaminen on ollut ennen varsin rajoitettua, sillä esimerkiksi varhaisista yliopistokirjastoista ei ole...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempi vastaus Tove Janssonin myydyimmistä ja käännetyimmistä kirjoista on vuodelta 2011. Tässä vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kutakin-tove-janssonin
"Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja...
Pertti Mustosen teoksessa Ravintolaelämää: kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia (1990) kuvataan Kämpin ja muidenkin helsinkiläisten ravintoloiden historiaa. Glorian antiikki -lehden numerossa 2/1999 kerrotaan myös Kämpistä.
Yleisempiä hotelli- ja majoitusalan historiaa kuvaavia teoksia ovat esim.: Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina: kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon kehitykseen (1963) ja Sillanpää, Merja: Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla (2002). Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU saa asiasanoilla hotellit ja historia tulokseksi 12 kirjaa, jos korvaa hotellit asiasanalla ravintolat, tulos on laajempi (34 kirjaa).
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tehty LIBQUAL+ tutkimusta.
Helsingin yliopiston käyttötutkimushankkeena on tuotettu kirjastojen laatujärjestelmä, Libarary Services Quality Information System - SQIS. Se on kirjastojen panos Helsingin yliopiston pyrkimyksessä integroida järjestelmällinen laatutyö osaksi yliopiston normaalia toimintaa. SQIS pohjautuu Association of Reasearch Libraries:n kehittämään LibQUAL+-laatutyökaluun, jota on testattu yli 500 kirjastossa yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kuten esikuvansa, kirjastojen laatujärjestelmä:
1. Edistää laadukkuutta tarjotuissa kirjastopalveluissa
2. Auttaa kirjaston henkilökuntaa ymmärtämään asiakkaiden näkemyksiä palveluiden laadusta
3. Tuottaa systemaattista asiakaspalautetta pitkällä...
R. L. Stinen kirjoja on ilmestynyt suomeksi seuraavissa sarjoissa:
- Goosebumps
- Goosebumps special
- Kalmanväreitä
- The nightmare room
- Sinun suuri seikkailusi
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Tietämättä tarkemmin, kuinka hyvin osaat englantia, on vaikea sanoa, mikä voisi olla sopivan tasoinen kielikurssi. Tietysti jotain ehdotuksia voi antaa. Esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy alkeistason oppikurssi Heikki Tulkki: "Kuuntele ja opi englantia" Kurssi on tarkoitettu itseopiskelijoille ja kurssipaketti sisältää 7 cd:tä. Jos tämä tuntuu liian helpolta, on olemassa myös "Englannin kielikurssi. Jatkokurssi", joka samoin on tarkoitettu itseopiskeluun.
Ehdottaa voisi myös vaikka Kaija Ervolan "In the mood for more English. Englantia aikuisille".
Jos on tarkoitus vain oppia lukemaan ja ymmärtämään kirjoitettua tekstiä, voi kieltä aluksi opiskellä esimerkiksi englanninkielisiä "easy readereitä" lukemalla. Nämä ovat eritasoisia...
Elohiiri (myokymia) on yleensä toisessa alaluomessa tai jossakin silmän ympäristössä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00… ja
http://www.tohtori.fi/?page=5331684&id=7415790
Neurologian kirjassa on kerrotaan, että kyseessä on tavallinen ja terveelläkin henkilöllä oleva tahaton lihasten nykiminen.
Helsingin sanomissa on monipuolinen artikkeli elohiirestä. Elohiiri voi johtua silmien lihasten kuormittumisesta, ehkä toisen silmän lihakset kuormittuvat enemmän http://www.hs.fi/elama/a1342927713291
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa on Suvi Mäkelän artikkeli yhdysnimistä. Artikkelin mukaan yhdysmerkittömissä etunimissä on mm. vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja (kuten vaikkapa Marianne), että myöskin pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka ainoastaan näyttävät olevan kaksiosaisia (esim. Ellinoora, alun perin Eleonoora). Monia yhdysmerkittömiä on jopa enemmän kuin tavuviivallisia (esim. Sarianna ja Annastiina).
Koko artikkeli on luettavissa täältä:
https://www.kielikello.fi/-/jan-erik-ja-sarianna-yhdysnimien-kirjoitustapa
