Nyt-liitteessä nro 21 Maskula on antanut kolme pistettä elokuvalle Last King of Scotland, neljä pistettä Inland Empirelle ja kolme pistettä elokuvalle The Fountain. Nro 18: The Departed on saanut neljä pistettä. Nro 14-15 : Kuin raivo härkä viisi pistettä. Nro 11:ssa Babel on saanut viisi pistettä ja Dreamgirls kolme. Pianistin sivunkääntäjälle Maskula on antanut neljä pistettä numerossa 7.
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on...
Näihin Hiipivä haamu -kilpailun ennakkotehtäviin on moniin jo vastattukin. Tässä aiemmin annettu vastaus asianajajakysymykseen:
Sähköpostikeskustelussa selvisi, että tässä tarkoitetaan kysyä missä maissa ei syytetyllä voi olla asianajajaa tukenaan. Asiasta ei löytynyt virallisia tietoja. Amnesty Internationalin nettisivuilla mainitaan, että viime vuosina esim. eteläisen Thaimaan levottomissa olosuhteissa on käynyt näin, katso http://www.amnesty.fi/uutishu...eskella/
Myös Kiinassa asianajajia olisi saman lähteen mukaan painostettu ja heidän vapautensa riistetty, katso http://www.amnesty.fi/uutishu...ianajaja , joten ei sielläkään tällöin ole asianajaja varmaankaan voinut olla apuna.
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisoikeusaktivistit ja...
Kari Lehtosalon kirjoittama Merenkulkuoppilaitosten opetussanasto ei löytynyt kirjastojen tietokannoista, koska sitä ei ole julkaistu. Lehtosalo on kirjoittanut merimieslangin opetusmonisteen Helsingin merenkulkuoppilaitoksen oppilaille, mutta sanastoa ei ole työstetty julkaistuksi teokseksi ainakaan vielä.
Kirjastoista löytyy ainakin nämä kirjat:
Söderholm, Päivi - Vähäkyrö, Ilse, Nykymerenkulun sanakirja. Ajatus 1998.
Tissari, Erkki, Laivatieto. [Kotka] : Kotkan sopusointu , 1999
Knuutila, Japo, Merimiehet ja matkojen horisontit = Seamen and the horizon of voyages ; [... valokuvat ... Japo Knuutila ... et al.]. Helsinki : Musta taide , 2006
Tissari, Erkki, Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. [Kotka] : Kotkan sopusointu , [2000]
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
Rosti -sana löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja
(SKS julkaisuja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus), 1969 alkaen Suomen kielen etymologinen sanakirjassa, ruotsissa jo vuonna 1939.
rosti ja paikannimi Rosti ´tulisijan rautainen arina, rakoarina /Ofenrost´, arina, polttouuni, halstari, paahdin.
Sana on todennäköisesti saksalaista alkuperää, saks. rost = ruoste, josta se on tullut myös Suomeen.
Kielitoimiston sanakirjan vastaus, (löytyy verkosta):
rosti = säleikön t. ristikon muotoinen arina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/Rosti
Hakemalla Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Ylikiiminki" löytyy kirja:
Ylikiiminki rintamilla ja rauhanajassa, (1988)
Vastaavasti asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Utajärvi" löytyy kirja:
Sai meistä suojan synnyinmaa : Utajärven veteraanikirja sodista ja sotien veteraaneista 1918, 1939-40 ja 1941-45, (1991)
Molemmissa on sotaveteraanien matrikkelitietojen lisäksi sotajuttuja.
Rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta on mm. laskentatoimen, budjetoinnin kirjoissa. Asiasanalla budjetointi tai laskentatoimi tai yhdistämällä asiasanat yritykset ja budjetointi voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
(Pelkästään rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta ei voi etsiä, koska asiasanaa rahoitusbudjetointi ei käytetä.)
Hyviä selkeitä määritelmiä rahoitusbudjetoinnista on esim. seuraavissa:
- Leppiniemi, Jarmo: Yritysrahoitus, 1989 (täydennettävä ajantasalla pidettävä kansio)
- Leppiniemi, Jarmo: Rahoitus (s. 44-61 käsittelevät rahoitusbudjettia, myös budjetin laatimista)
Laskentatoimen kirjoissa on esimerkkejä rahoitusbudjetin...
R. L. Stinen kirjoja on ilmestynyt suomeksi seuraavissa sarjoissa:
- Goosebumps
- Goosebumps special
- Kalmanväreitä
- The nightmare room
- Sinun suuri seikkailusi
Perheiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista esim. seuraavat teokset:
Inhimillinen turvallisuus (Vastapaino, 2000)
Juuti Pauli, Suomalainen elämänlaatu (JTO-palvelut, 1996)
Kemppinen, Petri: Kasvatuksen maailmat - kadotettua kasvatusvastuuta etsimässä (Kustannusvalmennus P & K, 2001)
Keurulainen, Maritta: Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (Tampereen yliopisto, 1998)
Väheneekö väki - paranevatko pidot? (Väestöntutkimuslaitos, 1997)
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin internetsivuilta osoitteessa http://www.stakes.fi löytyy myös tietoa perheiden hyvinvoinnin tutkimuksesta.
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-...
Senja on saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari. Pohjoisessa ja luoteessa saarta ympäröi meri, koillisessa Malankivuono, idässä kapea Gisundetin salmi, etelässä Solbergfjorden sekä Vågsfjorden ja lounaassa suhteellisen avoin osa Andfjordenia. Senjan saarella on kaikkiaan neljä kuntaa, Berg, Tranøy, Torsken ja Lenvik, joista viimeisellä on osia myös mannermaalla.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Senja_(saari)
Senjan sanotaan olevan Norja pienoiskoossa, koska luonto on niin monipuolista ja vaihtelevaa: rannikolla on tuntureita, vuonoja, saaristoa ja hiekkarantoja, kun taas sisämaassa on kukkaniittyjä ja koivumetsiä.
Lähde: http://www.senja-online.com
Matkaopas Pohjois-Norjaan (Senja s. 74...
Säkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Yet each man kills the thing he loves
By each let this be heard,
Some do it with a bitter look,
Some with a flattering word,
The coward does it with a kiss,
The brave man with a sword!"
Yrjö Jylhä on suomentanut sen seuraavasti:
"Sillä rakkaimpansa surmaa mies
jok'ainoa päällä maan,
joku sanoin kavalin tekee sen,
joku myrkkyä katseessaan,
sen pelkuri tekee suudelmin,
mies uljas miekallaan."
Ylen artikkeli lintujen laulun muistisäännöistä sisältää joitakin lintujen sanomisia: http://yle.fi/uutiset/3-5349958
Yleisempää tietoa lintujen laulamisesta löytyy mm. Suomen Luonto -lehden sivuilta: http://www.suomenluonto.fi/tag/linnun-aani/
Kirjastosta löytyvistä lintujen laulua käsittelevistä teoksista saattaa löytyä myös kansanperimätietoa linnunlaulujen sisällöstä:
Cajander, Veli-Risto: Lintu ja ääni: kotoiset lintumme solisteina
Koskimies, Pertti: Tunnista linnut: ääniretki pihalta rannoille
Kognitiivisessa tietojenkäsittelyssä pyritään jäljittelemään inhimillistä ajattelua tietokoneellisesti ja luomaan ihmisaivojen tapaan toimivia automatisoituja järjestelmiä, jotka kykenevät ongelmanratkaisuun ilman ihmisen panosta.
http://www.alykassuomi.fi/2016/02/tervetuloa-kognitiivisen-tietojenkasi…
http://whatis.techtarget.com/definition/cognitive-computing
Yleensä Turun sisäisissä kuljetuksissa varaukset saapuvat muutamassa päivässä, Turun ulkopuolelta voi kestää hiukan kauemmin. Jos teos ei ole saapunut viikon kuluessa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon.
Thomas Brezina on itävaltalainen kirjailija, saksankielisen kielialueen suosituimpia. Karo Hämäläinen on käsitellyt asiaa Tyyris Tyllerön numeroissa 2/1998 sivu 11-14, 49 ja 3/1998 sivu 40-43, 57. Kopioita artikkeleista voi pyytää vaikkapa oman kirjaston kautta.
Thomas Brezinasta löytyy tietoa myös Mervi Kosken kirjoittamasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjasta.
Brezina on syntynyt Wienissä 1963. Hänen kirjojaan on käännetty ainakin 24 kielelle. Kirjoja hän on kirjoittanut jo lähes 100. Hän asustaa myös Lontoossa ja Itävallan Unicef-lähettilääksi hänet nimitettiin vuonna 1996. Hän pitää tärkeänä puolustaa lasten oikeuksia.
Suomeksi Brezinan kirjoja alkoi ilmestyä vuonna 1999.
Brezinasta on kysytty aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät...
