Tšekin kielestä suomennettua kirjallisuutta on saatavilla jonkin verran. Mainitsemiesi Milan Kunderan, Jaroslav Hašekin ja Franz Kafkan lisäksi suomennoksia on seuraavilta kirjailijoilta (suluissa on mainittu suomennetut teokset ja suomennosvuodet).
Alexandra Berková (Uskollisen reppanan kärsimykset, 1997; Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994)
Karel Čapek (Puutarhurin vuosi, 1961; Salamanterisota, 1938)
Ladislav Fuks (Herra Theodor Mundstock, 1970)
Bohumil Hrabal (Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, 1966; Tarjoilin Englannin kuninkaalle, 1991; Liian meluisa yksinäisyys, 2008)
Stanislav Klíma (Loistava Nemesis, 1999; Ruhtinas Sternenhochin kärsimykset : groteski romaani, 1994)
Pavel Kohout (Hirttäjätär, 1978; Kysytään...
Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Agricolan, Suomen historiaverkon, (http://www.utu.fi/agricola/) sivuilla on hakemistossa talous- ja sosiaalihistorian linkkejä. Sivuilla on myös hakumahdollisuus. Kirjallisuutta löytyy enemmänkin, esimerkiksi: Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva : suomalaisten sosiaalisen turvan historia / Jouko Jaakkola ... [et al.], Pulma, Panu: Suomen lastensuojelun historia, Nygård, Toivo: Erilaisten historiaa, Turpeinen, Oiva: Näläntorjunta ja hyvinvointivaltion perusteet, Talous, valta ja valtio : tutkimuksia 1800-luvun Suomesta / Pertti Haapala (toim.).
Aftonbladetissa 1.12.2004 julkaistun artikkelin mukaan kirjastonhoitajien kuukausipalkka vaihtelee Ruotsissa 18 000 -20 500 kr/kk. Katso http://www.aftonbladet.se/vss/kvinna/story/0,2789,310239,00.html.
Aftonbladetin tiedot on peräisin Ruotsin tilastokeskuksesta, Statistiska centralbyråetista, jonne suora osoite on http://www.scb.se/. Sivulta on linkki Statistikdatabaseniin, jota tilastohakuihin tottunut voi käyttää, mutta sivun ylälaidassa on myös Hitta rätt -linkki, josta helposti pääsee eteenpäin. Toimi näin: valitse Lönesummor tai Arbetsmarknad, jotka vievät eteenpäin sivulle, josta voi valita otsikon Sysselsättning jne. alta Yrkesregistret med yrkesstatistik. Valitse vielä Lönestrukturstatistik, ja sektorin valinnan jälkeen...
Hei,
kyseessä lienee Shakespearen komedia "As you like it", joka on suomennettu nimellä "Kuten haluatte".
Kyseisen otteen voi lukea kokonaisuudessaan esim.
internet-osoitteessa:
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/appro/persoona/persoona.html
Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on...
Uuno Kailaan runokokoelmia ei ole käännetty ruotsiksi tai tanskaksi. Kuitenkin nuottijulkaisusta "Kokoelma yksinlauluja 4 - En samling solosånger 4" (1967) löytyy Linnut -runosta kaksi säkeistöä (ensimmäinen ja viimeinen) ruotsiksi käännettynä nimellä Linnut - Fåglarna.
Linkki teokseen Vaski-tietokannassa:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1279…
Nimi "Kupiainen" juontaa juurensa sanasta "kupias", joka merkitsee työvoutia ja päällysmiestä. Kupiainen on alkuaan sekä karjalainen, että savolainen sukunimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.
Turvekammin rakennusohjeita löytyy ainakin seuraavista vanhoista Erä-lehdistä:
Erä nro 9, 1984, s. 22-23: "Turvekammit"
Erä nro 1, 1995, s. 29-31: "Itsetehty turvekammi"
Kirjan kääntäminen toisesta kielestä suomen kielelle vie aina oman aikansa. Neljäs osa City of fallen angels ilmestyi vuonna 2011 ja suomeksi se saatiin tämän vuoden syyskuussa. Sarjan viides osa City of lost souls ilmestyi englanniksi toukokuussa 2012, joten suomennosta voisi varmaan odotella ensi vuoden puolella. Kirjasarjaa julkaisevan Otavan sivuilla ei vielä ollut tarkempaa tietoa käännösaikataluista. Kannattaa käydä aina välillä kustantajan sivuja http://www.otava.fi/kirjat/haku/.
Täydellistä yhteistä tilastointia tietyn teoksen lainakerroista kaikissa Suomen kirjastoissa ei tietääkseni ole. Lähimmäs pääsee ehkä Sanaston lainauskorvausjärjestelmän tilastointi, joka kattaa noin neljäsosan Suomen lainoista. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/. Kirjailija tai muu tekijä voi liittyä järjestelmään ja saada lainauksen perusteella korvausta kirjastoissa tehdyistä lainoista.
Helsingin kaupunginkirjasta ei löydy tietääkseni kaikki teokset kattavaa lainaustilastoa, mutta toki kirjan lainamääriä voi kysyä kirjastossa. Jos tosin kirjailijalla on paljon teoksia, jokaisen lainamäärät täytyy katsoa yksitellen. Kovin näppärää se ei siis ole. Kirjaston tilasto-osasto pystyy varmasti saamaan...
Kokoelmasta Nikula, Alli : Satukärpänen löytyy satu Lapinpoika Aslakin seikkailut jouluaattona.Sadussa lapinpoika Aslak lähtee kyllä yksin hiihtämään, mutta ei joulukirkkoon, vaan etsimään joulukuusta. Hän eksyy matkallaan, löytää Joulupukin pajan, putoaa pukin säkkiin ja tulee kuljetetuksi kotiinsa. Ehkäpä tämä silti on etsitty satu.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Myersin teoksen lisäksi yksi
ruotsinkielinen teos tästä aiheesta (Blake, Henry N.: Tala med hästar).
Kirjastomme kotisivulla osoitteessa http://www.jkl.fi/kirjasto/ kohdassa aineiston haku ja
varausten teko voit kokeilla yhdistelemällä hakusanoja etologia, eläimet,
lemmikkieläimet,viestintä, käyttäytyminen. Näillä loytyy useita aihetta sivuavia teoksia.
Internetin eri hakupalveluita käyttämällä löytyy lukuisia sivuja hakusanoilla pets, animals,
telepathy. Esimerkiksi seuraavat
http://www.globalpsychics.com/lp/Animalstalk/menu.htm
http://www.joanranquet.com/animal_communication_index.asp
http://www.cyberark.com/animal/telepath.htm
Kysymykseen on aika mahdotonta vasta, sillä kuuluisuus on hyvin epämääräinen käsite. Riittääkö se, että ihminen olisi joskus kuullut henkilön nimen? Vai että hän tietää, mitä henkilö on tehnyt tai missä asemassa hän on ollut? Jos tarkoitetaan vielä koko maailmassa kuuluisinta, se vaatisi laajan tutkimuksen, jonka pitäisi kattaa maailman maat. Kaikkien aikojen kuuluisimman määrittely edellyttäisi vielä sitä, että asiaa olisi kartoitettu eri aikoina.
Jos presidenttejä ei lasketa mukaan, henkilö saattaisi olla joku muu poliitikko, urheilija, näyttelijä tai muusikko, koska heitä tunnetaan usein kotimaiden ulkopuolella. Charles Chaplinia on joskus ehdotettu tunnetuimmaksi yhdysvaltalaiseksi, mutta eipä hän taida olla enää niin tunnettu kuin...
Kyseessä oli ilmeisesti katkelma Senecan teoksesta Elämän lyhyydestä (Otava 2018).
Seneca-sitaatteja löytyy Internetissä suomeksi esim. osoitteesta http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/filsit/filsit1.ht… ja englanniksi osoitteesta https://www.goodreads.com/author/quotes/4918776.Seneca.
Liikuntaviraston kautta tavoitetun kenttäpäällikön mukaan raidoitus syntyy yksinkertaisesti siten, että nurmea leikataan eri suunnista, jolloin se kääntyy hieman eri kulmaan näyttäen (kauempaa katsottuna) vaaleammalta tai tummemmalta. Efekti saadaan aikaa aivan tavallisilla kelaleikkureilla. Periaatteessa voidaan myös käyttää erityistä nurmen pintaan ruiskutettavaa kasvuainetta, jolla saadaan aikaan vihreämpi värisävy. Kenttäpäällikön mukaan tätä kikkaa ei kuitenkaan Suomessa käytetä, ei ainakaan yleisesti.
