Tekijänoikeuslain 21 §:n mukaisesti elokuvateoksen julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa.
Tekijänoikeuslaki 21 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
"Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä."
Elokuvaoikeuksien hankinta
Lupa käyttämiseen on aina yksilöllinen. Luvan antajan selvittäminen...
Uusimmat Italian matkaoppaat näyttävät keskittyvän Roomaan, Venetsiaan ja Firenzeen.
Napolin alueesta löytyi suomeksi vain Anja Kinnusen: Napolinlahti : lomailijan opas : mukana myös Capri, Herculaneum, Ischia, Napoli, Pompeji, Procida, Sorrento, Fenix-kustannus, 2004.
Tuorein koko Italiaa käsittelevä opas: Italia, Tammi, 2005 (Näe ja koe-sarja).
Kirjojen saatavuuden näet HelMet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Napolin lähellä sijaitsevasta Pompejista kertoo seuraava teos:
Domus Pompeiana : talo Pompejissa : näyttelykirja,Otava, 2008.
Oikotie.fi- palvelun kautta löytyy myös alueen matkailutietoa, mutta linkit näyttävät vievän englanninkielisille sivuille. Niistäkin voit, toivottavasti, saada vinkkejä siihen mitä paikanpäällä...
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan mm. näin:
”Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa.”
Koko laki löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Laissa puhutaan suunnitelmasta potilaan hoidon järjestämiseksi. Suunnitelmaan pitää kaiketi kuulua myös hoidon jatkamisen järjestäminen potilaan kotiuttamisen jälkeen.
Kannattaa kysellä asiasta tarkemmin oman kunnan vanhusten palvelujen...
Helvi Juvosen runo Kardinaalin tilinpäätös löytyy esimerkiksi Juvosen Pohjajäätä-kokoelmasta (1952), hänen Kootuista runoistaan (1960) tai ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (1977).
Kysymyksesi aihe on varsin laaja, poimin tähän vain muutamia esimerkkejä.
Monikulttuurisia parisuhteita käsitellään muun muassa seuraavissa romaaneissa:
ElRamly, Rania: Auringon asema, Otava, 2002
Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille, Atena, 2008
Walsh, Helen: Englantilainen tragedia, Like, 2009
Kulttuurieroja ihmissuhteissa käsitellään esimerkiksi näissä romaaneissa:
Al-Shaikh, Hanan: Kaukana Lontoossa, Gummerus, 2003
Hämeen-Anttila, Virpi: Toisen taivaan alla, Otava, 2010
Kwok, Jean: Käännöksiä, Bazar, 2011
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien buddha, Loisto, 2009
Lahiri, Jumpra: Kaima, Tammi, 2005
Silfverberg, Anu: Kung Po, Avain, 2008
Snellman, Anja: Parvekejumalat, Otava, 2010
Tervo, Jari: Layla, WSOY, 2011
Tietokirjoista...
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani...
Yleensä Turun sisäisissä kuljetuksissa varaukset saapuvat muutamassa päivässä, Turun ulkopuolelta voi kestää hiukan kauemmin. Jos teos ei ole saapunut viikon kuluessa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon.
Aulikki Oksasen runo Hopeinen laulu eli sanat Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011).
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolmas sisar (Siltala, 2011)
Laulu on nimeltään "Hei, sanoi omena". Äänitettä siitä en löytänyt, mutta laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottiin "Musiikin aika. 3-4", jonka ovat toimittaneet Paavo Alanne, Soili Perkiö, Leena Rihu, Eero Räty ja Jouko Törmälä (WSOY, 1988, s. 112). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja säestysrytmit. Laulun tekijäksi on merkitty "Teresia-yhtye, Ruotsi". Suomenkieliset sanat on tehnyt PA eli ilmeisesti Paavo Alanne, joka on yksi nuotin toimittajista. Laulu alkaa: "Hei, sanoi omena, mun nimeni on Kai." Säkeistöjä on neljä ja niistä jokainen päättyy säkeeseen: "Me poimimme syksyn sadon koppaan."
Suomen matkailijayhdistyksen julkaisemaa Turisti -lehteä on julkaistu vuodesta 1891 alkaen. Vanhimmat aikataulut on digitoitu ja ne ovat vapaasti luettavissa verkossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUM…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0357-1165?display=TH…
Uudempia (nimellä Suomen kulkuneuvot) voi kysellä Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Yliopiston kirjaston tiloissa on mahdollista tutkia 1940-luvun digitoituja Suomen kulkuneuvot-kirjasia. Yliopiston kirjasto palvelee pääkirjaston remontin ajan Mattilanniemen kirjaston tiloissa. Tässä linkki aukioloaikoihin ja yhteystietoihin:https://kirjasto.jyu.fi/fi/yhteystiedot/aukioloajat
Eri energialähteiden hintaeroja voi tutkia erilaisilla laskureilla. En voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen. Monen lämpöpumpun tarjoajan sivuilta löytyy laskureita, joilla voi laskea kuinka paljon ilmalämpöpumppu säästää suhteessa kauko- tai öljylämmitykseen. Kannattaa käydä tutkimassa oman ilmalämöpumpun valmistajan sivuihin.
Tässä muutama laskuri, joilla saanee suuntaa-antavia tietoja:
Energiansäästölaskuri Sähkövertailu Lämpöpumpun säästölaskuri
Kaukolämmöstä voi irtautua mutta siitä voidaan periä maksu. Asiaa kannattaa tiedustella omalta palveluntarjoajalta.
Tästä voit lukea Helen-sähköyhtiön infoa aiheesta.
Huoneilman lämpötilaa laskettaessa energiaa säästyy, olettaisin...
Teatteriarvosteluja ei internetistä näytä liiemmälti löytyvän. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Skenet -verkkolehdessä http://www.skenet.fi/ on jonkun verran teatteriarvosteluja sekä myös arvosteluarkisto. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen teatteriosioon http://www.makupalat.fi/teatteri.htm on koottu teatteriaiheisia linkkejä joihin kannattaisi myös tutustua, samoin Linkkikirjastoon http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/. Helsingin kaupunginkirjaston virkailijakoneilla on käytettävissä Helsingin Sanomien tekstiarkisto.
Ortodoksisessa nimipäiväkalenterissa Tinjan päivä on 20.3. Silloin vietetään marttyyri Fotini (Foteine) Samarialaisen muistopäivää, jonka nimestä Tinja tulee.
Lähde: http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia on käännetty kokonaisuudessaan englanniksi, ja löytyy tälläkin hetkellä hyllystä Hämeenlinnan pääkirjastossa. Tässä kakkososan julkaisutietoja, mikäli haluat hankkia sen kirjeenvaihtotoverillesi: Under the North Star, 2: The uprising / Väinö Linna ; translated by Richard Impola. - Beaverton : Aspasia Books, 2002. - (Aspasia classics in Finnish literature, ISSN 1498-8348), ISBN 0-9685881-7-4 (nid.), ISBN 0-9689054-1-2 (sid.).
Myös F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus on käännetty englanniksi nimellä Meek heritage.
Wikipediassa on varsin kattava artikkeli Finnish Civil War: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_Civil_War. Artikkelin lopussa on monipuolinen lähdeluettelo, jossa on myös englanninkielisiä teoksia,...
Kaunis Lestijärvi-sävellyksen nuotit sisältyvät seuraavaan sävelmäkokoelmaan:
Honkonen, Toivo: Toivo Honkosen sävellyksiä (Nuottijulkaisu), 3, 1979.
Julkaisua on Kittilän kirjaston ja Tampereen pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa, mutta Tampereen nide ei ole lainattavissa.
Kannattaa kääntyä kotikunnan kirjaston puoleen ja tiedustella mahdollisuutta kaukolainaan Kittilästä.
Saatavuustiedot löytyvät Frank -monihausta
(http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ).
Internetin kautta koko maan kirjastojen yhteystietolistan tulostaminen on varsin työlästä. Yhteystiedot löydät kyllä osoitteesta http://www.kirjastot.fi ja sieltä "Kunnan ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot", mutta lista on kunnittain aakkosissa, ja eri kuntien/kaupunkien kirjastoja löytyy 448. Voit yrittää keräillä osoitteet myös lääneittäin http://www.kirjastot.fi/kirjastot/maakunta_laanihaku.asp , mutta sekin on melko vaivalloista.
Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot, sitä voit selata käsikirjastokappaleena liki kaikissa Helsingin kirjastoissa ks. saatavuustiedot http://www.libplussa.fi tai voit ostaa sitä Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi hintaan 18 euroa plus postituskulut 7.57 euroa.
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
Marjatta Kurenniemen Mustikkasadussa kerrotaan, että Mustikkarouvan mökki maalattiin siniseksi, koska punaväri oli kulunut mansikoihin, vadelmiin, omeniin, puolukoihin ja lasten poskiin. Mustikkasatu on Kurenniemen satukokoelmassa Sadepäivän satuja (Osakeyhtiö Valistus, v. 1948).
