HelMet-kirjastoissa on sekä lainattavia että paikan päällä luettavia käsityölehtiä. Oheisena linkki listaan, josta näet HelMet-kirjastojen käsityölehdet. Kunkin lehden nimeä klikkaamalla voit tarkastaa, mihin kirjastoihin niitä tulee ja missä ne ovat luettavina ja mistä kirjastoista löytyy mitäkin numeroa lainattavaksi:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=k%C3%A4sity%C3%B6*&searchscope…
Jos käsityölehtien lista tuntuu turhan pitkältä, niin hakusanalla "ompelu" saat suppeamman luettelon lehtiä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ompelu&searchscope=9&m=9&l=&b=…
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja määrittelee nuljuksennaulan puukiilaksi tai tyhjänpäiten vuoleskelluksi puupalikaksi. Sanan monikollisella muodolla nuljuksennaulat sen sijaan tarkoitetaan pirunnyrkkiä, vähintään kuuden, salvainhirsien tapaan koottavan puupalikan muodostamaa leikkikalua, jonka kokoon paneminen ja purkaminen vaatii taitoa.
Kyseessä voisi olla Aino Tuloiselan kirjoittama Aili Maria Sulosaaren elämäkerta. Hämeenkoskelainen Aili Maria Sulosaari oli kirjan ilmestyessä vuonna 2006 jo lähes 90-vuotias. Julkistamistilaisuudesta on kerrottu VPL. Pyhäjärvi -lehden numerossa 2/2006 otsikolla: Elämänkertakirja pyhäjärveläisestä sotaleskestä
Ks. http://www.karjalanliitto.fi/files/1613/PJ-2006-02.pdf (s. 3.)
Teoksen tiedot:
Tuloisela, Aino
Aili Maria / Aino Tuloisela. - [Hämeenkoski] : [Aino Tuloisela], 2006 (Tampere : Pilot-kustannus). - 163 s. : kuv. ; 21 cm
ISBN 952-92-0321-7 (sid.)
Kohteet: Sulosaari, Aili Maria
Asiasanat: elämäkerrat : naiset : Hämeenkoski ; henkilöhistoria : sotalesket ; elämäkerrat ; orvot ; sota-aika
Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan...
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Kirves-sukunimi on tosiaan tunnettu juuri Laatokan Karjalassa, mm. Lumivaarassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kirves on tai on ollut sukunimenä 596 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Tarkempia tietoja suvusta ei yleisen kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Tietoa sukututkimuksen lähteistä löytyy Arkistolaitoksen ja Sukututkimusseuran kautta:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.genealogia.fi/
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://finna.fi.
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viisaus-sanan merkitykset ovat: (1.). järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys, esim. elämänviisaus, (2.). oppi, tieto, tietämys, esim. kirjaviisaus ja (3.). viisas ajatus, lausuma, esim vanha viisaus sanoo...
Etsimäsi satukirja on todennäköisesti
Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja : parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille / toimittanut Harri Harju, kuvitus Minna Kosunen. Kirjapaja 2002
Teosta löytyy Espoon kirjastoista ja myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkista ajatasaiset saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Finlandia-hiihdon reittikartta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: Finlandia-hiihtäjä 1/1990 ja 1/1991. V:n 1990 karttaan on merkitty sekä vapaan että perinteisen tyylin ladut, jotka kulkevat rinnakkain. Kartat eivät sisällä tarkkoja tietoja maastosta, joten ne ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Myös Antti O. Arposen kirja Finlandia hiihtää (1985) sisältää kartan reitistä, mutta se on vielä summittaisempi kuin lehdissä julkaistu kartta. Teoksessa on kuitenkin luku "75 kilometriä Hämeenlinnasta Lahteen", missä reitistä kerrotaan tarkemmin. Mutta jos Finlandia-hiihdon järjestäjiltä ei tarkempaa karttaa löytynyt, on epätodennäköistä, että sellaista on yleisön käyttöön koskaan julkaistukaan. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä...
Seuraavista teoksista löytyy tietoa tarinoiden kirjoittamisesta ja erilaisista tekstityypeistä.
Goldberg, Natalie: Lukeva mieli : tekstin arkkitehtuuria etsimässä (Kansanvalistusseura, 2006)
Martinheimo, Asko: Parempi lause : uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen (WSOY, 2000)
Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta (WSOY, 1984)
Rentola, Marketta: Kirjoita hyvin : ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi (Karisto, 2002)
Seppälä, Arto: Sanasi sun : luovan kirjoittamisen opas ja lukemisto (Maahenki, 2006)
Tobias, Ronald B.: 20 master plots (and how to build them)(Writer's digest, 1993)
Tiiviit ja käytännölliset englanninkieliset ohjeet novellin kirjoittajalle: http://jerz.setonhill.edu/writing/creative/shortstory/
Ohjeita ja...
Ainakaan seuraavista lähteistä ei löytynyt tietoa, että Anni Polvalta olisi jäänyt joku teos kesken:
-Suomen kirjailijat 1945-1980: pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura. 1985.
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta ; toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu. 1999.
Myöskään useilta nettisivuilta ja lehtileikkeistä ei löytynyt tietoa, että Polvalta olisi jäänyt kirjan kirjoittaminen kesken.
Polvalta on 48 vuoden aikana julkaistu 104 teosta. Näin ollen yhden vuoden aikana olisi julkaistu keskimäärin noin kaksi teosta. Julkaisuajoista näkee, että alkuvuosina tahti oli yksi kirja vuodessa, mutta kirjoittamistahti kiihtyi sen...
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Etsimäsi kirja lienee matemaatikko Edwin A. Abbottin Tasomaa. Kirja on yhteiskuntasatiiri. "Se sijoittuu kaksiulotteiseen maailmaan, jossa asukkaat ovat monikulmioita. Heidän yhteiskuntaluokkansa määräytyy kulmien määrän mukaan: alimpana ovat naiset, jotka ovat pelkkiä janoja, sitten tulevat kolmiot, neliöt [...]".
Edwin Abbott Abbott: Tasomaa : Moniulotteinen romanssi. (Flatland: A Romance of Many Dimensions, 1884.) Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra cognita, 1997. ISBN 952-5202-03-8.
Kustantajan kuvaus: http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202038.html
Kuvaus: Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasomaa
Arvostelu Yliopisto-lehdessä: http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_17/kulttuur.html
Tätä hyväntekeväisyystarkoitukseen tehtyä hienoa kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohtu
Verkosta löytyy laulusta tehtyjä epävirallisia sanat-sointumerkit -versioita. Esim. http://www.metal-head.org/chords/live-aid-uusi-lastensairaala-2017-loht…
Meteoriitin kosminen nopeus on vähintään 8 km/s (http://www.astronetti.com/astro/km.htm ). Kun kappale iskeytyy Maahan, se voi synnyttää kraatterin, joka on 12-20 kertaa kappaleen kokoinen. Pesäpallon kokoinen meteoriitti synnyttää siis 12-20 pesäpallon kokoisen kraatterin. Pienet kappaleet muodostavat yksinkertaisen maljanmuotoisen kraatterin. Isot kappaleet muodostavat kraatterin, jonka keskusta kohoaa kukkulaksi kuin viinipullon pohja. (Animaatiokuvin havainnollistettu sivu, valitettavasti englanninkielinen:
http://www.spacekids.com/spacenews/meteors-ez.html )
Lisää tietoa meteoriiteista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/minfos.htm
Erityisesti törmäyskraattereista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/impinfo_s.htm , jossa sanotaan että...
Kilpikonnan munat on hedelmöitettävä ennen kuoren muodostumista. Siihen ei välttämättä tarvita parittelua, koska kilpikonnanaaraat voivat säilyttää kerran saamiaan siittiöitä jopa neljä vuotta. Vastahankitut kilpikonnatkin, joita on pidetty yksin voivat siksi munia hedelmöityneitä munia.
Lähde: Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: Oikea hoito.Terveellinen ruoka. Käyttäytyminen. Tammi 1999.
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
