Rainer Maria Rilken runo Lopussa (Schlußstück) on tosiaankin julkaistu Eija Mämmin ja Liisa Envaldin toimittamassa runoantologiassa Sururunoja. 1, Yö tulee hiljaa (2008). Runon on suomentanut Kauko Aho.
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sururunoja. 1 : Yö tulee hiljaa (toim. Eija Mämmi ja Liisa Enwald, 2008)
Hei,
Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä.
Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6)
Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Nyylä tarkoittaa kuhmua tai syylää. Sana on todennäköisesti tullut suomen kieleen ruotsin murteellisesta sanasta 'kuhmu, nystyrä'.
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=nyyl%C3%A4&vks_id=VKS_b57d63bbfbf9512f1bbb8d314c7a80f6
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirjas (SKS, 1995)
Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan...
Jokainen kunnankirjasto valitsee ja hankkii aineistonsa itsenäisesti. Eri kuntien periaatteet eivät luultavasti poikkea kovin paljon, vaikka käytännön menettelytavat saattavat poiketa.
Kirjastolaki säätelee aineiston valintaa väljästi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaohjelman mukaan valinnassa otetaan huomioon asiakkaiden "tiedon-, sivistyksen- ja virkistystarpeet"; aineistoa hankitaan monipuolisesti ja eri kielillä kaikkia kaupunkilaisia varten. Kirjojen lisäksi hankitaan myös muita tallenteita (levyt, videot, cd-romit jne.) sekä käyttöoikeuksia tietoverkkovarantoihin. Aineisto hankitaan käyttöä, ei pelkkää säilytystä varten.
Kirjat ostetaan kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta. Suomenkieliset uutuudet tilataan tavallisesti jo...
Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
Kumpaisenkin muistelmateoksen tekijäksi on merkitty henkilö itse. Tosin Satu Tiivolan muistelmien tiedoissa mainitaan myös kirjan toimittanut Maarit Huovinen. Tamara Lundin muistelmissa ei ole mainittu toimittajaa.
Tiivola, Satu
Satu miesten maailmassa (toimittanut Maarit Huovinen)
Helsingissä : Otava, 2000
ISBN 951-1-16407-4
Lund, Tamara
Lohikäärmeen pahvikulissit
Helsinki : Otava, 2000
ISBN 951-1-16402-3
Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta saa tietoja Fennica- tietokannasta - Suomen Kansallisbibliografiasta.
Koska aihepiiri on näinkin laaja (ravitsemus/liikunta ja laihdutus) on mahdotonta tässä yhteydessä lähteä laskemaan kokonaislukuja. Koska Fennicassa on tiedot kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta vuodesta 1488 alkaen on aikarajauskin tarpeen. Vuosilta 1990 - 2004 löytyi yhdellä hakutavalla hakien (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän – YKL luokkien 59.34, 79.2 ja 79.6 avulla) yhteensä 135 ao. aihepiireihin liittyvää teosta. Tässä tulosjoukossa saattaa olla osin samoja teoksia, koska saman teoksen sisältöä voidaan kuvailla useammallakin eriluokalla. Tulosjoukossa on myös lasten tietokirjallisuutta.
Hakuun valittiin...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi voit hakea aiheeseen liittyvää aineistoa käyttämällä hakutapaa Sanahaku. Tässä hakutavassa voi antaa useampia hakusanoja. Kokeilin useampia aihepiiriin sopivia hakusanoja. Ainakin sanapareilla Ruotsi kalastus ja kanoottiretkeily Ruotsi tietokannasta löytyy muutamia aiheeseesi liittyviä teoksia. Hakusanat Ruotsi kalastus: Jormanainen, Juha: Kuningaskalastaja: lohenkalastajan unelmajoet, Kalastusseikkailuja maailman ympäri: parhaita paloja Martin Falklindin kalastusretkiltä (dvd tai video), Hahl-Marjokorpi, Teuvo: Pohjoiset kalavedet. Hakusanat kanoottiretkeily Ruotsi : Lönn, Jan: Kanotguiden: 333 turer och leder i Sverige: åar, älvar, sjöar, skärgård. Teosten...
Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Kirjailijoiden omiin elämänkokemuksiin perustuvia romaaneja on mm. seuraavia: Kreetta Onkeli, Ilonen talo; Benjamin Lebert, Kreisi; Ranya ElRamly, Auringon asema; Viktor Astafjev, Selville vesille; Zlata Filipovic, Zlatan päiväkirja; Ishmael Beah, Leikin loppu: lapsisotilaan muistelmat; Uzodinma Iweala, Ei kenenkään lapset (myös lapsisotilaista); Nicky Cruz, Juokse poika juokse; Anne Frank, Nuoren tytön päiväkirja; Umayya Abu-Hanna, Nurinkurin.
Torey Hayden on erityisopettaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja kokemuksistaan oppilaidensa kanssa, mm. Pöllöpoika.
Celia Rees, Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista (en tiedä onko ihan tositarina).
Jana Hensel,...
Tervehdys!
Kysymiäsi tekstejä voi etsiä netin Google-haulla. Valitaan tarkennettu haku, johon annetaan kirjailijan nimi ja tekstin tärkeimmät sanat.
Näin saatu tieto ei kaikkien tekstien kohdalla selvitä, mistä teoksesta ne ovat peräisin.
Teosten suomennokset löytyvät Kansalliskirjaston aineistotietokannasta https://finna.fi. Haetaan alkuteoksen nimellä.
Fennica ei sisällä yksittäisiä runoja, joten niitä joutuu etsimään kotimaisista ja ulkomaisista runohakupalveluista esim. googlettamalla "runohaku" tai " "poem search".
Muutamat runohakupalvelut löysivät Anais Ninin runon Risk, mutta mistään ei paljastunut, sisältyykö runo johonkin julkaistuun teokseen. Ninin päiväkirjojen suomentajalla saattaisi olla taustatietoa hänen tuotannostaan....
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tämä tieto:
"Ensimmäinen Karin piirros julkaistiin lehden pääkirjoitussivulla vuoden 1950 viimeisenä päivänä ja viimeinen juhannuksena 1991."
(HS 25.5.2003)
Uudempia ja nuorempia Itä-Saksasta kertovia kirjailijoita on Jenny Erpenbeck, häneltä on suomennettu kaksi teosta Kodin ikävä ( Avain, 2011) ja Vanhan lapsen tarina ( Avain, 2011). Ingo Schulzelta löytyy myös kaksi teosta Adam ja Evelyn ( Otava, 2011) ja Simple storys ( Otava, 2011). Itä-Saksasta kertovia romaaneja ovat lisäksi mm. seuraavat: Kathrin Schmidt: Et sinä kuole ( WSOY, 2011), Birgit Vanderbeke: Simpukka-ateria ( Lurra Editions, 2009) , Michae Kumpfmuller: Hampelin edesottamukset ( Tammi, 2004). Suomalaisia Itä-Saksasta kertojia ovat esim. Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse ( Teos, 2011), Juha Ruusuvuori: Stallari ( WSOY, 2009) ja Juhani Seppovaara: Itä-Berliinin taivaan alla ( WSOY, 2006)
Kirjojen saatavuustiedot...
Tätä on kysytty meiltä aikaisemminkin, Jori Malmsten ei ole J. Karjalaisen isoisä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ddd712fb-aa7e-4a5…
Alice-nimi on annettu Suomessa yli 10 000 lapselle (Lähde: Väestöreksiterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Suurin osa nimenhaltijoista on syntynyt vuosina 1900-1939.
Alice-nimi tunnetaan monessa maassa. Se pohjautuu muinaissaksalaisiin nimiin, joiden alkuosa tarkoittaa jaloa ja jalosukuista. Suomessa nimestä on paljon muunnoksia, mm. Alicia, Aliisa, Aliise, Alisa, Alison, Alissa ja Alyssa. (Lähde: Saarikallio, Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Mercedes-nimeä ei löytynyt suomalaisista nimihakemistoista. Nimipalvelun mukaan sen on saanut Suomessa nimekseen noin 300 henkilöä. Behind the Name -sivuston mukaan Mercedes-nimi liittyy mercy- (armo) sanan monikkoon:
http://www....
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
Kulkijan valssin nuotit löytyvät ainakin kahdesta Toivo Kärjen toimittamasta nuottijulkaisusta. Reino Helismaan lauluja -niminen julkaisu (5. painos v.1980)
ja julkaisusta 20 suosittua valssia (v.1984).Molemmat ovat Musiikki Fazerin julkaisuja.
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
