Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/) löytyy hotelli- ja ravintola-alan kirjallisuutta luokasta 68.8 (käytä tarkkaa hakua). Lisäksi tämän alan kirjoja voi hakea asiasanoilla "hotellit", "ravintolat", "ravitsemisala" ja "ravitsemisliikkeet".Tarjoilu löytyy luokasta 68.26 ja kokin työ luokasta 68.2-. Esimerkkejä näin löytyvistä kirjoista ovat Hemmi, Marja: Avec : asiakaspalvelua ravintolassa, 1998 ja Hallamaa, Timo: Yritystoiminta hotelli-, ravintola- ja matkailualalla, 1997.
Kirjastoon tulee myös alan lehtiä, esim. Vitriini 2000 : majoitus- ja ravitsemisalan ammattilehti sekä Pam 2000 : palvelun ammattilaiset : serviceproffsen.
Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'.
Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Anne Saarikalle & Johanna...
Tietoja yli 100-vuotiaiden lukumäärästä Suomessa löytyy Tilastokeskuksen tilastoista väestörakenne ja väestön ennakkotilasto. Väestörakennetilaston tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kerran vuodessa. Myös väestön ennakkotilaston tiedot ovat peräisin väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kuukausittain. Tässä vielä linkki tietokantataulukkoon, josta voit poimia luvut: Väestön ennakkotilasto, tietokantataulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain. Tässä esimerkkipoiminta ajankohdalta 31.12.2024. Väestörakenne tarjoaa viimeisimmät viralliset luvut väestömäärästä. Vuotta 2024 koskevat luvut julkaistaan 4.4.2025: Tulevat julkaisut. Löydät tiedot tuolloin taulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...
Tanskan aateliskalenteri ei valitettavasti ole saatavilla HelMetkirjastoista, mutta voisit käydä
http://da.wikipedia.org/wiki/Danske_adelssl%E6gter
sekä
http://www.skislekt.no/Danmark.htm
Tutkimuskirjallisuutta kannattaa etsiä Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta. Tietokantaa voi käyttää vain kirjastoissa. Voit pyytää haun tekemisessä kirjastohenkilökunnan apua.
Yhdistelmähaussa voit käyttää hakusanoina "poliisi" ja "arvot", "moraali", "ammattietiikka". Arvot-sanan ohella kannattaa käyttää näitä muitakin hakusanoja, sillä muuten tulosjoukko jää aika pieneksi. Haun voi kohdistaa asiasanoihin (hakutyypiksi siis valitaan asiasana). Voit kirjoittaa ylimpään hakuruutuun "poliisi" (hakusanat kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä) ja alempaan peräkkäin sanat "arvot", "moraali" ja "ammattietiikka". Valitse tämän ruudun kohdalla pudotusvalikosta "jokin sanoista = OR". Klikkaa hae. Tuloslistan voi...
Runo löytyy Pasilan pääkirjastosta ruotsiksi nimellä 'Vattenfallet' ja teoksesta :
FRÅN DUBBELÖRNEN TILL HAMMAREN OCH SKÄRAN: Rusk dikt från 200 år
JULKTIEDOT 1989
STAND NRO 91-7922-009-6
HEL LUOKKA 2.2
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Kirves-sukunimi on tosiaan tunnettu juuri Laatokan Karjalassa, mm. Lumivaarassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kirves on tai on ollut sukunimenä 596 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Tarkempia tietoja suvusta ei yleisen kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Tietoa sukututkimuksen lähteistä löytyy Arkistolaitoksen ja Sukututkimusseuran kautta:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.genealogia.fi/
Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Tässä muutamia viitteitä kirjastoista saatavilla oleviin teoksiin, joista voisit aloittaa:
1) Worlds of music--An introduction to the music of the world's peoples. 2) SPELMANSMUSIK FRÅN SVERIGE, DANMARK OCH NORGE (nuotti). 3) Ling, Jan: A History of European folk music (1997). Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy paljonkin tietoa, kannattaa tulla käymään paikan päällä kirjastossa. Voit selata aineistotietokantaamme Plussaa (www.lib.hel.fi/plussa/) ja hakea sieltä viitteitä käyttämällä mm. asiasanoja kansanmusiikki, kansantanssit, Suomi, Eurooppa. Soittimista löydät tietoa mm. kirjasta "The ultimate encyclopedia of musical instruments". Käy myös katsomassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinkit (http://www.siba.fi/...
Parapähkinä on oma pähkinälajikkeensa. Sen tieteellinen nimi on Bertholletia excelsa, englanniksi Brazil nut. Lisätietoja pähkinästä saa internetin kautta esim. valitsemalla MetaCrawler- hakupalvelun (www.metacrawler.com) hakemalla sanalla Bertholletia. Tuloksena ainakin sivu http://rain-tree.com/brazilnu.htm
Ari Leskelä on toimittanut nuottikokoelman nimeltä Hitit 70-luku, josta löytyy kyselemänne kappale Laulumme soi. Nuotin saatavuutta pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi.
Kysymyksesi lähetettiin kirjastojen keskustelupalstalle - siihen tuli tällainen vastaus:
"Kyseessä on V.A. Koskenniemen runo Meri, joka löytyy ainakin teoksesta Kootut
runot. WS 16.p.1977."
Luettelon Suomen paljassiemenisistä kasveista (Pinophytina) löydät täältä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-fi-Finnish-list.html
Samassa tietokannassa on lueteltuna myös muualla maailmassa esiintyviä paljassiemenisiä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-English-list.html
Erilaisista lähteistä vastausta haettuani voinen todeta, että ei tule.
Ruotsalainen numeropalvelu, joka mainostaa, että heiltä voi kysyä mitä vain, antaa seuraavat vastaukset kysymykseesi:
http://spa.118100.se/blod/65143
http://spa.118100.se/full+length/238269
Tiivistettynä voisi sanoa, että hyttysen pitäisi juoda verta kolme kertaa oman painonsa verran tullakseen humalaan. Mutta hyttysen fysiologia on muutenkin niin erilainen kuin ihmisen ja siltä puuttuvat korkeammat kognitiiviset toiminnot, joten se ei voi tulla muutenkaan humalaan sanan varsinaisessa merkityksessä.
Engalnninkielinen tiedelehti Popular Science tarjoaa myös samoilla tuloksilla seuraavanlaisen juttulinkin aiheeseen:
http://www.popsci.com/scitech/article/2009-07/if-...
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Hei,
”Hyvämaineisuus” on termi, jota kansanedustajan asemaa käsittelevissä säädösteksteissä ei enää käytetä. Nykyisessä lainsäädännössä ei siis ole tällaista edellytystä. Kansanedustajan tehtävän nykyiset kelpoisuusehdot ja käyttäytymisnormit määritellään lähtökohtaisesti maamme perustuslaissa (731/1999) ja sen pykälissä 27 - 32.
Kansanedustajan hyvästä maineesta toki aiemmin puhuttiin esimerkiksi vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä (5 §), jossa todettiin ”äänioikeutta vailla olevaksi se, joka laillisen tuomion nojalla on hyvää mainetta vailla.” Äänioikeus puolestaan oli ehtona sille, että pystyi asettumaan vaaleissa ehdokkaaksi.
Nykyään säädösteksteissä ei ole vastaavaa merkintää vaan hyvämaineisuus on jätetty...
Huoltaja on lapsen henkilökohtainen hoitaja ja vastuun kantaja, Hän on myös lapsen edustaja tätä koskevissa asioissa.
Holhooja-nimitystä ei enää käytetä virallisissa yhteyksissä. Puhutaan edunvalvojasta. Edunvalvonta käsittää lähinnä taloudellisista asioista huolehtimisen.
Lapsen ollessa kyseessä yleensä huoltaja ja edunvalvoja ovat sama henkilö, lapsen vanhempi.
Edunvalvoja voi olla myös aikuisella. Jos aikuinen ei pysty itse huolehtimaan asioidensa hoidosta, hänelle nimetään edunvalvoja.
Lähteet: Opuslex: Kenestä lapsen huoltaja?
Digi- ja väestötietovirasto: Aikuisen edunvalvonta
