Kysymääsi kirjaa löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta, Varastokirjastosta sekä Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista. Jos mikään näistä ei ole lähialueellasi, voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukolaina on maksullinen, ja kannattaa tiedustella siitä tarkemmin omasta kirjastosta, koska kaukopalvelun maksut ja muut yksityiskohdat eroavat kirjastoittain.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ on kätevä apuväline, jos haluaa tarkastella jonkin kirjan saatavuutta Suomen kirjastoissa. Haun voi rajata esimerkiksi maakuntakirjastoihin, yliopistojen kirjastoihin tai jopa ihan kaikkiin kirjastoihin, jotka ovat Frankissa mukana.
Nykyinen presidenttimme Tarja Halonen ei kuulu kirkkoon, mutta ilmeisesti kaikki aiemmat ovat tai olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari kuuluvat Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Koivisto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari
Wikipedian kautta löytyy myös tieto Urho Kekkosen, J. K. Paasikiven, Risto Rytin ja Kyösti Kallion luterilaisuudesta.
Kyösti Kalliota ja P. E. Svinhufvudia lukuun ottamatta edesmenneet presidenttimme (Urho Kekkonen, J. K. Paasikivi, C. G. E. Mannerheim, Risto Ryti, Lauri Kristian Relander ja K. J. Ståhlberg) on haudattu Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hallinnassa olevalle Hietaniemen hautausmaalle....
Laulujen sanat ovat usein sellaisia, että ne aukeavat eri kuuntelijoille eri tavalla, riippuen siitä, miten kuuntelija ne tulkitsee. Tämänkaltaiseen kysymykseen ei siis ole vain yhtä oikeaa vastausta.
Minun tulkintani mukaan Dion laulaa kyseisessä laulussa siitä, miten sekä muisto että rakkaus pois mennyttä rakasta kohtaan säilyy ikuisesti sydämessä, vaikka tämä henkilö ei enää luonamme syystä tai toisesta ole.
Laulun sanat löytyvät itse kunkin tulkittavaksi vaikkapa täältä:
https://www.azlyrics.com/lyrics/celinedion/myheartwillgoon.html
Tolstoin esseen Tunnustus saat kaukolainaamalla, kysy tarkemmin lähikirjastostasi tästä mahdollisuudesta. Espoossa kaukolainapyynnön voi tehdä netissä kirjaston etusivun kautta http://www.espoo.fi/kirjasto
Tietoja kirjasta: Tunnustus / Leo Tolstoi ; suom. K. W. Järnefelt
Helsingissä. Otava. 1906. | (sid.) | Tolstoj, Lev Nikolaevič | 99 s.
Edelliset tiedot ovat Helka-tietokannasta.
Tolstoin esseetä nimeltä Tunnustus on ainakin käsitelty seuraavassa kirjallisuudenhistoriallisessa teoksessa: Tekijä Anhava, Martti Teos Totta puhuen : kirjoituksia : Otava, 2004. Tämän teoksen saa lähikirjastosta.
Valitettavasti en ole löytänyt lauluun nuotteja. Etsin useammasta kirjastotietokannasta, mutta tuloksetta.
Laulu tosin löytyy äänitteenä cd:ltä Merja Laaksonen: "Hetken juhla" ja sitä on saatavana pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, ks. linkki http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=laaksonen+and+h%E4%E4laulu&Sub… .
Nuottia vaan ei tahdo löytyä mistään, ei edes kansallisdiskografia Violastakaan.
Näyttäisi, että sitä ei ole saatavana kirjastoista. Musiikkiliikkeistä kannattaisi vielä tiedustella.
Kari Lehtosalon kirjoittama Merenkulkuoppilaitosten opetussanasto ei löytynyt kirjastojen tietokannoista, koska sitä ei ole julkaistu. Lehtosalo on kirjoittanut merimieslangin opetusmonisteen Helsingin merenkulkuoppilaitoksen oppilaille, mutta sanastoa ei ole työstetty julkaistuksi teokseksi ainakaan vielä.
Kirjastoista löytyy ainakin nämä kirjat:
Söderholm, Päivi - Vähäkyrö, Ilse, Nykymerenkulun sanakirja. Ajatus 1998.
Tissari, Erkki, Laivatieto. [Kotka] : Kotkan sopusointu , 1999
Knuutila, Japo, Merimiehet ja matkojen horisontit = Seamen and the horizon of voyages ; [... valokuvat ... Japo Knuutila ... et al.]. Helsinki : Musta taide , 2006
Tissari, Erkki, Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. [Kotka] : Kotkan sopusointu , [2000]
Frank-monihaku on hyvä aineiston paikantamiseen, mutta en välttämättä suosittelisi sitä noin haastaviin hakutehtäviin. Frank kaivaa tietonsa monista eri tietokannoista, eivätkä sen hakuominaisuudet ole siksi parhaat mahdolliset tällaiseen.
Sen sijaan suosittelisin käyttämään kirjojen hakemiseen esimerkiksi osoitteesta https://finna.fi löytyvää Fennica-tietokantaa. Alfamerin julkaisemat kirjat saa siellä esiin sanahaulla kirjoittamalla hakukenttään ”Alfamer”. Jos haluat saada vielä tietyn automerkin kirjoja, lisää automerkki hakusanaksi. Esimerkiksi hakusanat ”Alfamer” ja ”Fiat” kaivavat esiin useita Alfamerin julkaisemia Fiatin korjausoppaita. Hakusanat ”Autodata” ja automerkin nimen kirjoittaminen Fennican hakukenttään näyttävät tuottavan...
Suuressa käsityölehdessä vuodelta 1978 numero yksi on virkatut tossut, jotka on virkattu kirjovirkkauksella. Lehden kuvauksen mukaan sisätossuissa värit leiskuvat kuin revontulet. Väreinä on käytetty punaista, oranssia, hieman valkoista ja sinistä/mustaa.
Lehti on paikalla mm. Oulun kaupunginkirjastossa, pääkirjastossa.
Toimittaja ja kirjailija Väinö J. Vatanen on kiinnostanut tietopalveluasiakkaita aikaisemminkin. Vuonna 2009 kollega Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa laati hänestä varsin perusteellisen selvityksen, jonka tiedot tosin päättyvät sota-aikaan.
Lappeessa syntynyt Vatanen opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja yhteiskuntatieteitä. Työuransa hän teki toimittajana ja kuului jossain vaiheessa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen. Vatanen työskenteli Uuden Suomen ulkomaantoimittajana vuodesta 1929-1939. Tuona aikana hän matkusteli laajasta ulkomailla. Sodan aikana hän laati sotakatsauksia Yleisradioon, lisäksi hänen kirjoituksiaan julkaistiin ainakin Lotta Svärd lehdessä. Hänen oma lehtensä oli saksalaismielinen Suomen...
Täällä Pohjantähden alla -trilogian suomenkielisiä osia ei ole missään vaiheessa julkaistu erillisin alanimekkein varustettuina. Ruotsinkielinen Pohjantähti ei ole trilogian ainoa käännös, joka ei tyydy pelkkään osien numerointiin: esimerkiksi englannin- ja ranskankieliset tulkinnat antavat romaanisarjan toiselle ja kolmannelle osalle omat yksilölliset nimensä. Mitään varsinaista syytä tai selitystä tälle en Linna-kirjallisuudesta onnistunut löytämään, mutta arvelisin alanimekkeillä halutun hieman avata ja selventää romaanien tematiikkaa ulkomaalaiselle lukijakunnalle, jolle Suomen historian vaiheet eivät ole niin tuttuja kuin meille itsellemme, ja näin tehdä niistä houkuttelevamman tuntuisia.
Kysyin asiaa Helsingin Sanomien painotalosta Sanomalasta.
Vuorovastaava ei valitettavasti voinut kertoa, mitä mustetta he käyttävät, mutta hän lähetti Sanomapainon painotalojen ympäristötavoitteet ja toimenpiteet sekä painovärin turvatiedotteen ja tiivisti tärkeimpiä otteita siitä: "Tässä otteita painovärin turvatiedotteesta:
Tuotetta ei luokitella vaaralliseksi muutetun asetuksen (EY) 1272/2008 mukaisesti.
Toistuva tai pitkäaikainen kontakti seokseen voi johtaa luonnollisen rasvan poistumiseen iholta, aiheuttaen ei-allergista kontakti-ihottumaa ja ihon läpi imeytymistä. Silmiin roiskunut liuos voi aiheuttaa ärsytystä ja parantuvan vaurion.
Ei sisällä lisäaineita, jotka tavarantoimittajan tämänhetkisen tietämyksen...
Anna Ahmatovalta on suomennettu ainakin kirja Runoja vuodelta 1992. Hänen runojaan on myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa 3, s.83-110. Lisäksi hänestä kertoo Jelena Kuzminan kirja Anna Ahmatova, koditon, vuodelta 1992.
Ahmatovan englanniksi käännettyjä runoja on teoksissa Selected poems of Anna Akhmatova ja The Complete Poems of Anna Akhmatova.
Osoitteessa http://sangha.net/messengers/Ahmatova.htm on Ahmatovasta ja hänen tuotannostaan kertovat englanninkieliset www-sivut.
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-...
Mikko Väärälän ja Reetta Niemelän CD-levyltä Leppäkerttusormus : Milja Mansikan laulut löytyy Kurjet-niminen kappale. Levyllä on laulujen lisäksi myös luonnonääniä.
Fröbelin Palikoiden levyllä Zupadibum on laulu nimeltä Kurki. Laulu löytyy myös Fröbelin palikoiden kokoelmalta Parhaat palat : hittejä levyiltä ja videoilta.
CD-levyllä Lehtevä mies : lauluja Jukka Itkosen teksteihin on Kurjemmaksi-niminen laulu ("En voi tulla kurjemmaksi!" lauloi paksu kurki…).
Nuotteja näihin kappaleisiin ei löytynyt. CD-levyjen saatavuuden näkee HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä:
"Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo.
Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo.
Kylän poikien kiista oli ainainen,
ken heistä saa Hellevin rakkauden.
Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen.
Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois.
Tuonen sulho veikin hänet...
Kyllä löytyy. Kyseinen T.S Eliotin runo Autio maa löytyy Lauri Viljasen suomentamana T.S. Eliotin teoksesta Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, 3. p., 1988.ISBN 951-1-10311-3) sivulta 85.
Kyseistä teosta on saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. HelMet-kirjastojen reaaliaikaiset saatavuustiedot kyseisestä teoksesta voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta oheisesta linkistä http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1231287
Kysymäsi kirja on tämä:
Rinne, Tiina
Luontoäidin lahjavakka--ideoita kotiin ja keittiöön
/Tiina Rinne, Marjaana Liukko, [kuvat ja piirrokset:Tiina Rinne]
Gummerus, [Helsinki], 2002, 94 s., kuv., 22 cm, sid.
ISBN=951-20-6099-X
Kirjakaupan sivulla (http://www.akateeminen.com) kirjasta todetaan mm:
"Onkireissut, marjaretket, kukkakedot, saunaillat, hellepäivät... Kesämuistot rakentuvat erilaisista asioista: tuoksuista, mauista, maisemista ja tunnelmista – tai jostakin, jota sai tehdä omin käsin. Vieläkö muistat, millaista oli pujottaa ahomansikoita heinänkorteen?
Suomalainen luonto tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ruoanlaiton ja käsityön harrastajille. Tämän kauniisti kuvitetun kirjan lähtökohtana ovat kotimaiset raaka-aineet ja...
Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Children´s literature : an illustrated history /edited by Peter Hunt, ISBN 0-19-212320-3 (sid.)
Townsend, John Rowe: Written for children : an outline of english-language children literature, ISBN 0-14-021920-X (nid.)
Darton, F.J.: Children´s Books in England: five centuries in social life, cls0126714.
Green, Roger Lancelyn: Tellers of tales : children's books and their authors from 1800 to 1964. London 1965.
Nämä ovat kirjoja, jotka ovat saatavissa esim. Helsingin kaupunginkirjastosta ja kaukolainattavissa myös muualle maahan. Lisää kirjallisuutta löydät mm. netistä, ks. esim. http://www.scils.rutgers.edu/~kvander/HistoryofChildLit/readhis.html. Yleiskuvaa aiheesta saat esim....
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Mauran päivä on 3.5 muistona tämännimisestä egyptiläisestä marttyyristä, joka kuoli 200-luvun lopulla (n. 286). Myös katolisessa kirkossa sama päivä on Mauran muistopäivä. Katolisessa kirkossa Maura on kuuden naispyhimyksen nimi, useimmat heistä ovat marttyyreja vanhalta ajalta. Maura on rinnakkaismuoto nimen Maria iiriläis-englantilaiselle muunnokselle Mauren, Maureen. Lisäksi nimeä voidaan pitää naispuolisena vastineena miehennimelle Maurus. Suomessa nimi on tulkittu karjalaiseksi johdokseksi venäläisestä nimestä Mavr, jonka pohjana on kreikkalainen mustaa tai pimeää merkitsevä miehennimi Mauros. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
