Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi voit hakea aiheeseen liittyvää aineistoa käyttämällä hakutapaa Sanahaku. Tässä hakutavassa voi antaa useampia hakusanoja. Kokeilin useampia aihepiiriin sopivia hakusanoja. Ainakin sanapareilla Ruotsi kalastus ja kanoottiretkeily Ruotsi tietokannasta löytyy muutamia aiheeseesi liittyviä teoksia. Hakusanat Ruotsi kalastus: Jormanainen, Juha: Kuningaskalastaja: lohenkalastajan unelmajoet, Kalastusseikkailuja maailman ympäri: parhaita paloja Martin Falklindin kalastusretkiltä (dvd tai video), Hahl-Marjokorpi, Teuvo: Pohjoiset kalavedet. Hakusanat kanoottiretkeily Ruotsi : Lönn, Jan: Kanotguiden: 333 turer och leder i Sverige: åar, älvar, sjöar, skärgård. Teosten...
Tätä on kysytty meiltä aikaisemminkin, Jori Malmsten ei ole J. Karjalaisen isoisä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ddd712fb-aa7e-4a5…
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät kirjastossa tavallisesti kirjastonhoitajan tms. nimekkeellä. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että kirjastolaitoksesta vastaavalla voi ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi olla myös ammattikorkeakoulussa suoritetut ammatilliset vähintään 35 opintoviikon mukaiset opinnot: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Hyvä kooste korkeakoulutason koulutuksesta löytyy: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Rainer Maria Rilken runo Lopussa (Schlußstück) on tosiaankin julkaistu Eija Mämmin ja Liisa Envaldin toimittamassa runoantologiassa Sururunoja. 1, Yö tulee hiljaa (2008). Runon on suomentanut Kauko Aho.
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sururunoja. 1 : Yö tulee hiljaa (toim. Eija Mämmi ja Liisa Enwald, 2008)
Mauri Kunnaksesta löytyy tietoa mm. seuraavista linkeistä:
http://www.valitutpalat.fi/lehti/lehti9912/artikkeli02.html
http://www.otava.fi/maurikunnas/profiili.html
http://www.otava.fi/maurikunnas/
http://www.esoy.fi/es-lehti/kunnas.html
http://www.info.tampere.fi/sni/tekija210.htm
http://www.pmk.posti.fi/pmk/english/taide/aiheet/mauriselain.html
Lisäksi voit katsoa tietoa "Kotimaisia Lasten- ja nuortenkirjailijoita"-kirjasta (toim. Ismo Loimavaa) ja lehtiartikkeleista:
Leponiemi, Kari: Viittä vaille täyspitkä, varttia vaille klassikko, Visio, 1997, 2, 20-25// Tuominen, Sami: Joulupukin yllätys : suomalainen animaatioelokuva, Peili 1996, 4, 4-5// Vuori, Jyrki: Koirien isä : Mauri Kunnaksen lähikuva, Tyyris Tyllerö, 1996, 3, 40-44, 48//...
Noutamattomasta varauksesta peritään 2€ maksu jos sitä ei ole lainattu viimeistään saapumisilmoituksessa mainittuna päivänä. Varauksen noutoaika on normaalisti seitsemän päivää. Kirjastoautoissa noutoaika on kuitenkin pidempi autojen erilaisista aikatauluista johtuen.
Varausta ei voi enää perua kun se on jo matkalla tai saapunut kirjastoon. Voitte ottaa yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon ja ilmoittaa, että ette tarvitse enää kyseistä kirjaa. Tämä täytyy kuitenkin tehdä ennen kuin viimeinen noutopäivä menee umpeen, muuten noutamattomasta varauksesta peritään maksu.
Vaski-kirjastojen käyttösäännöt ja maksut:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#holds
https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/vaski_maksut_2021.pdf...
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Meemi on termi, jolla viitataan kulttuurisesti leviävään ilmiöön, ideaan, käsitteeseen… Meemit ovat useimmiten kuvia tai videoita mutta myös vaikkapa lauseita. Meemit leviävät kulttuurissa henkilöltä toiselle, termillä ”meemi” tarkoitetaan tätä kulttuurista leviämistä.
Etukäteen on mahdotonta tietää mistä kuvasta, videosta tai lauseesta tulee meemi. Meemit ovat monesti lyhytikäisiä ja saattavat muuttua nopeasti. Usein ne perustuvat ajankohtaisiin tapahtumiin tai trendeihin, ja niiden suosio voi hiipua yhtä nopeasti kuin se alkoi.
Yhteenvetona meemi on tapa kuvailla kulttuuristen ideoiden ja ilmiöiden nopeaa leviämistä ja muokkaantumista, erityisesti internetin aikakaudella.
Esimerkkinä yksi kuuluisa kuvameemi: "Distracted Boyfriend" (...
Enni on puhuttelumuoto Einistä ja Einestä. Kyseessä lienee alkujaan Eino-nimen feminiininen vastike, jolloin nimen taustalla olisi muinaisgermaaninen nimi Enewald, "miekalla hallitseva".
Lisäksi Enni on viron kielessä muunnos Henrikasta ja Henrietestä. Tämä liittyy siihen, että Enni on Virossa ollut myös miehennimi, kutsumamuoto Heinrichistä.
Enni on ollut varsin suosittu nimi ennen sotia, ja uudelleen 1980-luvulta alkaen. Suomen almanakassa Eine ja Eini ovat olleet vuodesta 1929 ja Enni vuodesta 1950. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Enni-nimeä on annettu Suomessa etunimeksi yhteensä 9144 kertaa.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY 1999.
Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi...
Kysyin asiaa HSL:n asiakaspalvelusta.
Paikallisbusseissa ei ole turvavöitä, koska asiakkaat kokevat niiden käytön hankalana kaupunkiliikenteessä. Linja-autoon tulee ja siitä lähtee jatkuvasti lisää matkustajia ja paikkaa saattaa joutua vaihtamaan useampaan kertaan. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei myöskään vaadi turvavöitä autoon, jossa on seisomapaikkoja. Linkki Finlex asetus 790/2000
Linja-autoissa, joissa ei ole seisomapaikkoja on kuljettajan muistutettava asiakkaita turvavyön käytöstä. Turvavöiden käyttö on hyvin suositeltavaa, jos sellaiset vain ovat linja-autossa asennettuina.
Eve Hietamiehestä ja hänen vanhemmistaan Heikki ja Laila Hietamiehestä löytyy jonkin verran tietoa Otavan nettisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Heikki Hietamiehestä on tietoa myös osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietamiesheikki.html
ja Laila Hietamiehestä osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
Heikki ja Eve Hietamiestä on haastateltu Kodin kuvalehden numerossa 2/99 Ulla Ahvenniemen artikkelissa Eve ja Heikki Hietamies: Armotonta menoa s.36-38
Kodin kuvalehden artikkelissa mainitaan myös Even avopuoliso Alan. Teoksen Kuka kukin on 2001 mukaan Evellä on kaksi siskoa, Kristiina s.1958 ja Anuliina s.1968
Evestä, Heikistä ja Lailasta on tietoa kirjassa...
Meiltä löytyi 110 nimekettä kaunokirjallisuutta, joissa on alkukielenä italia. Sisiliasta kertovia löytyi nämä:
Camilleri, Andrea
Terrakottakoira, 2004
Camilleri, Andrea
Veden muoto, 2003
Maraini, Dacia
Mykkä herttuatar, [1998]
Valkosoihtujen tasangolle : sisilialaista nykyrunoutta, 2004
Termi liittyy tekijänoikeuden kohteena olevien teosten määrittämiseen. Tekijänoikeuden piiriin pääsee vain tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos. Teoksessa tulee siis näkyä tekijän personaallinen ja yksilöllinen panos. Käytännön kriteerinä teoskynnyksen määrittelyssä käytetään ns. kaksoisluomisen kriteeriä. Kriteerin mukaan teos yltää teostasoon vain siinä tapauksessa, ettei ole mahdollista, että joku toinen itsenäisesti aikaansaisi samanlaisen teoksen. Tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle jää tämän kriteerin mukaan siis täysin rutiininomaisesti tai mekaanisesti tuotetut luomukset.
Ari Koivumaa on kirjoittanut elektroniseen julkaisemiseen liittyvän artikkelin "Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin", josta löytyy lisätietoa aiheesta....
Ensinnäkin olisi määriteltävä, mikä on "tuote". Nykysuomen sanakirjan mukaan tuote on "ihmistyön … avulla tuotettu tai (ei tal.) luonnon tuottama hyödyke (esine, aine, tavara), tuotantotoiminnan tulos, valmiste."
Kirjaston tuotteet eivät siinä mielessä täytä Nykysuomen sanakirjan määritelmää, että ne eivät ole esineitä, ainetta tai tavaraa. Liiketaloustiede kuitenkin tuntee tuotteen myös abstraktissa merkityksessä. Kirjaston tuotteet ovat lähinnä palveluita. Opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto on julkaissut vuonna 2004 kirjasen Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia, kirjoittajat Rami Heinisuo, Sanna Koskela ja Reetta Saine. Kirja on saatavana mm....
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
