Suhteellisen uusia ja hyviä olisivat Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarja sekä Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja. Molemmissa sarjoissa useita eri kirjoja.
Lisäksi myös Johanna Hulkon Geoetsivät -kirjat ovat suosittuja. Niitä on ilmestynyt jo 6 osaa.
Lasten ja nuorten salapoliisikirjoja on suhteellisen paljon.
Voisimme mainita vielä Jari Mäkipään Etsiväkerho Hurrikaani -sarjan sekä Kari Evinsalon Etsivä Vertti -kirjasarjan.
Myöhästymismaksun voi maksaa kirjastokorttia tai henkilöllisyyspapereita näyttämällä kirjastojen infotiskeille, kun henkilökunta on paikalla.
Monissa kirjastoissa ei ole enää käteiskassaa, vaan maksut hoidetaan kortilla.
Sakot voi maksaa myös verkkopankkitunnuksilla Helmet-sivuilla. https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Aiheeseesi löytyy 2 kirjaa Porin kaupunginkirjastosta. Seppälä, Ari : Sieniviljelijän pieni käsikirja : perustietoa ja käytännön ohjeita niille, jotka haluaisivat harrastaa sienten viljelyä : herkkusieni, siitake, osterivinokas, koivunkantosieni, korvasieni, 1993.
Tunnetko viljelysienemme ? : herkkusieni, siitake, osterivinokas, julk. Helsingin yliopisto maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 1991.
Helsingin Yliopiston kirjastosta voit tehdä kaukolainan kirjasta Vanhala, Anne : Sieniä sienimöstä : herkkusienten, siitaken ja vinokkaiden viljelytekniikka ja tuotantokustannukset, julk. Helsinki Työtehoseura, 1991.
Löydät myös paljon hyviä linkkejä esim. sanoilla siitake tai osterivinokas, tekemällä haun Evreka,fi -hakupalvelun kautta http...
Yksinkertainen ohje sikurin käsittelyä varten: Ensin sikurin juuret pestään ja pilkotaan. Sitten ne paahdetaan tulella ja lopuksi jauhetaan. Tätä ennen on huomioitava, että sikurin juuri kehittyisi mahdollisimman mehukkaaksi kahvin valmistusta ajatellen, siksi kasvin kukkavarret on nuppuvaiheessa napsittava irti. Sikuria paahdettaessa juuren sisältämä vararavinto inuliini sulaa ja saa tumman ruskean värin.
Teoksessa Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit / Rousi, Aarne (WSOY 1997) kerrotaan tarkemmin sikurin sisältämistä ainesosista: Sikurin juuri sisältää vararavintona tärkkelyksen sijasta inuliinia. Tämä mykerökukkaiskasveille tyypillinen polysakkaridi muodostaa hajotessaan lähes pelkästään hedelmäsokeria, tärkkelys taas...
Termi liittyy tekijänoikeuden kohteena olevien teosten määrittämiseen. Tekijänoikeuden piiriin pääsee vain tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos. Teoksessa tulee siis näkyä tekijän personaallinen ja yksilöllinen panos. Käytännön kriteerinä teoskynnyksen määrittelyssä käytetään ns. kaksoisluomisen kriteeriä. Kriteerin mukaan teos yltää teostasoon vain siinä tapauksessa, ettei ole mahdollista, että joku toinen itsenäisesti aikaansaisi samanlaisen teoksen. Tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle jää tämän kriteerin mukaan siis täysin rutiininomaisesti tai mekaanisesti tuotetut luomukset.
Ari Koivumaa on kirjoittanut elektroniseen julkaisemiseen liittyvän artikkelin "Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin", josta löytyy lisätietoa aiheesta....
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Mauran päivä on 3.5 muistona tämännimisestä egyptiläisestä marttyyristä, joka kuoli 200-luvun lopulla (n. 286). Myös katolisessa kirkossa sama päivä on Mauran muistopäivä. Katolisessa kirkossa Maura on kuuden naispyhimyksen nimi, useimmat heistä ovat marttyyreja vanhalta ajalta. Maura on rinnakkaismuoto nimen Maria iiriläis-englantilaiselle muunnokselle Mauren, Maureen. Lisäksi nimeä voidaan pitää naispuolisena vastineena miehennimelle Maurus. Suomessa nimi on tulkittu karjalaiseksi johdokseksi venäläisestä nimestä Mavr, jonka pohjana on kreikkalainen mustaa tai pimeää merkitsevä miehennimi Mauros. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kappaleenvalmistusoikeus on lailla tiukasti rajattu siten, että oikeudenhaltijan lisäksi vain yksityisellä ihmisellä yksityistä käyttöä varten on yleinen kopiointioikeus.
Laissa on säädetty tiettyjä poikkeusoikeuksia eräille asetuksella määritellyille kirjastoille, mutta ne ovat kaikki ns. julkisia kirjastoja. Ainoastaan Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä omaan kokoelmaan kopio teoksesta, jota ei ostamalla voi hankkia.
Eli kuvattu toiminta on selkeästi luvatonta. Koska kyseessä kuitenkin on ns. asianomistajarikos, siitä voi nousta prosessi vain jos joku oikeudenomistaja puuttuu siihen. Jos yksityinen yritys valmistaa tällaisia kopioita omaan käyttöönsä, on kyse suunnilleen samasta kuin että yritys käyttää toiminnassaan laittomia...
Tällaisia kirkkopaloja on kootusti käsitellyt Ilkka Mäntylä kirjasessa
Kuopion rytyjoulu vuonna 1760. - Kustannuskiila, 1983. - (Snellman-instituutin julkaisuja ; 1)
Kysymyksessä mainittu tapaus sattui Juvan puukirkossa vuoden 1829 joulujumalanpalveluksessa. Kappalainen Gustaf Adolf Aschanin toimittaman alkuliturgian aikana kirkon lehteriltä kuului epämääräistä kolinaa. Tällöin eräs seurakuntalainen huusi, että tuli oli irti. Syntyi suuri sekasorto, kun ihmiset ryntäsivät oville ja yrittivät ulos ikkunoita särkemällä. Kirkkoherra, rovasti Karl Gustaf Nykopp, oli alkuliturgian aikana sakaristossa ja vain suurin ponnistuksin pääsi tunkeutumaan sekasorron läpi saarnastuoliin rauhoittamaan ihmisiä. Onnettomuudessa kuoli 15 henkeä välittömästi...
Sweet Valley -kirjoista on ilmestynyt monia erilaisia sarjoja, jotka sijoittuvat päähenkilöiden eri elämänvaiheisiin. Sarjat ovat nimeltään Sweet Valley Kids (76 osaa) ja siihen liittyvät Super Snooper (7 osaa) ja Super Special (5 osaa); Sweet Valley Twins (118 osaa) ja siihen liittyvät Super Editions (14), Super Chillers (9) ja Manga Editions (4); The Unicorn Club (23); Team Sweet Valley (2); Sweet Valley Junior High (30); Sweet Valley High: Senior Year (48); Sweet Valley University (63) ja siihen liittyvä Thriller Editions (18); sekä vielä vain toiseen päähenkilöön keskittyvä Elizabeth-sarja (6). Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa on yhteensä 143 osaa, ja siihen liittyvät lisäksi Manga Edition (13 osaa), Super Edition (12),...
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Postmodernin markkinoinnin kohteena ovat kulutukseen perustuvat yhteisöt. Usein ajatellaan virtuaalista markkinointia online-yhteisöille. Aiheesta löytyy kirjoja ja artikkeleita myös googlaamalla, mutta erityisesti Aalto-yliopiston kirjastosta, lib.hse.fi.
Tässä muutama kirjaehdotus:
Baker, Michael J & Hunt, Susan (2008) The Marketing Book
Cova, Bernard et. al (2007): Consumer tribes
Schroeder, Jonathan E et. al (2006): Brand culture
Kangaspunta, Seppo: Yksilöllinen yhteisölliyys (2011)
Aiheesta löytyi jonkin verran tutkimusta (kirjoja ja artikkeleita):
Artikkeleita:
Juutilainen, Jouko: Kirjan elinkaari loppuu halpatorille. Savon Sanomat 2003-02-01
Petäjä, Jukka: Uudet ja kauniit saa tuoretiskiltä, vanhat varastosta : Helsingin Sanomat selvitti, mitä tämänvuotisia kirjoja ja mitä kahden vuoden takaisia saa kirjakaupoista. Helsingin Sanomat 2003-11-09
Alftan, Maija: Käpylän kirjasto nosti kapinalipun : kirjasto kampanjoi "uhanalaisten" vanhojen kirjojen säilyttämisen puolesta. Helsingin Sanomat 2005-05-10
Alftan, Maija: Makkelikone ahmii painokset loppuun : vain kolme vuotta vanha kirja saattaa nykyisin joutua kustantajan paperisilppuriin. Helsingin Sanomat 2000-04-19
Linna, Martti: M niin kuin makulointi. Kirjailija. -...
Judith E. Kingin teoksessa ”Seals of the world” (Oxford University Press, 1983) kerrotaan, että aikuisen mursun nahka on paksuudeltaan 2–5 cm. Kaulan tienoilla nahka voi olla vieläkin paksumpaa. Nahan alla on vielä keskimäärin 6–7 cm:n paksuinen rasvakerros, joka olla paksuudeltaan suurimmillaan jopa 15 cm.
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Ensimmäinen Fitzgeraldin suomen kielellä julkaistu romaani on Kaunis ja kadotukseen tuomittu (alkuteos The beautiful and damned) Helsinki : Otava, 1954. Sen on suomentanut Antero Hälvä.
Lähde: Fennica-tietokanta https://finna.fi
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy seuraava tieto:
Waristen-Warénien suku / Eliel Jonathan Warénin sadanneksi syntymäpäiväksi 28. 11. 1954 toim. Heikki Waris ja Matti Castrén. [Helsinki] : Waristen-Warénien suku, 1954
Leif Metherin kirjasta Sukuhakemisto löytyy 7 viitettä (artikkeleita ja kirjoja) Waris-suvuista.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta kannattaa etsiä tietoa (http://www.genealogia.fi/) ja sivuilta saa yhteystietoja.
