Helsingin sanomien haastatteleman Helsingin kaupungin ympäristötarkastajan mukaan linnuista tai oravista tulleiden kirppujen tapauksessa kodin sisätilat kannattaa myrkyttää tarkoitukseen soveltuvalla kaupoissa myytävällä hyönteismyrkyllä. Lisäksi paikat pitää imuroida huolellisesti ja imurin pölypussikin olisi myrkytettävä. Sohvanpäälliset, jotka voi irrottaa, liinavaatteet ja muut tekstiilit olisi hyvä pestä pesukoneessa tai pakastaa. Tuholaistorjuntayritys suosittelee pesuohjelman lämpötilaksi 90 astetta.
Lähteet:
Helsingin Sanomat 29.6.2014 "Miten lintukirpuista voi päästä eroon?"
Ludetorjuntayrityksen sivut https://www.ludetorjuntabugbusters.fi/lintukirppu/
Kyseessä voi olla esim. jokin seuraavista teoksista. Mahdollisuutta saada kaikki teokset ja tarkastaa niiden yhteensopivuus kysymyksen kuvauksen kanssa ei ollut.
1.
Oehlenschlaeger, Adam, Aladdin eli ihmeellinen lamppu: WSOY , 1954. 73 sivua. Sarja: (Pieni kirjasto 12). Tämä teos on kaukolainattavissa.
2.
Aladdin ja taikalamppu : itämainen satu. Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1936. Ulkoasu: [4], 30 s. Sarja: (Satupirtti ; N:o 2).
3.
Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta / tarinan kirjoitti Unilukkari ; kuvat piirsi Ola Fogelberg
Julkaisija: Helsinki : Kulutusosuuskuntien Keskusliitto , 1928
Ulkoasu: 8 lehteä. Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
4.
Tuhannen...
Nykyinen presidenttimme Tarja Halonen ei kuulu kirkkoon, mutta ilmeisesti kaikki aiemmat ovat tai olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari kuuluvat Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Koivisto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari
Wikipedian kautta löytyy myös tieto Urho Kekkosen, J. K. Paasikiven, Risto Rytin ja Kyösti Kallion luterilaisuudesta.
Kyösti Kalliota ja P. E. Svinhufvudia lukuun ottamatta edesmenneet presidenttimme (Urho Kekkonen, J. K. Paasikivi, C. G. E. Mannerheim, Risto Ryti, Lauri Kristian Relander ja K. J. Ståhlberg) on haudattu Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hallinnassa olevalle Hietaniemen hautausmaalle....
Kirjan kääntäminen toisesta kielestä suomen kielelle vie aina oman aikansa. Neljäs osa City of fallen angels ilmestyi vuonna 2011 ja suomeksi se saatiin tämän vuoden syyskuussa. Sarjan viides osa City of lost souls ilmestyi englanniksi toukokuussa 2012, joten suomennosta voisi varmaan odotella ensi vuoden puolella. Kirjasarjaa julkaisevan Otavan sivuilla ei vielä ollut tarkempaa tietoa käännösaikataluista. Kannattaa käydä aina välillä kustantajan sivuja http://www.otava.fi/kirjat/haku/.
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä...
Lukion jälkeen ei ole pakko mennä yliopistoon. Ylioppilaspohjalta voi hakea myös esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tai ammattikorkeakouluihin. Voit tutustua erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin esimerkiksi Opetushallituksen ylläpitämällä Opintopolku-sivustolla https://opintopolku.fi/. Valitse otsikon "Korkeakouluun?" alta "Olen käynyt lukion ja/tai suorittanut ylioppilastutkinnon". Sen jälkeen pääset tutkimaan laajasti erilaisia koulutusvaihtoehtoja, myös muita kuin korkeakoulut.
Kannattaisi ehkä kääntyä Kristityn vastuu lehden toimituksen puoleen ja pyytää heiltä kopio. Lehden kotisivu löytyy osoitteesta http://www.skl.fi/vastuu/ , toimituksen puhelin 09-348 822 30, sähköpostiosoite kristityn.vastuu@skl.fi.
Oulun kaupunginkirjastossa lehteä ei ole. Oulun yliopiston kirjastosta lehdet löytyvät, jos haluat käydä kopioimassa jutun siellä. Mikäli haluat lisätietoja perheistä, jotka ovat joutuneet hometalo-ongelmien kanssa kamppailemaan on olemassa kirja Hiekkanen, Maija-Liisa: Kivelän hometalo: keväästä kevääseen, 1999. Kirjan saatavuuden voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Kotiliesi lehdestä 1995:2 löytyy artikkeli Vehkaoja, Helena: Hometalo...
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa äänikasetti alkaa olla väistyvä materiaalityyppi ja lauluharjoituksia löytyikin vain yhdeltä kasetilta:
Hapuoja, Maija: Laula oikein 1
- laulunopas ja c-kasetti, sisältää harjoituksia
Monissa laulunoppaissa on nykyään sen sijaan mukana cd-levy, esim.
Allen, Jeffrey: Jeffrey Allen’s secrets of singing
- nuotti + 2 CD-levyä
Brown, Oren L.:Discover your voice: how to develop healthy voice habits
- kirja + CD-levy, sisältää äänenkäyttöharjoituksia
Rose, Bob: Contemporary singing techniques: women’s edition
- laulunopas ja CD-levy, käsittelee äänenmuodostusta ja laulutekniikkaa
Myös Nicola Vaccain Metodo pratico di canto italiano-laulunoppaista löytyy painoksia, joissa on mukana CD-levy.
Oletan, että...
Keskustelupalstalla on annettu aivan oikeat tiedot kirjan nimestä: tekijä on Kalevi Heikkinen ja kirjan nimi on Matkustajalaiva Turistin haaksirikko Saimaalla, 1997. Joensuun alueen kirjastoissa sitä ei ole, mutta kirjan saa Mikkelistä kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmän kirjaston kautta
Pohjalaisessa olleessa artikkelissa 21.8.2006 kerrotaan, että kirjailijat Elvi Sinervo ja Venny Kontturi ovat molemmat kirjoittaneet samasta kujasta, joka oli oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja. Kontturi nimitti kujaa Ruukinkujaksi ja Sinervo Roistokuja. Samassa artikkelissa mainitaan, että kujaa on kutsuttu myös Sammonkaduksi ja Lemmenkujaksi. Kujaa ei enää ole, vaan se jäi Palosaarelle rakennetun Ruukinkartanon vanhustentalon alle.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Tatuointien historia yleensä on tuhansien vuosien ikäinen. Vanhin löydetty todiste tatuoinneista ovat noin 5300 vanhat, Ötzin jäämieheksi nimetyn miehen, tatuoinnit. Suomessa niiden historia sen sijaan on yllättävänkin lyhyt. Todisteita esihistoriallisista tatuoinneista ei ole. Ne yleistyivät varsinaisesti vasta 1970-luvulla. Lähteenä tietoihin oli kaksi opinnäytettä:
- Musteella merkitty minuus - tatuoinnit taiteena, Anna-Liisa Koskinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, 2019
- Tatuoinnit — katsaus pintaa syvemmälle Nyström, Anu-Heidi, Laurea-ammattikoulu, opinnäytetyö, 2009
Alla linkit opinnäytteisiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302025/Koskinen_AnnaLiisa_Pro_gradu_2019....
Islantilaisia ruokaohjeita löytyy ainakin Koti ja keittiö -lehdestä 5/2002 ja Bjarni Thor Olafssonin kirjasta Atlantic Gourmet: The Best of Icelandic Seafood sekä Ulfar Finnbjörnssonin kirjoittamasta A Taste of Iceland -nimisestä kirjasta. Niiden saatavuustiedot näkee aineistohaku HelMetistä: http://www.helmet.fi. Internetistä osoitteesta http://www.owlsprings.com/EuropeanCuisines/iceland.html löytyy runsaasti islantilaisia ruokareseptejä samoin kuin osoitteesta http://www.almudo.com/IcelandCookbooks.htm - Asiasanoilla Iceland ja recipes hakemalla löytyy lisää englanninkielisiä sivuja; suomeksi voi hakea sanoilla Islanti ja ruokaohjeet. - Merilevästä on Internetissä paljon tietoa asiasanoilla seaweed tai merilevät tai seaweed ja...
Tanskan aateliskalenteri ei valitettavasti ole saatavilla HelMetkirjastoista, mutta voisit käydä
http://da.wikipedia.org/wiki/Danske_adelssl%E6gter
sekä
http://www.skislekt.no/Danmark.htm
Tutkimuskirjallisuutta kannattaa etsiä Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta. Tietokantaa voi käyttää vain kirjastoissa. Voit pyytää haun tekemisessä kirjastohenkilökunnan apua.
Yhdistelmähaussa voit käyttää hakusanoina "poliisi" ja "arvot", "moraali", "ammattietiikka". Arvot-sanan ohella kannattaa käyttää näitä muitakin hakusanoja, sillä muuten tulosjoukko jää aika pieneksi. Haun voi kohdistaa asiasanoihin (hakutyypiksi siis valitaan asiasana). Voit kirjoittaa ylimpään hakuruutuun "poliisi" (hakusanat kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä) ja alempaan peräkkäin sanat "arvot", "moraali" ja "ammattietiikka". Valitse tämän ruudun kohdalla pudotusvalikosta "jokin sanoista = OR". Klikkaa hae. Tuloslistan voi...
Seinäjoen kirjaston ensimmäisiä mangoja ovat olleet Katsuhiro Otomon Akira-sarjakuvat. Niistä ensimmäinen on hankittu syyskuussa 1995. Ennen manga-buumin alkua kirjastoissa ei paljon muita manga-sarjakuvia Akiroiden lisäksi ollutkaan.
Muiden kirjastojen tilanteeseen en pääse Internetin kautta käsiksi. Voisimme laittaa kysymyksen kirjastohenkilöstön sähköpostilistalle, mutta silloinkin vastaukset olisivat satunnaisia, kaikista kirjastoista tietoa ei olisi saatavilla kuitenkaan. Kysymääsi tietoa ei siis valitettavasti ole suoraan saatavilla mistään. Halutessasi voit tietenkin kysellä tietoa suoraan haluamistasi kirjastoista.
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa...
Eri lähteiden (mm. Gummeruksen Tietojätti A – Ö, 1983. s.1349. - Oja Heikki, Yliopiston almanakkatoimisto ja Otava: Aikakirja, 1999. s. 36) mukaan viikko ajanjaksolla arvellaan olevan yhteys kuun vaiheisiin.
"Aikakirja" sivuilla 36 - 37 on tieto, että säilyneiden tekstien perusteella noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Babyloniassa kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmeneskahdeksas päivä olivat lepopäiviä. Päivämäärät sattuivat suurin piirtein yhteen kuun ensimmäisen neljänneksen, täydenkuun, viimeisen neljänneksen ja uudenkuun kanssa.
"Gummeruksen Tietojätin" mukaan viikko, seitsemän päivän ajanjakso, esiintyi jo egyptiläisillä ja kaldealaisilla.
Noin 600 eKr juutalaiset ovat omaksuneet...
Aiheesta löytyi jonkin verran tutkimusta (kirjoja ja artikkeleita):
Artikkeleita:
Juutilainen, Jouko: Kirjan elinkaari loppuu halpatorille. Savon Sanomat 2003-02-01
Petäjä, Jukka: Uudet ja kauniit saa tuoretiskiltä, vanhat varastosta : Helsingin Sanomat selvitti, mitä tämänvuotisia kirjoja ja mitä kahden vuoden takaisia saa kirjakaupoista. Helsingin Sanomat 2003-11-09
Alftan, Maija: Käpylän kirjasto nosti kapinalipun : kirjasto kampanjoi "uhanalaisten" vanhojen kirjojen säilyttämisen puolesta. Helsingin Sanomat 2005-05-10
Alftan, Maija: Makkelikone ahmii painokset loppuun : vain kolme vuotta vanha kirja saattaa nykyisin joutua kustantajan paperisilppuriin. Helsingin Sanomat 2000-04-19
Linna, Martti: M niin kuin makulointi. Kirjailija. -...
Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
