Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Täydellistä yhteistä tilastointia tietyn teoksen lainakerroista kaikissa Suomen kirjastoissa ei tietääkseni ole. Lähimmäs pääsee ehkä Sanaston lainauskorvausjärjestelmän tilastointi, joka kattaa noin neljäsosan Suomen lainoista. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/. Kirjailija tai muu tekijä voi liittyä järjestelmään ja saada lainauksen perusteella korvausta kirjastoissa tehdyistä lainoista.
Helsingin kaupunginkirjasta ei löydy tietääkseni kaikki teokset kattavaa lainaustilastoa, mutta toki kirjan lainamääriä voi kysyä kirjastossa. Jos tosin kirjailijalla on paljon teoksia, jokaisen lainamäärät täytyy katsoa yksitellen. Kovin näppärää se ei siis ole. Kirjaston tilasto-osasto pystyy varmasti saamaan...
Kansanedustajan ja ministerin (eli valtioneuvoston jäsenen) eroja voi tarkastella esimerkiksi seuraavasti:
Kansanedustajaksi pääsee tulemalla valituksi kerran neljässä vuodessa pidettävissä eduskuntavaaleissa. Ministeriksi valitaan yleensä (muttei aina) kansanedustaja. Hallitusta muodostettaessa tulevat hallituspuolueet käsittelevät omien sääntöjensä mukaan ministeriehdokkaat. Virallinen valtioneuvoston nimitys tapahtuu Tasavallan presidentin toimesta. Ministerin tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Kansanedustajan tehtäviä ovat lainsäädäntö eduskunnan valiokunnissa ja täysistunnoissa, sekä edustustehtävät. Lisäksi hän on oman alueensa edustaja. Ministeri osallistuu valtioneuvoston toimintaan ja toimii ministeriönsä päällikkönä ja...
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Margit Sandemon Noitamestari-sarja on viisitoistaosainen ja sen viimeinen osa on Tuntematon tie. Sandemo on kirjoittanut myös muita sarjoja; suomeksi niistä on käännetty Jääkansan tarina-sarjaa ja Sandemo-sarjaa. Noitamestari-sarjan jatko voisi olla Sagnet om lysets rike 1 - 10, mutta sitä ei ilmeisesti ole suomennettu.
Lisätietoja Sandemon tuotannosta löydät seuraavilta www-sivuilta: http://www.litteraturnettet.no/katalog/index.asp?info=medlem&nr=681, http://www.geocities.com/sandemo_reader/ , http://home.c2i.net/ehaehre/katta/
Voisikohan kirjamuistosi olla Aarni Penttilän Hyvästi aapiskukko!, jossa tarinat on jaoteltu teemoihin kuukausien mukaan - alkaen syyskuusta. Tammikuun tarinoihin kuuluu Topeliuksen Sampo Lappalainenkin. Hyvästi aapiskukko! on julkaistu jo vuonna 1939, muutta siitä on otettu uusia painoksia ja viimeisin niistä (10.p.) vuonna 2000. Sampo Lappalaisesta löytyy kertomuksia myös Urho Somerkiven Lasten oma lukukirja -teoksesta.
Töölön, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoissa on koneellisesti ilmastoidut lukusalit, samoin Sellon kirjastossa Espoossa. Vantaan kirjastoista ei kesähelteellä viileitä lukusaleja löydy.
Lähiaikoina remontoidussa Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa Vuorikadulla on varmasti toimiva ilmastointi, yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Nimen yksi selitys on, että se on venäläinen hellittelymuoto Annasta. Välimuotona Annina.
Etunimien alkuperästä ja yleisyydestä saa tietoa kirjasta:
Vilkuna, Kustaa:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen. -
4., uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 - 288 s.
ISBN: 951-1-18892-5 (sid.)
Kirja on saatavissa useimmissa kirjastoissa.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
Emme pysty antamaan luotettavia lainopillisia neuvoja, joten tämä on pelkästään maallikkotietämyksen perusteella laadittu vastaus. Vastausta ei siis kannata ottaa pätevänä laintulkintana.
Tekijänoikeuslaki jättää teoksen määrittelyn avoimeksi. Teoksen määritelmää on kuitenkin lähestytty alan kirjallisuudessa ns. teoskynnyksen käsitteellä. Ajatuksena on, että jos teos on tarpeeksi omaperäinen, jotta kukaan muu ei sattumalta voisi päätyä samanlaiseen lopputulokseen, kyseessä on silloin teoskynnyksen ylittävä teos. Rajanvetona esimerkiksi satunnainen kauppalappu ei välttämättä ylitä teoskynnyksen rajaa, mutta jo kohtalaisen lyhytkin runo voi olla tarpeeksi omaperäinen ollakseen teos.
Oma näkemykseni olisi, että lautapeli mitä luultavimmin...
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,...
Claes Andersson pohtii teoksessaan "Sanat että eläisimme"(1998) runon lääkitsevää vaikutusta: "Runo parannuskeinona? Niin, ehkä. Mutta ei minään pelon vaimentimena. Runon ei pidä tulla valiumin tilalle. Runon on oltava osallisena elämän pyyteettömyydestä ja - älkäämme tätä unohtako - osana elämän kauneutta. Mutta - älkäämme unohtako sitäkään, että hinta selkeästä näköalasta elämäämme ja syvällisenä osallistumisena siihen saattaa olla tuska, pelko, katumus, niin, sisäinen hajoaminen: kompassisuunta sekä valoon että pimeyteen voi olla sama. Ehkä elämän tarkoitus ei toisaalta olekaan suojattuna pysyminen. Ehkä se onkin alttiiksi asettuminen, kuten tässä surusta kertovassa runossa:
Epätoivo on ihan liian suuri sana, mutta en tiedä… Koska suru...
Kalevala on käännetty ensi kerran englanniksi vuonna 1907. Se julkaistiin kirjasarjassa Everyman`s Library. Kääntäjä oli William Forsell Kirby ja kustantaja J.M. Dent & Co ja E.P. Dutton & Co.
Mahtavasta eepoksestamme on olemassa useita käännösversioita mm. Oxford University Pressin pokkariversio, 1989. Sen kääntäjä on Keith Bosley. Myös OTAVA on julkaissut Kalevalan englanniksi vuonna 1988. Sen on kääntänyt Eino Friberg ja kuvittanut Björn Landström.
Etsimäsi runo näyttäisi olevan Aaro Hellaakosken runo Kuolema istuu olkapäällä kokoelmasta Huomenna seestyvää (1953). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Suomen runotar. 1 (Kirjayhtymä 1990), Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (Tammi, 1987 ja 1988) sekä Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (Otava 1997). Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista ja voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Euroopan pinta-alaltaan suurin kaupunki on yllättäen Rovaniemi. Rovaniemen pinta-ala on huimat 8 017,19 km2 Maalta.net
Euroopan asukasluvultaan suurin kaupunki on Turkin Istanbul 15,19 miljoonaa asukasta. EUn suurin taas Pariisi 11,02 miljoonaa asukasta. Statista.com
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy seuraava tieto:
Waristen-Warénien suku / Eliel Jonathan Warénin sadanneksi syntymäpäiväksi 28. 11. 1954 toim. Heikki Waris ja Matti Castrén. [Helsinki] : Waristen-Warénien suku, 1954
Leif Metherin kirjasta Sukuhakemisto löytyy 7 viitettä (artikkeleita ja kirjoja) Waris-suvuista.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta kannattaa etsiä tietoa (http://www.genealogia.fi/) ja sivuilta saa yhteystietoja.
Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
