Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Elokuva on
Nimi: Viskningar och rop (virallinen nimi)
Kuiskauksia ja huutoja (suomenkielinen nimi)
Cris et chuchotements (muu nimi)
Cries and Whispers (englanninkielinen nimi)
Maa: Ruotsi SE
Laji1: pitkä
Laji2: fiktio
Valmistumisvuosi: 1972
Lähde: lähdekirjallisuus
Ensi-ilta päivämäärä: 04.10.1974
Ensi-ilta paikat: Maxim 2
Tekijä: Ingmar Bergman - ohjaus
Näyttelijä: Harriet Andersson (Agnes)
Kari Sylwan (Anna)
Ingrid Thulin (Karin)
Liv Ullmann (Maria/Marian äiti)
Anders Ek (Isak, pappi)
Erland Josephson (David, tohtori)
Inhållsreferat:.. Karin slår sönder ett glas. Fredrik är inte intresserad av kaffe. Han går till sängs. Det är bara en härva av lögner alltihop, säger Karin med en glasskärva i handen. Anna hjälper...
Kyseessä on varmaan laulunakin tunnettu Rakastin teitä (Ja vas ljubil) joka löytyy suomeksi esim. teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 ja venäjäksi esim. teoksesta Zolotaja kollektsija russkogo romansa. Kyseisten teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
Etsimäsi runo näyttäisi olevan Aaro Hellaakosken runo Kuolema istuu olkapäällä kokoelmasta Huomenna seestyvää (1953). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Suomen runotar. 1 (Kirjayhtymä 1990), Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (Tammi, 1987 ja 1988) sekä Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (Otava 1997). Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista ja voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli kyseessä on juuri nyt pyörivä kolmeosainen mainos (ns. heilurituoppimainos, tekstejä kuten "ja taas mennään" tai "jo suut napsaa"), siinä ei ole varsinaisesti musiikkia lainkaan, vain äänitehosteita. Jos kyseessä on vanhempi mainos, suosittelen kääntymistä Sinebrychoffin mainososaston puoleen (Internetissä http://www.koff.fi > yhteystiedot > johto > markkinointi).
Samaa asiaa on meiltä kysytty aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www....
Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja eräs kollega vastasi seuraavaa:
"Syvällisiä tarinoita, joissa on päähenkilöinä mm. lääkärejä ja pappeja, kirjoitti A. J. Cronin (Lääkärin tie, Taivasten valtakunnan avaimet). Ehkä Cronineissa on kuitenkin tumma pohjavire.
Vähän samantapaista, mutta hiukan vähemmän tummaa edustaa Elizabeth Goudge: Vihreän delfiinin maa, Vanha majatalo, Perheen sydän, Kellojen kaupunki, Syksy katedraalikaupungissa.
Lämmin ilmapiiri on Agnes Sligh Turnbullin teoksissa - mutta Yhdysvalloista. Parissa teoksessa esiintyy sama David Lyall-nimisen papin ja hänen vaimonsa Maryn perhe, jossa on kolme aikuistuvaa lasta pikkukaupungissa Ladykirkissä. Muissa teoksissa on eri henkilöitä....
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://finna.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
Vaikka Kuittinen on vankasti pohjoiskarjalainen sukunimi, joka on ilmaantunut sinne jo 1600-luvun alkukymmenillä, nimeä ei voi pitää itäisenä, sillä Kuitti-aines esiintyy jo varhain läntisessä nimistössämme. Levikki ja äänneasu antavat aiheen epäillä nimeä ruotsalaisperäiseksi lisänimeksi.
Vaikka kuitti nykyään mieltyy lähinnä "todistukseksi maksun saamisesta, kirjalliseksi maksutodistukseksi", sanan alkuperäinen merkitys on ollut laajempi ja moniulotteisempi: turvallinen, varma, vapaa, turvattu (joltakin), vapautettu (jostakin), loppuun suoritettu, tasassa oleva, selvä, velkansa suorittanut, välinsä selvittänyt - pohjalla ilmeisesti latinan quietus, "rauhallinen, levollinen".
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomen...
Ihmisryöstöistä tai sieppauksista kertovia muistelmia löytyy esimerkiksi seuraavia:
Anna: Slave (2018)
Betancourt, Ingrid: Even silence has an end: [my six years of captivity in Columbian jungle] (2010)
Eriksson, Isabel, pseudonyymi: I bunkerläkarens våld: den sanna historien bakom rubrikerna (2017)
Jaakola, Marissa: Takaisin valoon: kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina (2018)
McCann, Kate: Madeleine: kuka vei tyttäremme? (2012)
Ali, Latifa: Betrayed: escape from Iraq (2013)
Muista rikoksista:
Sales, Nancy Jo: The Bling Ring: how a gang of fame-obsessed teens ripped off Hollywood and shocked the world (2013)
Berry-Dee, Christopher: Dead men walking: true stories of the most evil men and women on Death Row (2008)
Bilton,...
Oletan että kysymys koskee tv-sarjan nimeä? Komediasarja Napaseutu esitettiin MTV3-kanavalla v. 1994. Sen ohjasi Neil Hardwick ja käsikirjoittivat Hardwick ja Raila Leppäkoski.
Ritva Valkama esitti äiti Almaa ja hänen tyttärensä Sanna-Kaisa Palo oli samassa taloudessa asuvan aikuisen tyttären Bertan roolissa. Sarjaa ei valitettavasti ole saatavilla DVD-tallenteena.
Lähteet:
https://www.imdb.com/title/tt0360292/
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/hardwickin-huumorisarja-%C3%A4idist%C3%A4-ja-tytt%C3%A4rest%C3%A4-napaseutu-1994.htm
Euroopan pinta-alaltaan suurin kaupunki on yllättäen Rovaniemi. Rovaniemen pinta-ala on huimat 8 017,19 km2 Maalta.net
Euroopan asukasluvultaan suurin kaupunki on Turkin Istanbul 15,19 miljoonaa asukasta. EUn suurin taas Pariisi 11,02 miljoonaa asukasta. Statista.com
Ehdottaisin 22.9, jolloin Mauritz viettää nimipäivää ruotsinkielisen almanakan mukaan. Suomeksi se on Maurinpäivä. Tämä päivä on tunnettu Mauritspäivän koko Euroopassa pyhimyksen Mauritiuksen mukaan. Tämä nimi esiintyy eri muodoissa eri kielissa, mm englanninkielinen versio on Morris. Etunimistä löytyy tietoa vaikkapa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Seinäjoen kirjaston ensimmäisiä mangoja ovat olleet Katsuhiro Otomon Akira-sarjakuvat. Niistä ensimmäinen on hankittu syyskuussa 1995. Ennen manga-buumin alkua kirjastoissa ei paljon muita manga-sarjakuvia Akiroiden lisäksi ollutkaan.
Muiden kirjastojen tilanteeseen en pääse Internetin kautta käsiksi. Voisimme laittaa kysymyksen kirjastohenkilöstön sähköpostilistalle, mutta silloinkin vastaukset olisivat satunnaisia, kaikista kirjastoista tietoa ei olisi saatavilla kuitenkaan. Kysymääsi tietoa ei siis valitettavasti ole suoraan saatavilla mistään. Halutessasi voit tietenkin kysellä tietoa suoraan haluamistasi kirjastoista.
”Se kuitenkin liikkuu” runo on alun perin julkaistu kokoelmassa Tähtitarha, joka ilmestyi vuonna 1912. Löysäläisen laulu julkaistiin kokoelmassa Shemeikan murhe vuonna 1924.
Eino Leinon runoista on käännetty ruotsiksi Helkavirret / Helkasånger. Lisäksi Elmer Diktonius käänsi Leinon yksittäisiä runoja ruotsiksi ja ne ilmestyivät kokoelmassa Lyriskt urval, 1931. Myös muutamissa antologioissa on julkaistu Leinon runoja (mm. Finsk lyrik I-II, Finsk dikt i svenska tolkning, Fågeln flyger långt)
Näistä kokoelmista en löytänyt mainitsemiasi runoja (ainakaan nimen perusteella).
Suomalaisen kirjallisuudenseuran SKS:n käännöstietokannasta löytyvät Eino Leinon tuotannon käännökset.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Vuonna 2009 1. avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus, Siviisäädynmuutokset
http://www.stat.fi/til/ssaaty/2009/ssaaty_2009_2010-05-06_tie_001_fi.ht…
