Kaikkia luonnonkuituja ja -tekstiilejä voi yrittää värjätä luonnonväreillä ja tekokuiduistakin osaa. Pellavakangasta ja -lankaa on kuitenkin suhteellisen vaikeaa värjätä kotikonstein ja luonnonväreillä. Tulos voi myös olla hailakampi kuin esim. villakangasta värjättäessä.
Internetistä löytyi keskusteluketju pellavakankaan värjäyksestä luonnonväreillä:
http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=5&t=23721&start=0&st=0&sk=t…
jonka neuvoissa suositellaan käytettäväksi paljon puretusaineita sekä pellavan käsittelyä lipeällä ennen värjäämistä.
Purettamisella tarkoitetaan värjättävän tekstiilin käsittelyä metallisuoloilla. Puretusaine estää värin irtoamista kankaasta ja eri puretusaineiden avulla saadaan aikaiseksi myös...
Tarkkaa määritelmää oli vaikea löytää, mutta ehkä kaunokirjallisuuden asiasanaston Kaunokin käyttämät termit selventävät, minkätyyppistä kaunokirjallisuutta jännityskirjallisuus on:
kovaksikeitetty rikoskirjallisuus (teokset, jotka kuvaavat yleensä yksityisetsivän työtä ja joissa rikoksen selvittämiseen liittyy yleensä yhteiskuntakuvaus ja kritiikki)
oikeudenkäyntikirjallisuus (rikoskirjat, jotka kuvaavat rikoksen selvittämistä oikeudenkäyntinä)
poliisikirjallisuus (rikoskirjat, jotka kuvaavat poliisin suorittamaa rikoksen selvittämistä ja poliisin työtä)
psykologinen jännityskirjallisuus (teokset, joissa jännityselementin lisäksi on korostettuna ihmisten ja heidän motiiviensa psykologinen kuvaus)
rikoskirjallisuus (teokset, jotka...
Riikka on lähinnä lyhennelmä Fredrika nimestä, joka on Fredrik nimen vastine naiselle.
Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönimi, joka esiintyy myös sanskritissa.
Fredrik merkitsee suomeksi rauhanruhtinasta, hallitsijaa jonka valtakunnan rajoilla vallitsee rauha.
Almanakan Fredrik oli Utrechtin piispa, joka kuoli marttyyrina vuonna 838.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2003) antaa Maarialle tiedon, että se on yksi Marian monista muunnoksista. Maria-nimestä on pitkä selvitys samaisessa kirjassa. - Minttu-nimestä sanotaan että se on kutsumamamuoto Wilhelmiinasta, mutta myös itsenäinen luontoaiheinen nimi. - Ulkomaisista merkityksistä ei vielä ole löytynyt tietoja.
Hei,
Moni muukin on pohtinut asiaa:
Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990207/erik/990207er06.ht…
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990221/erik/990221er10.ht…
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen...
Vaatekaapista lähtevä ummehtunut tai tunkkainen haju kertoo usein siitä, ettei vaatekaapin ilmanvaihto ole riittävä; vaatekaappia ei ole puhdistettu huolellisesti vähään aikaan. Myös likaisten/hikisten vaatteiden säilyttäminen vaatekaapissa lisää ummehtuneen hajun määrää. Ilmanvaihtoa voi parantaa esim. poraamalla muutama reikä huomaamattomaan paikkaan vaatekomerossa. Kannattaa tarkistaa vaatekaappin sisältö, miettiä milloin viimeksi on käyttänyt tiettyä vaatetta, mahtuuko se päälle, onko se rikki, voiko sen korjata tai tuunata? Kelpaako se kierrätykseen? Samalla kannattaa imuroida vaatekaapin nurkat ja reunat ja pyyhkiä hyllyt.
Alla olevista linkeistä löytyy vinkkejä vaatekomeron raikastukseen:
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/...
Passin ensimmäisellä sivulla on tunnus P, jota seuraa maakoodi ja numerokoodeja. 2On the top of the identification page there is the code "P" for passport, the code (ISO 3166-1 alpha-3) for the issuing country, and the passport number." https://en.wikipedia.org/wiki/Passports_of_the_European_Union
Toinen kirjain kuvannee asiakirjatyyppiä. Se ei ole pakollinen. D on diplomaattipassin tyyppi. https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf
Erilaisia passimalleja löytyy täältä: https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-documents/FIN/A/docs-per-category.html
Seuraava vastaus perustuu erikielisten Wikipedia-artikkeleiden antamiin tietoihin, yksiselitteistä vastausta on nimittäin hankala antaa.
Ensinnäkin tämän sinänsä kansainvälisen ilmaisun "pons asinorum" semanttinen sisältö eli tarkoitus vaihtelee eri kielissä. Samassa merkityksessä kuin suomessa (jossain määrin kömpelö siirtyminen aiheesta toiseen) sitä käytetään ilmeisesti vain ruotsissa (åsnebrygga) ja näissä molemmissa kielissä sitä pidetään tyylillisesti huonona ratkaisuna. Hollannin ja saksan kieliss vastaavat ilmaisut (ezelsbruggetje ja Eselbrücke) tarkoittavat muistisääntöä. Tšekin kielessä ilmaisua oslí můstek voidaan käyttää kummassakin merkityksessä.
Latinankielinen ilmaisu on kuitenkin yleisimmin käytössä geometriassa, missä...
Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”).
Ensimmäinen suomalainen Miisa on nimetty 1930-luvulla (ks. esim. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu Internetissä: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
miisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 1 1
1940-59 0 5 5
1960-79 0 72 72...
”Suomen kielen perussanakirjan” (osa 1; Valtion painatuskeskus, 1990) mukaan killat ovat ”keskiajalla keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja, tav. jnk ammattikunnan piirissä toimineita yhdistyksiä”. Varhaisimmat killat olivat uskonnollisia, usein suojeluspyhimyksiin liittyviä yhdistyksiä, jotka järjestivät erilaisia sosiaalisia tapahtumia. Tällaiset katolilaisuuteen kytkeytyneet killat kuitenkin kiellettiin Ruotsissa Vesteråsin valtiopäivillä 1547 osana uskonpuhdistusta.
Yleisemmin kiltoihin viitattaneen kuitenkin nimenomaan ammattikuntina, joita alkoi syntyä Euroopassa vuoden 1100 tienoissa; antiikin Roomassakin niitä tosin oli jo ollut. Tällaisia ammattikuntia saattoivat olla esimerkiksi kultasepät, suutarit, räätälit tai...
Ampiaisten syömisestä ei sinänsä pitäisi olla koiralle haittaa. Monet eläimet ovat ampiaisensyöjiä: esimerkiksi lukuisat lintulajit, haisunäädät, karhut, mäyrät, lepakot, näädät, ahmat, rotat ja hiiret.
Ampiaisen myrkyssä on pääasiassa valkuaisaineiden tapaisia yhdisteitä. Jos sitä nielee, nämä yhdisteet hajoavat harmittomiksi aminohapoiksi ja imeytyvät kuten proteiinit tullessaan ruoansulatukseen - edellyttäen, ettei ruoansulatuselimistössä ole vammoja: vaikuttaakseen myrkyn täytyy päästä verenkiertoon.
Ampiaisen piikki on terävä ja se voi toki periaatteessa tarttua johonkin kiinni. Pistin on kuitenkin normaalisti näkymättömissä ampiaisen takaruumiin jaokkeiden sisällä ja esillä vain, jos ampiainen varta vasten tuikkaa sen esiin...
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä itse, mutta asiantuntijan (oikeusaputoimisto, asianajotoimisto, lakiasiaintoimisto, pankin notariaattipalvelu tms.) apua suositellaan.
Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten pitää tehdä kirjallisesti. Valtuuttajan täytyy kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoittaa valtakirja tai tunnustaa siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien täytyy tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille sen sisältöä.
https://dvv.fi/nain-laadit-edunvalvontavaltakirjan
https://omissakasissa.fi/
https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta
https...
Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu maanpintaa pitkin vesistöihin ja osa imeytyy maaperään. Pohjavesi virtaa maaperässä ja purkautuu suoraan järviin, jokiin ja lähteisiin.
Merivesi sisältää vaihtelevan määrän ioneja ja kemiallisia...
Tahatonta väärien sanojen sanomista nimitetään parafasiaksi. Jos sana alkaa oikealla kirjaimella tai tavulla, kyseessä on formaalinen parafasia. Siinä väärä sana liittyy kohdesanaan fonologisesti (kynä > kylä). Verbaalisessa parafasiassa sana korvautuu ymmärrettävällä sanalla, jonka merkitys ei sovi tilanteeseen (kynä > tuoli). Semanttisessa parafasiassa sana liittyy merkitykseltään kohdesanaan (kynä > vihko). Fonologisessa parafasiassa sana kattaa yli puolet kohdesanasta, mutta ei muodosta suomenkielistä sanaa (kynä > kymy). Foneemisessa parafasiassa sanan äännerakenne muuttuu artikuloinnin vaikeuden vuoksi (kynä > kyä). Ilmiön taustalla on tavallisesti aivovamma tai aivoverenkiertohäiriö.
Lähde:
Katja Tanninen, Sujuvan...
Maanhankintalaki oli 5.5.1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Sodan jälkeiseen asutustoimintaan käytettiin noin 250 000 hehtaaria valmista peltoa. Lisämaata jouduttiin raivaamaan noin 150 000 hehtaaria.
Maan saantiin oikeutettujen määrä nousi huomattavan suureksi. Lain mukaan maata voitiin antaa siirtoväestön lisäksi rintamamiehille ja kaatuneiden rintamamiesten omaisille, mutta myös niille jotka asutustoiminnan johdosta menettivät elinkeinonsa. Maata voitiin jakaa myös elinkelvottoman pienille tiloille.
Kaupunkeihin ja niiden lähistölle perustettiin rakennustontteja ja "asuntotiloja" ilman...
Antti on vanha suomalainen muunnos Andreaksesta. Andreas on kristillisperäinen nimi ja on tullut meille Ruotsin kautta, jossa se on esiintynyt 1000-luvun riimukirjoituksissa. Andreas on Uudessa testamentissa Jeesuksen apostoli ja Pietarin veli. Varhaisimmat kristilliset nimet olivatkin yleensä apostolien nimiä, kaikkiaan läntinen kristikunta tuntee n. 40 Andreas -nimistä pyhimystä tai autuutettua. Suomalaisista lähteistä apostoli Andreaan muistopäivä löytyy vuodelta 1326. Suomalaisena nimenä Antti löytyy almanakasta vuodesta 1862 lähtien. Kreikaksi nimi tarkoittaa ”miehekästä” ja ”rohkeaa”.
Tapio – nimi juontaa juurensa suomalaiseen mytologiaan ja kansanrunouteen. Nimeä voidaan siis kutsua omaperäiseksi, eli nimeä ei ole ”tuotu” tai...
Vastauksen löydät nimikirjoista, joita kirjastossa on useita. Niistä ilmenee mm., että tämän raamatullisen nimen merkitys hepreaksi on: "Jahve on armollinen".
(Jahve on Jumalan hepreankielisen nimen suomenkielinen lausumismuoto). Johanna on Johanneksen (naispuolinen) sisarnimi. Sekä Raamattu että kaunokirjallisuus ovat tehneet meillä Johannan tunnetuksi. Nimestä Johanna on useita eri puhuttelumuotoja ja muunoksia.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
http://www.behindthename.com/nm/j2.html
http://www.behindthename.com/nm/j2.html#john
Kirjasto- ja tietopalvelualan keskeisimmät jäsenyydet liittynevät ammattiliittoon ja alan asiantuntijajärjestöihin. Jäsenyys on vapaaehtoista ja riippuvaista työpaikan sijoittumisesta Suomen kirjastokenttään (julkinen vai yksityinen, yleinen vai tieteellinen). Suomen kirjastoseura ry on kaikille avoin kirjastopalvelujen kehittämiseen pyrkivä järjestö. Tietoasiantuntijat ry on tietoalan asiantuntijajärjestö. Tieteellisillä kirjastoilla on oma järjestönsä Suomen tieteellinen kirjastoseura ry.
Ammattiliittojen jäsenyys julkisella sektorilla eli kaupungin- ja kunnankirjastoissa jakaantuu pääasiassa JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto), JYTY:n (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto) tai KUMULA ry:n (Kuntien asiantuntijat)....
