Monihaun sulkeuduttua kannattaa suunnata Finnaan, tietoa asiasta:
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/ - sivulta löytyy kirjastojen ja myös esim. museoiden aineistot ja verkossa katsottavissa olevat materiaalit.
Sivulta: https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/tietokantoja-ja-hakemistoja
löytyy myös kattava luettelo eri tietokannoista ja hakemistoista monenlaisiin tiedonhakuihin.
Teatteriarvosteluja ei internetistä näytä liiemmälti löytyvän. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Skenet -verkkolehdessä http://www.skenet.fi/ on jonkun verran teatteriarvosteluja sekä myös arvosteluarkisto. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen teatteriosioon http://www.makupalat.fi/teatteri.htm on koottu teatteriaiheisia linkkejä joihin kannattaisi myös tutustua, samoin Linkkikirjastoon http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/. Helsingin kaupunginkirjaston virkailijakoneilla on käytettävissä Helsingin Sanomien tekstiarkisto.
Onnellinen Augustus on Arttu Suuntalan esittämänä Konkaritanssit 3 –levyllä, joka on julkaistu vuonna 1973. Konkaritanssit-nimisiä levyjä julkaistiin useita 1970-luvulla, ja joitakin sarjan levyjä on vielä kirjastojen kokoelmissa, mutta numeroa 3 ei enää löydy kirjastoista.
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston runotietokannasta Linkki maailman runouteen löytyy tieto yhdeksästä Koidulan runosuomennoksesta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/). Viisi niistä sisältyy Eestin runotar -antologiaan (WSOT, 1940) ja kolme Paavo Cajanderin suomentamina Runoelmia-antologiaan (Kirja, 1914). Äidin sydän -runo on ilmestynyt Hilja Haahden suomentamana antologioissa Äideistä parhain (Otava, 1997) ja Äiti (WSOY, 1931).
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei peritä varausmaksuja. ”Harry Potter ja viisasten kivi” ja ”Harry Potter ja salaisuuksien kammio” ovat selvästi lastenaineistoa, joten niiden varaaminen on ilmaista. Sean Smithin teosta ”J. K. Rowling: Harry Potterin luoja: elämäkerta” on HelMet-kirjastoissa sekä lasten että aikuisten osastolla. Tällöin periaatteena on, että varausmaksua ei peritä, koska asiakas ei voi valita, sattuuko hänelle tulemaan lasten vai aikuisten osastolle sijoitettu kirjan kappale.
Aikuisten aineistosta sen sijaan peritään varausmaksu, joka on tällä hetkellä 50 senttiä kirjaa, levyä tai muuta aineistoyksikkö kohti. Maksu peritään varausta...
Runon nimi on Vuorolausuntaesitys itsenäisyysjuhlaan. Sen on kirjoittanut Kaarina Kakko. Runo löytyy ainakin kirjasta Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Kysymyksesi aihe on varsin laaja, poimin tähän vain muutamia esimerkkejä.
Monikulttuurisia parisuhteita käsitellään muun muassa seuraavissa romaaneissa:
ElRamly, Rania: Auringon asema, Otava, 2002
Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille, Atena, 2008
Walsh, Helen: Englantilainen tragedia, Like, 2009
Kulttuurieroja ihmissuhteissa käsitellään esimerkiksi näissä romaaneissa:
Al-Shaikh, Hanan: Kaukana Lontoossa, Gummerus, 2003
Hämeen-Anttila, Virpi: Toisen taivaan alla, Otava, 2010
Kwok, Jean: Käännöksiä, Bazar, 2011
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien buddha, Loisto, 2009
Lahiri, Jumpra: Kaima, Tammi, 2005
Silfverberg, Anu: Kung Po, Avain, 2008
Snellman, Anja: Parvekejumalat, Otava, 2010
Tervo, Jari: Layla, WSOY, 2011
Tietokirjoista...
Tasavallan presidentin järjestämiin itsenäisyyspäivän juhliin kutsutaan aina kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet, Euroopan parlamentin suomalaiset jäsenet, diplomaattikunta, piispat, yliopistojen rehtorit, ylimmät upseerit ja maaherrat. Sen lisäksi presidenttipari kutsuu henkilöitä, joita he ovat vuoden mittaan tavanneet eri yhteyksissä. Kysymykseen, missä määrin he käyttävät avustajiaan näissä valinnoissa, on vaikea vastata. Siitä voisi tarkempaa tietoa antaa Tasavallan presidentin kanslia.
Ilmeisen vaikeaa se taitaa olla. Hyvin toimiviksi koettuja ohjeita ei löytynyt. Tällaisia neuvoja kannattanee kokeilla: kulhollinen etikkaa kirjan lähelle tai tuuletus kirja pystyasennossa sivut levällään.
"Minä olen kuolema"-runoilija on Tuomas Anhava. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran Anhavan kokoelmassa 36 runoa (Otava, 1958). Se sisältyy myös Anhava-valikoimaan Runot 1951-1966 (Otava, 1967).
Mikäli kysymykseen ei löydy vastausta pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyvistä sääkirjoista, yleisen kirjaston puolella esim. Ilmakehä ja sää (toim. Karttunen - Koistinen - Saltikoff - Manner), Ursa Helsinki 1997; Grimvall, Göran, Miksi taivas on sininen? WSOY, Porvoo 1995; Similä, Artturi, Artturi Similän sääkirja, WSOY Porvoo 1081; Roth, Günter D., Sääopas, Weilin+Göös 1980, ehdotan että otatte yhteyttä Ilmatieteen laitokseen (yhteystiedot ja muuta tietoa kotisivuilta http://www.fmi.fi/).
Ainakin seuraavilla www-sivuilla on tietoa makkaranvalmistuksesta:
http://www.sci.fi/~srm/kotimakkara.html
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a…
http://www.cute.fi/~hilpo/General.food/makkara.html
http://www.nicehouse.fi/martat/keskustelu/nayta.php?id=563
http://www.reklaamikari.fi/musta/vanhat.html
http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/broilermakkara/
Makkaranvalmistusta käsitellään erityisesti Schmidt, Karl-Friedrich, Wurst aus eigener Küche, Hamburg, 1985, mutta teos löytyy vain saksankielellä. Muun muassa Uusivirta, Hilkka, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja WSOY 1982, käsittelee muun ruokatietouden lisäksi makkaranvalmistusta.
Varmaan tuo suomalainen sanonta "vanha sivistysmaa" on aikoinaan tarkoittanut Euroopan vanhoja valtioita esim. Ranska, Italia, Espanja, Britannia, Saksa...
Suomen näkökulmasta myös Ruotsi on ollut vanha sivistysvaltio.
Toisaalta sanonnalla on netissä viitattu mm. Armeniaan, Mesopotamiaan ja Egyptiin.
Valistuksen aika aloitti sivistysvaltioden aikakauden: "Valistusaika: valistus oli 1700-luvun eurooppalainen älyllinen liike, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa...
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroita vastaava ajankohta löytyy täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html. Tämän mukaan koneenne on valmistettu tammi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 1911. Valmistuspaikka näyttää olevan Clydebank Skotlannissa.
Leo Tolstoin kirjoja on suomennettu paljon ja tunnetuimmista on otettu useita painoksia. Seinäjoen kaupunginkirjastossa ovat ainakin seuraavat teokset, joita ei vielä ollut luettujen joukossa. Näytelmä "Pimeyden valta eli kun kynsi on kiinni, niin on koko lintu hukassa", 1908. Muut meillä olevat aikuisille suunnatut kaunokirjalliset teokset ovat: Jumalallista ja inhimillistä eli vielä kolme kuolemaa, Kaukasian vanki, 1904, Leo Tolstoin jälkeenjättämät kaunokirjalliset teokset I, II ja III, Missä rakkaus, siellä Jumalakin, 1905, Polikuska, 1957, Sevastopolin kertomukset, 1952, Valitut kertomukset 1-3, 1963. Lisäksi on lapsille ja nuorille tarkoitettuja Tolstoin kirjoja.
Lisää Tolstoin suomennettuja kirjoja löytyy Suomen...
Tätä runoa etsittiin kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta kukaan ei näytä tunnistavan runoa. Tekijäksi epäiltiin mm. Arja Tiaista, mutta hänen kokoelmistaan runoa ei löytynyt. Myös useiden muiden - lähinnä kotimaisten naisrunoilijoiden - teoksista etsittiin tuloksetta. Palaamme asiaan jos runoilija tunnistetaan.
Emme pysty antamaan luotettavia lainopillisia neuvoja, joten tämä on pelkästään maallikkotietämyksen perusteella laadittu vastaus. Vastausta ei siis kannata ottaa pätevänä laintulkintana.
Tekijänoikeuslaki jättää teoksen määrittelyn avoimeksi. Teoksen määritelmää on kuitenkin lähestytty alan kirjallisuudessa ns. teoskynnyksen käsitteellä. Ajatuksena on, että jos teos on tarpeeksi omaperäinen, jotta kukaan muu ei sattumalta voisi päätyä samanlaiseen lopputulokseen, kyseessä on silloin teoskynnyksen ylittävä teos. Rajanvetona esimerkiksi satunnainen kauppalappu ei välttämättä ylitä teoskynnyksen rajaa, mutta jo kohtalaisen lyhytkin runo voi olla tarpeeksi omaperäinen ollakseen teos.
Oma näkemykseni olisi, että lautapeli mitä luultavimmin...
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Sainio on Taivassalossa ja Halikossa tavattu sana, jonka merkitys on ’reki, ajoreki’ ja Satakunnassa saini *kirkkoreki, leveä reki’. Sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa. Kokemäellä on säilynyt tieto nimestä Saynyola vuodelta 1455 ja Haukiputaalla Sainio 1844, Pornaisissa 1898. Vuoden 1906 suurnimenmuuton yhteydessä nimeä on otettu käyttöön Suomen lounaisosissa, jonkin verran myös Itä-Suomessa. Sainioksi on nimensä muuttanut Sillberg Porissa 1876, Iivari Tampereella 1881, Jakobsson 1889, Karenius Askolassa 1893, Mariantytär Turussa 1896, Salonius Turussa 1897 ja Sonninen Tampereella 1900.
Miettunen ja Miettinen nimien alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan ne ovat pohjautuneet...
