Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan...
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Jaanos-nimeä ei löytynyt käyttämistämme etunimikirjoista tässä kirjoitusasussa. Sen lähin kirjoitusmuoto János on unkarilainen muunnos Johannes-nimestä.
Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'. Foinikialais-karthagolainen Hannibal 'Baal on armollinen' on myös Johanneksen ikivanha rinnakkaisnimi.
Raamatun Johanneksen ”kaimoja” on kristityssä maailmassa runsaasti. Eri kielissä esiintyviä nimen muotoja ovat mm. saks. Hans, engl. John, esp. Juan, ransk. Jean, ven. Ivan, Vanja ja edellä mainittu unk. János.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 4. uudistettu painos, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja, 1999
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kaunis Lestijärvi-sävellyksen nuotit sisältyvät seuraavaan sävelmäkokoelmaan:
Honkonen, Toivo: Toivo Honkosen sävellyksiä (Nuottijulkaisu), 3, 1979.
Julkaisua on Kittilän kirjaston ja Tampereen pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa, mutta Tampereen nide ei ole lainattavissa.
Kannattaa kääntyä kotikunnan kirjaston puoleen ja tiedustella mahdollisuutta kaukolainaan Kittilästä.
Saatavuustiedot löytyvät Frank -monihausta
(http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ).
Vuonna 2009 1. avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus, Siviisäädynmuutokset
http://www.stat.fi/til/ssaaty/2009/ssaaty_2009_2010-05-06_tie_001_fi.ht…
Lainattavaa luetteloa ei nykyisin enää ole, mutta äänikirjavalikoimaa on mahdollista tarkastella Vaski -aineistotietokannan kautta. Vaskiin pääsee osoitteesta http://www.turku.fi/vaski
Tässä vielä linkki valmiiseen hakuun, jossa näkyvät Turun kirjastoissa olevat suomenkieliset kaunokirjallisuuteen kuuluvat CD-äänikirjat; http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?boo1=AND&dat3=%E4c&dat4=fin&dat5=0&d…
Hakuja on mahdollista rajata muillakin tavoin. Vaski -tietokannan hakusivuilla on vinkkejä ja ohjeita tähän. Myös kirjastojen neuvonnoissa opastamme mielellämme hakujen tekemisessä.
Tekijä on Anja Vammelvuo. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.
Tässä muutamia uudempia ja vanhempia tyttöjen ja nuorten naisten kasvukertomuksia. Lisätietoa kaikkien näiden kirjojen sisällöstä ja kirjailijoista kannattaa katsoa kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi
Fagerholm, Monika: Diiva , Otava, 1998 – erään aikuistumisen ikiomat aakkoset
Hännikäinen, Liisa: Maisa ja Maisan rakkaus : romaani, Otava, 1983 - aikuistuvan naisen muotokuva hevosurheilun piirissä
Kaipainen, Anu: Vilulinnut : romaani WSOY, 1987 - suhde vanhempiin sekä tytön heräävä seksuaalisuus, kotoa irtautuminen
Kilpi, Eeva: Kukkivan maan rannat 4. p., WSOY, 1996 – aikuistuminen, muutto kotoa 1950 -luvulla
Koivisto, Sesse: Viivy vielä leppälintu, Otava, 1990 – pappilan tytön aikuistuminen 1940 –luvulla...
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://finna.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
Mauri Kunnaksesta löytyy tietoa mm. seuraavista linkeistä:
http://www.valitutpalat.fi/lehti/lehti9912/artikkeli02.html
http://www.otava.fi/maurikunnas/profiili.html
http://www.otava.fi/maurikunnas/
http://www.esoy.fi/es-lehti/kunnas.html
http://www.info.tampere.fi/sni/tekija210.htm
http://www.pmk.posti.fi/pmk/english/taide/aiheet/mauriselain.html
Lisäksi voit katsoa tietoa "Kotimaisia Lasten- ja nuortenkirjailijoita"-kirjasta (toim. Ismo Loimavaa) ja lehtiartikkeleista:
Leponiemi, Kari: Viittä vaille täyspitkä, varttia vaille klassikko, Visio, 1997, 2, 20-25// Tuominen, Sami: Joulupukin yllätys : suomalainen animaatioelokuva, Peili 1996, 4, 4-5// Vuori, Jyrki: Koirien isä : Mauri Kunnaksen lähikuva, Tyyris Tyllerö, 1996, 3, 40-44, 48//...
Kaikista Helmet-kirjastoista saa myös A3-kokoisia tulosteita. Helsingin keskustakirjasto Oodin suurkuvatulostimella voi tulostaa valokuvalaatuisia julisteita, tarroja ja tekstiilipainatuksia:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaan_laitteet(176797)
Espoon Sellon kirjastossa on mm. julistetulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
Molempiin tulostimiin varataan aika Varaamo-palvelun kautta. Sellon kirjaston julistetulostimeen neuvotaan varaamaan ensimmäinen aika paikan päällä tai puhelimitse (09 816 57607) . Ensimmäiselle kerralle varataan myös opastus.
https://varaamo....
Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi. Linkistä http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/3.marraskuu/nayta.php?… löytyy otsikko Ihanelmasta Peppiinaan. Sen alla todetaan Peppiina-nimen edustavan "uutta pirteää nimimuotia".
Sun on mun sydämmein tai alkukielellä Dein ist mein ganzes Herz on operetista Hymyn maa, tai Das Land des Lächelns ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Uusi kultainen laulu-kirja, ISBN 951-625-646-5 sekä Suuri toivelaulukirja, osa 4, ISBN 951-643-668-4.
Leminen-sukunimi on peräisin nimistä, jotka olivat Länsi-Suomessa muotoa Klemens, Klemetti, Klemi ja Klemola, ja vastaavat itäsuomalalaisia Lemetti, Lemmetti ja Lemola.
Mm. Lemin pitäjän nimi juontuu Klemi-muodosta, esim. Lappeella 1645 Clemett clemi.
Lemisen karjalaisia esi-isiä: Jääskessä 1554 Kaupi leminen, 1560 A lemmine, Vl. Uudellakirkolla 1551 per lemine[n], Uukuniemellä 1647 Peer Leminen, Liperissä 1640 Pawo Lemminen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. 2000.
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Pohjalaisessa olleessa artikkelissa 21.8.2006 kerrotaan, että kirjailijat Elvi Sinervo ja Venny Kontturi ovat molemmat kirjoittaneet samasta kujasta, joka oli oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja. Kontturi nimitti kujaa Ruukinkujaksi ja Sinervo Roistokuja. Samassa artikkelissa mainitaan, että kujaa on kutsuttu myös Sammonkaduksi ja Lemmenkujaksi. Kujaa ei enää ole, vaan se jäi Palosaarelle rakennetun Ruukinkartanon vanhustentalon alle.
Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
