Muistia, muistinmenetystä ja muistisairauksia käsitteleviä runokirjoja löytyy esimerkiksi Helmet-kirjastoista englanniksi melko niukalti. Haussa oleellisimpana tuli vastaan Roger McGoughin ”As Far As I Know” (2012), jonka alaotsikko on ”Moving poems on memory, love, ageing and youth”, eli vapaasti käännettynä liikuttavia runoja muistista / muistoista, rakkaudesta, ikääntymisestä ja nuoruudesta.
Proosapuolelta voisi suositella Lisa Genovan ”Still Alice” (suom. Edelleen Alice) vuodelta 2007, josta ollaan IMDB:n mukaan kuvaamassa parhaillaan elokuvaa, joka valmistuu vuonna 2015. Teoksessa nimihenkilö ja kertoja Alice sairastuu 50-vuotiaana Alzheimerin tautiin.
Lähemmäksi etsimäänne osuu varmaankin Michiganin yliopiston kirjaston vuonna 2013...
Haminan pääkirjastossa voi tulostaa asiakaskoneilta. Tulostaminen on maksullista. Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa Haminan kirjaston asiakaskoneista ja tulostamisesta kirjastossa.
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
https://www.kyyti.fi/palvelut/asiakastietokoneet-ja-internet-tyoasemat#
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
https://www.kyyti.fi/palvelut/maksut-hamina
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
Aivan. Teoksesta on kirjoitettu mm. seuraavaa:
"Oli lukija kristillismielinen tai ei, kannattaa tutstua Nicky Cruzin tarinaan. Se on kappale meidän aikamme historiaa." kirjoittaa Risto Tuominen ETEENPÄIN- lehdessä 1970 ja jatkaa "Yhdyn täysin sanontaan, että Nicky Cruzin tarina on järkyttävä. Niin järkyttävä, että toivoisi melkein, että se ei olisi totta."
Samana vuonna ITÄ-HÄME- aviisin Arvo Kippola totesi "kirjalla on merkitystä ei vain järkyttävänä raporttina, vaan myös rohkaisevana sanomana sille maailmalle, joka on huolestunut nuorison rikollisuudesta ja huumausaineiden käytöstä."
1972 KOTIMAAssa julkaistiin Heikki Tervosen mielipide "nähdäkseni kirjan sanoma voisi olla siinä, että se havahduttaa meitä myös omassa tilanteessamme...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada 16.12, jolloin myös ruotsinkielisessä almanakassa Ada siirtyi tälle päivälle.
Veeti ja Veetu ovat Fredrikin ja Ferdinandin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen...
"Paa piippuun, paa piippuun" on kansansadustostamme ja sen pohjalta tehdyistä mukaelmista löytyvä kehotus, jolla (laulu)rastaan on kerrottu puhuttelevan työmiestä - tavallisimmin halonhakkaajaa. Rastaan laulusta on kirjallisuudessamme lukuisia erilaisia variaatioita. Kysymyksessä mainittu säe "Laiska mies, laiska mies, pien' pino, pien' pino!" sisältyy täsmälleen tässä muodossa ainakin Suomen lasten aapisen pikku tarinaan 'Laulurastas':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927034?page=99
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928247?page=91
Aarni Penttilän Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja sisältää hieman tästä poikkeavan variantin 'Rastaan neuvot', jossa laiskan miehen ja pienen pinon asemesta lintu laulaa...
Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Laulun on säveltänyt Georg Riedel ja alkuperäinen sanoitus on Astrid Lindgrenin. Laulun nimenä on suomenkielisissä nuoteissa "Laulelen kukkia kukkimaan" ("Du ska inte tro det blir sommar").
Apua jouhikon viritykseen löydät Rauno Niemisen "Jouhikko"-nimisestä nuottijulkaisusta. Sen on julkaissut Kansanmusiikki-instituutti. Nuotti sisältää jouhikon historiaa, soitto-oppaan, sävelmiä sekä rakennusohjeet. Tarkista nuotin saatavuus pääkaupunkiseuduen kirjastoissa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samantapaiseen kysymykseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" . Näin saat yli 900 kirjaa hakutulokseksi. Seutukirjaston rekisterissä kaunokirjallisuuden luokka on alkukielen luokka.
Pääkaupunkiseudun aineistorekisterissä Helmetissä kaunokirjallisuudessa on käytetty sitä luokkaa, jolle kirja on käännetty. Nykyisessä Helmetin versiossa sinun täytyy mennä tarkennettuun hakuun ja kirjoittaa hakusanoiksi 'venäjä...
Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannassa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ jossa on tietoja käännöksista vuodesta 2000 lähtien, voi hakea kirjallisuuden lajityypin (genren) ja käännöskielen mukaan. Rikoskirjallisuus lajityyppinä ja saksan kieli käännöskielenä tehdyssä haussa löytyy 41 käännöstä http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Aikaisempia käännöksiä voi hakea käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kysymyksen saksannetuista suomalaisista dekkareista on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=20b338a4-a…
Lista oli seuraavan näköinen :
Joensuu, Matti Yrjänä (6 teosta)
Kirstilä, Pentti (2...
Helsingissä pianoja on ainakin Kirjasto 10:ssä sekä Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kirjasto 10:ssä digitaalipiano sijaitsee erillisessä huoneessa, jota voi varata numerosta 09 3108 5000. Töölön sähköpianoa voi varata numerosta 09 3108 5725. Itäkeskuksessa ei ilmeisesti erillistä ajanvarausta tarvita.
Etsimänne Aale Tynnin runo Hellaan laakeri löytyy ainakin Aale Tynnin runokokoelmasta Ylitse vuoren lasisen (1949). Lisäksi runon löytää Aale Tynnin kootuista runoista vuodelta 1977 (WSOY). Runo sisältyy myös esimerkiksi antologioihin Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996), sekä teokseen Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Get on! -antologia sisältää 101 rocklyriikan parasta Suomesta ja ulkomailta. Jokaisesta artistista/tekstistä on myös lyhyet kommentit.
Sisällysluettelo:
Esipuhe
1. Esi-isät ja rock'n'roll-kapinalliset
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hank Williams: Mansion on the hill
Billie Holiday: Strange fruit
Woody Guthrie: Pretty Boy Floyd
Frank Sinatra: I've Got You Under My Skin
Howlin' Wolf: Back Door Man
Carl Perkins: Blue Suede Shoes
Elvis Presley: Heartbreak Hotel
Chuck Berry: No Money Down
Timo Jämsen: Tuollainen tyttö
Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen
2. Rauhaa ja rakkautta?
Bob Dylan: Like a Rolling Stone
The Beatles: A Day in the life
The Rolling Stones: Sympathy for the Devil
Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi
Danny:...
Hankintaehdotuksen pystyy Vaski-kirjastoissa tekemään Vaski-verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://vaski.finna.fi ja valitse valikosta Asiakkaalle, sen alta Asiakkaan opas, kohta 3. Kokoelmat. Alta löytyvät ohjeet ja hankiehdotuslomake.https://vaski.finna.fi/Content/opas_kokoelmat#hankintaehdotusLomake, https://forms.office.com/pages/responsepage.aspx?id=iixebPDTC0qWWEJQLHP…
Tällainen lyhyt kuvaus pelistä löytyi netistä, olisiko siitä riittävästi apua: " Kapteeni Koukun aarre -peli vie aarteenetsintään Mikä-mikä-maahan. Pelaajat kulkevat pelilautaa ympäri nopan silmäluvun mukaan ja kääntävät samalla kortteja esiin. Tarkoitus on löytää kuvapareja. Erityisen haluttuja ovat aarrearkkukortit, sillä niillä saa ylimääräisen heittovuoron. Peli päättyy, kun viimeinenkin kuvapari on löydetty. Pelaaja, jolla on eniten kuvakortteja, voittaa!"
Heikki Poroila
Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, joiden tuotantoon voisit tutustua: Minna Canth, Juhani Aho, Ilmari Kianto, Maria Jotuni, Maiju Lassila, Joel Lehtonen, Toivo Pekkanen, Frans Emil Sillanpää, Väinö Linna, Hannu Salama, Pentti Haanpää, Paavo Rintala, Veijo Meri, Helvi Hämäläinen, Anja Kauranen ja Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.
Voit tutustua aiheeseen myös mm. seuraavista kirjoista: Kirstinä Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, Laitinen Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Suomen kirjallisuushistoria 1-3, Kirsitinä Leena: Aikuisopiskelijan äidinkieli, Äidinkieli ja kirjallisuus - käsikirjallisuus.
Hyvää tietoa saat myös tästä linkistä:http://oppi.preview.jyu.fi/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalain…
Eräs tapa vähentää myyriä esim. kasvimaalta on kasvattaa valkosipulia siellä. Myyrät eivät pidä valkosipulin tuoksusta. Toinen tapa on tärisyttää maaperää esim.laittamalla puisen varren päähän tuulinvoimalla pyörivä "propelli".
