Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta...
Ruotsissa näyttäisi olevan niin, että kirkko vastaa kaikesta hautaamisesta uskontokunnasta riippumatta, paitsi Tukholmassa ja Tranåsissa, joissa hautaamisesta vastaa kunta.
Alla linkki hautaustoiminnasta Ruotsissa
https://www.informationsverige.se/Svenska/Samhalle/Samhallsorientering/…
Jos tiedossa ei ole henkilön asuinpaikka, voi sitä etsiä linkistä
https://www.hitta.se
Jos täältä ei löydy tieto, seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä Ruotsin väestörekisterikeskukseen tai veroviranomaisiin.
Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.
Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta...
Reino Kero kertoo useassa teoksessaan suomalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät Pohjois-Amerikkaan. 1890-luvulla monet matkustivat sinne Englannin länsirannikolta Liverpoolista. Keron mukaan valtamerimatkan kesto riippui paljon niihin käytetyistä laivoista, jotka olivat hyvin eri tasoisia. Useimmiten matkasta selvittiin kuitenkin alle 10 vuorokaudessa.
1890-luvun alussa nopeimmin tuon reitin kulkivat laivat Majestic ja Teutonic, joilta matkaan Liverpoolista New Yorkiin meni kuusi päivää ks. https://military-history.fandom.com/wiki/SS_Majestic_(1890)
Kero, Reino:
Suuren lännen suomalaiset (1976)
Suomen siirtolaisuuden historia 1 (1986)
Suureen länteen (1996)
Yhden skenaarion mukaan kaakaon viljely loppuu maailmasta vuoteen 2050 mennessä. Kaakaon kasvattaminen ei kohta enää onnistu, sillä kaakaon nykyinen viljelyalue päiväntasaajalla kuumenee ja kuivuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Se heikentää kaakaosadon määrää ja laatua, mikä voi osaltaan aiheuttaa paineita uusien alueiden raivaamiselle. Tämän vuoksi Suomessakin yritetään kehittää suklaata, joka ei sisällä lainkaan kaakaota.
Lähteitä:
https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-suomessa-valmistetaan-suklaata-jossa-ei-ole-kaakaota/#5909aec7
http://murros.jyu.fi/lue/suklaa-loppuu-oletko-valmis-aikaa-on-enaa-muutama-vuosikymmen-tai-syntisen-hyva-herkku-voi-olla-mennytta-6.51.1733.ac707a39f8
https://suomenluonto.fi/uutiset/hyva-paha-suklaa/...
Erkki Tabermanin runo "Mei määe tytöt" löytyi Carelica-tietokannasta. Se on Karjala-lehden numerossa 8/1994 sivulla 11. Lähetän teille siitä kopion. (Se on 9-säkeinen, joten en viitsi kirjoittaa sitä tähän.)
Kirjastot eivät myy vanhoja loppuunmyytyjä aarteitaan, joten kannattaa sitkeästi jatkaa antikvariaattien kiertelyä. Makupalat-palvelusta osoitteesta
http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm#antikvariaatit löydät linkityksiä antikvariaattien sivuille. Useimmat divarit ottavat asiakkaan toivelistoja vastaan ja jos toivottua kirjaa tarjotaan antikvariaatille, he ilmoittavat siitä keräilijälle. Viidakkotohtori-sarjaa kustansi aikanaan Ristin voitto -niminen kustannusosakeyhtiö ja uusimman painoksen Viidakkotohtorista on ottanut sama yhtiö nyt Aika oy nimisenä vuonna 1997. Aika -kustantamon osoitetiedot löytyvät verkosta http://www.aikaoy.fi/. Kannattaa vielä kysyä kustantajaltakin, josko heidän varastoissaan vielä olisi edes yksittäisiä teoksia...
Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi ) kokoelmista löytyy lääketieteen filosofiaan ja etiikkaan kuuluvaa eutanasiaa käsittelevää kirjallisuutta mm. seuraavasti:
- Elämän loppu vai kuoleman alku : hoitopäätökset kuoleman lähestyessä, toim. Juha Hänninen, Duodecim 2006
- Häyry, Heta: Elämän ehdot : bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa, Yliopistopaino 1997
- Korhonen, Rauno: Teos Eutanasia : hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus, Pandecta 1994
- Elämän pyhyys ja ihmisen halu kuolla : puheenvuoroja eutanasiasta / toimittanut Heikki Kotila, Kirjaneliö, 1995
- Tada, Joni Eareckson: Teos Oikeus elää, oikeus kuolla : itsemurha, eutanasia, kärsimys, armo, RV-kirjat 1993
- Lääkintä- ja hoitoetiikka, toim. Veikko Launis, Painatuskeskus,...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :...
Kyseinen kappale löytyy nuottijulkaisusta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja / Vilho Ryymin, Helsinki : Musiikki Fazer, c1972, Toinen painos. Kuvaus: Laaja, kansanopistojen käyttöön suunniteltu laulukirja. Melodianuotinnos ja sanat, ei säestystä tai kitaran sointuja.
Kyseessä voi olla esim. jokin seuraavista teoksista. Mahdollisuutta saada kaikki teokset ja tarkastaa niiden yhteensopivuus kysymyksen kuvauksen kanssa ei ollut.
1.
Oehlenschlaeger, Adam, Aladdin eli ihmeellinen lamppu: WSOY , 1954. 73 sivua. Sarja: (Pieni kirjasto 12). Tämä teos on kaukolainattavissa.
2.
Aladdin ja taikalamppu : itämainen satu. Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1936. Ulkoasu: [4], 30 s. Sarja: (Satupirtti ; N:o 2).
3.
Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta / tarinan kirjoitti Unilukkari ; kuvat piirsi Ola Fogelberg
Julkaisija: Helsinki : Kulutusosuuskuntien Keskusliitto , 1928
Ulkoasu: 8 lehteä. Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
4.
Tuhannen...
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Kyseessä on varmaankin kirja nimeltä Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-45 : Pyhäjoki / [toimitus ... Raili Viirret-Heiskari] ; [matrikkelin työvaliokunta: Aaro Leipälä ... et al.]. Pyhäjoki : Pyhäjoen sotaveteraanit, 1994.
Kirja on saatavilla ainakin Kalajoen kirjastosta, Oulaisten kaupunginkirjastosta ja Kuopion varastokirjastosta. Lähikirjastostasi voit pyytää kirjan kaukolainaksi.
Hakusanalla Yppäri ei löytynyt historiikkia, ainoastaan Oulun yliopiston kirjastossa on olemassa opinnäytetyö: Korhonen, Kirsi-Maria, Yppärin koulun toiminta ympäristössään vuosina 1897-1993. Sitä voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Sekä kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta että korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta voit etsiä...
Kyseessä on Laura Latvalan kirjoittama ja Helga Sjöstedtin kuvittama Pikku-Marjan eläinkirja, joka ilmestyi vuonna 1947. Kirjasta on otettu uusi painos viimeksi vuonna 2011, joten sitä on saatavilla sekä kirjastoista että kirjakaupoista.
Valitettavasti mitään kysymistäsi kirjoista ei näytä edes julkaistun äänikirjoina, joten niitä ei ole meidän kokoelmissammekaan. ”Akatemiasta markkinapaikalle : johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina” tosin löytyy HelMet-kirjastoista e-kirjana osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2142039~S9*fin, mutta siitä ei liene apua, jollei sinulla ole erityistä puhesyntetisaattoria, joka pystyisi lukemaan e-kirjoja ääneen.
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
Erkki Vierikon kirjan Espanjan kielioppi mukaan: yks.2. indikatiivi (= preesens) bailas, monikon 2. bailáis. Käskymuoto on subjunktiivin preesens, ilmaisten käskyä ja tahtoa, muoto bailes, mon.2. bailéis. Subjunktiivin I imperfekti ilmaisee kohteliaan kehoituksen: bailaras, mon.2. bailarais.
Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa
On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä.
Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa".
Paikallinen asukas Jouko Melkas on...
Eve Hietamiehestä ja hänen vanhemmistaan Heikki ja Laila Hietamiehestä löytyy jonkin verran tietoa Otavan nettisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Heikki Hietamiehestä on tietoa myös osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietamiesheikki.html
ja Laila Hietamiehestä osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
Heikki ja Eve Hietamiestä on haastateltu Kodin kuvalehden numerossa 2/99 Ulla Ahvenniemen artikkelissa Eve ja Heikki Hietamies: Armotonta menoa s.36-38
Kodin kuvalehden artikkelissa mainitaan myös Even avopuoliso Alan. Teoksen Kuka kukin on 2001 mukaan Evellä on kaksi siskoa, Kristiina s.1958 ja Anuliina s.1968
Evestä, Heikistä ja Lailasta on tietoa kirjassa...
