Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Vihdin kunnankirjastosta eikä Lukki-kirjastokimpastamme löydy kyseistä kirjaa. Voit jättää kirjastossa kirjasta kaukolainapyynnön, jolloin kirja tilataan aluueemme kirjastoissa 5 euron maksulla sinulle kaukolainaksi jostain toisesta Suomen kirjastosta. Tai jos sinulla on mahdollisuus, voit lainata kirjaa itse eri kaupungin-, yliopisto- tai ammattikorkeakoulukirjastoista. Kirjan löytyvyyttä Suomen eri kirjastoista voit tarkistaa esim. Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/.
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Yleisradiossa selviteltiin asiaa ja sieltä kerrottiin, että Äänilevystön superetsivä sai biisin paikannetuksi. Kyseessä on Matterhorn Projectin kappale nimeltään "Muh!". Ja tästä Muh!:sta on sitten Maatalousradion vekkuleiden toimesta askarreltu tunnusmusiikki.
Netissä näkyy olevan biisikin saatavilla, ja julkaisuvuodeksi mainitaan 1985.
http://www.youtube.com/watch?v=57MOf8IkH7Y
http://www.discogs.com/Matterhorn-Project-Muh-Moophonia/master/153666
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy...
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Runon Oodi Singerille on kirjoittanut alankomaalainen runoilija Paul van Ostaijen. Kokonaista kokoelmaa hänen runojaan ei ole suomennettu, mutta kysymäsi runo löytyy suomeksi käännettynä Kari Aronpuron esikoiskokoelmasta Peltiset enkelit. Kirjayhtymä 1964. Se on myös otettu mukaan lukion äidinkielen kirjaan nimeltä Uuden lukion äidinkieli 1: kurssit 1-3, 1984, s. 276-277.
Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771 - 1890 löytyy Helsingin yliopiston kirjaston sivulta http://digi.lib.helsinki.fi.
Kaupunginkirjastoissa, myös esim. Porin kaupunginkirjaston mikrofilmattuja sanomalehtiä voi lukea kirjaston mikrofilmihuoneessa. Luettelo lehdistä on osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/OrganisationInfo#85142.
Verkkolehtiä löytyy esim. Makupalat.fi -aihehakemistosta osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/k/603/hae?category=113760&sort=title&order=…. Esimerkiksi suomalaiset sanomalehdet, https://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?category=118259&sort=title&ord…
Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William- nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (muinaissaks. wille, tahto + helm, suoja, kypärä). Saksassa nimi on ollut keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä ja siitä kehittynyt eri kielissä tavaton määrä muunnoksia. 2000- luvun alussa Viljami on kuulunut parinkymmenen yleisimmän jälkimmäisen etunimen joukkoon, ja sitä on annettu paljon myös ensimmäiseksi nimeksi. Muoto Viljam on säilynyt harvinaisempana rinnakkaismuotona, ja varsinkin 1900- luvun lopulta alkaen vaihtoehtoisia kirjoitusasuja ovat olleet Wiljam ja Wiljami.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Saarikalle...
Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä.
Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista.
On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
Olisiko muistamasi kirja Anna Lisa Wärnlöfin Pellan kirja? Se ilmestyi suomeksi vuonna 1959 ja kuuluu Tammen tyttöjen sarja -nimiseen sarjaan. Anna Lisa Wärnlöf oli ruotsalainen kirjailija, ja kirjan tapahtumapaikkana on Ruotsin Småland. Kirjan Pella kertoo minämuodossa rippikoulustaan ja lopussa Pella kertoo valmistautumisesta konfirmaatioon ja myös itse konfirmaatiosta.
Hyvä lähde ainakin suomennettuun nuorisokirjallisuuteen on Kirjasampo.fi, myös Suomen lastenkirjainstituutti, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta Pellan kirja ei kuitenkaan löytynyt sen kautta, vaan sen muisti kirjan aikoinaan lukenut työtoveri.
Yhteen kirjoitetuista peräkkäisistä sanoista koostuva yhdyssana on yksi sana eli yhdyssanat voidaan tässä ymmärtää yksisanaisiksi ilmauksiksi. "Kokemus-/palveluvuosilisä" on siis aivan oikein kirjoitettu.
Vinoviivan molemmin puolin on sanaväli, jos se erottaa jaksoja, joista ainakin yksi koostuu kahdesta tai useammasta sanasta: "naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski".
Kielitoimiston ohje vinoviivan käytöstä:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1
On pitkä perinne, että naisten ja miesten vaatteissa napitus on eri puolilla. Nykypäivänä sama perinne näkyy myös vetoketjuissa.
Ei ole täysin varmaa tietoa, mistä perinne on saanut alkunsa. Yksi selitys on, että mies pystyisi vetämään nopeasti tikarin takin alta oikealla kädellä. Naisten napitus taas ommeltiin eri suntaan, jotta miehet eivät voisi tirkistellä heidän paitojensa alle kirkossa. Ennen naiset ja miehet istuivat kirkossa eri puolilla, joten naisten napituksen piti kallistua niin, etteivät miehet pystyneet näkemään nappien välistä paidan alle.
https://yle.fi/uutiset/3-5419147
https://yle.fi/uutiset/3-6949023
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista.
Kyllä on, esimerkiksi vuosittain järjestettävä Runo-Kaarina. Aiemmin julkaisemattomille runoilijoille suunnatun Runo-Kaarina-kilpailun järjestää Kaarinan kaupunki, joka julkaisee voittajateoksen omalla kustannuksellaan. Linkki Runo-Kaarinan sivuille.
J. H. Erkon kirjoituskilpailussa kilpaillaan vuorovuosin runoissa ja proosassa. Vuoden 2021 runokilpailu on jo päättynyt. Seuraavan kerran runous on siis vuorossa vuonna 2023. J. H. Erkon kilpailu on tarkoitettu alle 30-vuotiaille kirjoittajille, jotka eivät ole vielä julkaisseet esikoisteostaan. Linkki J. H. Erkon palkinnon sivuille.
Hyvä koonti käynnissä olevista ja tulevista kirjoituskilpailuista (kaikki tekstilajit) on Haastavaa kirjoittamista -sivustolla. Linkki sivustoon....
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Punakorvakilpikonnat ovat suokilpikonnia. Ne tarvitsevat sekä vesi- että maaosan sisältävän akvaterraarion. Punakorvakilpikonnan hoito-ohjeita löydät esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Perälä, Jarmo: Punakorvakilpikonna
Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen.
Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla ja Ludmila. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea”) sisarnimenä. Anisaa ei löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan sitä on annettu nimeksi 86 henkilölle. Nimikirjoista löytyy Ani, Anis, Anita. Fredriikka on Fredrikin sisarnimi. Fredrik taas tulee muinaissaksasta ja tarkoittaa...
Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Kolmas osa ei ole vielä tänä keväänä tulossa. Syksyllä ilmestyvistä kirjoista saamme tiedon loppukeväästä. Kysele kirjaa uudestaan toukokuussa. Sarjan kolmas osa kyllä hankitaan Vihdin kunnankirjastoon heti kun ilmestyy suomeksi.
Edward Casaubon'n teos "The Key to All Mythologies" George Eliotin romaanissa Middlemarch on suomeksi nimeltään "Kaikkien mytologioiden avain".
Eliot, George: Middlemarch (suom. Aune Tuomikoski, WSOY, 1966)
http://www.gutenberg.org/ebooks/145
