Get on! -antologia sisältää 101 rocklyriikan parasta Suomesta ja ulkomailta. Jokaisesta artistista/tekstistä on myös lyhyet kommentit.
Sisällysluettelo:
Esipuhe
1. Esi-isät ja rock'n'roll-kapinalliset
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hank Williams: Mansion on the hill
Billie Holiday: Strange fruit
Woody Guthrie: Pretty Boy Floyd
Frank Sinatra: I've Got You Under My Skin
Howlin' Wolf: Back Door Man
Carl Perkins: Blue Suede Shoes
Elvis Presley: Heartbreak Hotel
Chuck Berry: No Money Down
Timo Jämsen: Tuollainen tyttö
Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen
2. Rauhaa ja rakkautta?
Bob Dylan: Like a Rolling Stone
The Beatles: A Day in the life
The Rolling Stones: Sympathy for the Devil
Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi
Danny:...
Sähke eli sähkösanoma välitetään sähköttämällä eli morsettamalla. Isoille ja pienille kirjaimille ei ole erikseen omaa koodia. Pisteelle on oma koodinsa, mutta todennäköisesti paperille tulostettu sähke on haluttu lukijan kannalta yksiselitteiseksi STOP-sanan käyttämisellä pisteen sijasta, kun isoilla ja pienillä kirjaimilla ei lauseen alkua ole voinut ilmaista. Edellä todettu on omaa päätelmääni, en löytänyt käytännölle mistään täsmällistä selitystä.
Heikki Poroila
Punakorvakilpikonnat ovat suokilpikonnia. Ne tarvitsevat sekä vesi- että maaosan sisältävän akvaterraarion. Punakorvakilpikonnan hoito-ohjeita löydät esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Perälä, Jarmo: Punakorvakilpikonna
Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen.
Kirjassa "Goroda Rossii : entsiklopedija" (ISBN 5-85270-026-6; suom. Venäjän kaupungit : ensyclopedia) Pietarin ja Moskovan kohdalta löytyvät seuraavat tiedot:
Pietarissa saatiin vuonna 1835 kaasuvalot ensimmäisille kaduille. Ensimmäinen sähkövoimalaitos (elektrostantsija) Nevski Prospektin valaisemiseksi valmistui v. 1883, vuoteen 1900 mennessä Pietarissa oli jo 294 voimalaitosta.
Moskovassa monet kadut saivat kaasuvalot vasta vuonna 1867, mutta ensimmäiset sähköiset kaarilamput syttyivät samaan aikaan Pietarin kanssa eli vuonna 1883.
Onhan mahdollista, että pienempien alueiden sahkövalaistuksia on ollut olemassa aikaisemmin, mutta Edisonin kehittelemää uuden tyyppistä hehkulamppua esiteltiin laajemmin Pariisin maailmannäyttelyssä vasta...
Eva ja Adam -kirjojen kirjoittaja Måns Gahrton (s. 1961) itse on syntynyt Lundissa, mutta muuttanut jo hyvin varhain Tukholmaan.
Eva ja Adam -kirjoissa kyseessä on nykyaika ja koulu on ruotsalainen peruskoulu.
Gahrtonin Rosa-kirjojen Rosan kotipaikaksi mainitaan Tukholma ja Gahrton asuu itsekin Tukholmassa. Joten voisiko olla...???
Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1" on kerrottu enemmänkin kirjailijasta itsestään ja myös hänen kirjoistaan, mutta sielläkään ei ollut vastausta paikkaa koskevaan kysymykseen. Kirjoissa pääpaino on enemmänkin ihmissuhteissa ja ystävyydessä ja jokapäiväisessä elämässä, jolloin tapahtumien paikka ei ole nähtävästi pääasia.
Evalla ja Adamilla on omat kotisivut.
http://www.evaochadam.com/index2....
Tässä telkku.comin asiakaspalvelusta saatu vastaus:
Paperille ei pysty näppärästi Telkku.comista tulostamaan, mutta suosikkiohjelmat on mahdollista saada näkymään Telkun etusivulla.
- kirjaudu palveluun
- valitse Käyttäjätili-valikosta Kanavat (http://www.telkku.com/channelgroup/edit)
- etsi "Suosikkikanava" ja raahaa se hiirellä haluamaasi kanavaryhmään (esim. Peruskanavat 1)
- tallenna ja avaa Telkun etusivu -> kuluvan päivän suosikkohjelmat näkyvät muiden kanavien joukossa omalla Suosikkikanavallaan
Huom. Suosikkikanava etsii suosikkiohjelmia kaikista käyttäjän kanavaryhmistä, eli suosikkeja saattaa tietyissä tapauksissa näkyä Suosikkikanavalla kanavilta, joita et katso tai omista (esim. Canal+ ja muut maksukanavat). Turhat kanavat...
Yleisradiossa selviteltiin asiaa ja sieltä kerrottiin, että Äänilevystön superetsivä sai biisin paikannetuksi. Kyseessä on Matterhorn Projectin kappale nimeltään "Muh!". Ja tästä Muh!:sta on sitten Maatalousradion vekkuleiden toimesta askarreltu tunnusmusiikki.
Netissä näkyy olevan biisikin saatavilla, ja julkaisuvuodeksi mainitaan 1985.
http://www.youtube.com/watch?v=57MOf8IkH7Y
http://www.discogs.com/Matterhorn-Project-Muh-Moophonia/master/153666
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Sanakirjoja löytyy yllättäviltäkin aloilta, mutta niiden etsiminen aineistotietokannasta voi olla hieman työlästä. Lakikielestä löytyy mm. (vanhahko) Hakulinen: Uusi lakikielen sanakirja sekä Oikeudellinen perussanasto. Uskonnon alueelta tämän "hakemisto- tai sanakirjatyyppisiä" teoksia löytyy mm. Iso Raamatun sanahakemisto, Raamatun sanakirja, Raamatun tietosanasto.
Näiden teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi - voitte myös koittaa asiasanahakua esim. sanoilla sanakirjat raamattu, mutta kaikkia esim. vanhempia teoksia ei valitettavasti ole ns. asiasanoitettu, joten ihan täydellistä listaa ette tällä tavoin saa.
Jack Londonin teokset löydät varsin kattavasti pääkaupunkiseudun aineistohausta http://www.helmet.fi tekemällä haun tekijän nimellä. Sivulta http://sunsite.berkeley.edu/London/ löydät runsaasti tietoa Jack Londonista.
Runon Oodi Singerille on kirjoittanut alankomaalainen runoilija Paul van Ostaijen. Kokonaista kokoelmaa hänen runojaan ei ole suomennettu, mutta kysymäsi runo löytyy suomeksi käännettynä Kari Aronpuron esikoiskokoelmasta Peltiset enkelit. Kirjayhtymä 1964. Se on myös otettu mukaan lukion äidinkielen kirjaan nimeltä Uuden lukion äidinkieli 1: kurssit 1-3, 1984, s. 276-277.
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen...
Laulu löytyy Vesa Alaren nuottikirjasta "Vanhaa tanssimusiikkia" (Musiikki Fazer, 1981).
Kirjaa ei löytynyt Porin kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta voit kaukolainata sen oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. Frank-monihaun kautta saat näkyville kaikki Suomen kirjastot, joista nuotti löytyy: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all&author=alare&ti…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samantapaiseen kysymykseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" . Näin saat yli 900 kirjaa hakutulokseksi. Seutukirjaston rekisterissä kaunokirjallisuuden luokka on alkukielen luokka.
Pääkaupunkiseudun aineistorekisterissä Helmetissä kaunokirjallisuudessa on käytetty sitä luokkaa, jolle kirja on käännetty. Nykyisessä Helmetin versiossa sinun täytyy mennä tarkennettuun hakuun ja kirjoittaa hakusanoiksi 'venäjä...
Aiheesta ei kovin paljon kirjallista materiaalia löytynyt. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Phoebus-kartellista. Jutun yhteydessä mainitaan myös muutamia netistä luettavia lähteitä ja kirja Antitrust and the formation of the postwar world By Wyatt C. Wells. Kyseistä kirjaa näyttää olevan Helsingin yliopiston kirjastossa yksi kappale.
http://en.wikipedia.org/wiki/Phoebus_cartel
Yle on myös esittänyt dokumentin Hekulamppuhuijaus, joka näkyy löytyvän YouTubesta.
http://www.youtube.com/watch?v=9y_YT_DfOkg
Lisää sivustoja netistä löytyy mm. termeillä hehkulamppuhuijaus ja light bulb conspiracy.
Jos HelMet-kirjastojen varauksen tekee suullisesti puhelimessa tai palvelutiskillä ja tulee hakemaan sen siitä kirjastosta, jossa teos on, varaus on ilmainen. Syynä on se, että tuollainen varaus ei aiheuta kirjastolle erityisiä kustannuksia.
Sen sijaan netin kautta tehtävän varaukset kulkevat yleensä kirjastojen välillä ja aiheuttavat siten kuljetuskustannuksia. Niinpä tiskillä tehtynäkin kirjastosta toiseen siirtyvästä varauksesta joutuu maksamaan varausmaksun.
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan...
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
Aivan. Teoksesta on kirjoitettu mm. seuraavaa:
"Oli lukija kristillismielinen tai ei, kannattaa tutstua Nicky Cruzin tarinaan. Se on kappale meidän aikamme historiaa." kirjoittaa Risto Tuominen ETEENPÄIN- lehdessä 1970 ja jatkaa "Yhdyn täysin sanontaan, että Nicky Cruzin tarina on järkyttävä. Niin järkyttävä, että toivoisi melkein, että se ei olisi totta."
Samana vuonna ITÄ-HÄME- aviisin Arvo Kippola totesi "kirjalla on merkitystä ei vain järkyttävänä raporttina, vaan myös rohkaisevana sanomana sille maailmalle, joka on huolestunut nuorison rikollisuudesta ja huumausaineiden käytöstä."
1972 KOTIMAAssa julkaistiin Heikki Tervosen mielipide "nähdäkseni kirjan sanoma voisi olla siinä, että se havahduttaa meitä myös omassa tilanteessamme...
