Eduskunnan juhlamenotyöryhmä esitti vuonna 2000 muutoksia istumajärjestykseen valtiopäiväjumalanpalveluksessa. Uudempaa tietoa ei löytynyt, mutta sekä entisen että ehdotettujen istumajärjestysten mukaan istumajärjestyksessä vain nykyisen ja entisten presidenttien puolisot on merkitty istumaan presidenttipuolisonsa viereen. Hallitus istuu omalla paikallaan ja ministerien puolisot heistä erillään yhtenä ryhmänä. Kansanedustajilla on oma paikkansa. Muiden kansaedustajien kuin hallituksessa olevien puolisoilla ei ole määrättyä paikkaa, ehkä heitä ei kutsuta mukaan lainkaan. Tietoa istumajärjestyksestä löytyy muistion liitteestä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.6/...
Ns. länsimaisen kulttuurin piirissä esiintyvät termit lienevät kaikki historiallisesti syntyneitä eli niihin ovat vaikuttaneet eri aikoina vallinneet käsitykset homoseksuaalisuuden syistä ja tuomittavuudesta. Osa nimityksistä on selkeästi tarkoitettu pilkallisiksi ("miehimys", "sodomiitti", "telaketjulesbo"), osa taas on homoseksuaalisten alakulttuurien itsensä kehittämiä termejä, joiden avulla omaa identiteettiä on pyritty ilmaisemaan ja ehkä rajaamaankin ("queer", "gay", "butch"). Suhtautuminen miesten ja naisten homoseksuaalisuuteen on historian eri vaiheissa ollut erilaista ja esimerkiksi Suomessa sanalla "homo" on tarkoittanut pääsääntöisesti aina miespuolista homoseksuaalia ihmistä. Naisten homoseksuaalisuutta on siedetty paljon...
1930-luvulla Helsingin kaupungin sairaaloita olivat Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kulkutautisairaala (1950-luvulta lähtien Auroran sairaala), Nikkilän sairaala (Sipoon Nikkilässä) sekä Tuberkuloosisairaala (nykyisin Laakson sairaala).
Yksityisistä sairaaloista taas oli vaikeampi saada tietoa. Näitä olivat 1930-luvulla ainakin Salus-sairaala, SPR:n sairaala, Sanitas-sairaala, Sanerva-sairaala, Kammion sairaala (Doktorinna Lybecks privata sjukhem för sinnessjuka), Boijen sairaala ja sairaala Mehiläinen.
Näiden lisäksi on vielä mainittava Tilkan sotilassairaala sekä Lapinlahden sairaala.
Lähde:
R. Rosén, P. Heiniö, G. Soininen, E. Unkila, Helsingin kaupungin sairaalalaitoksen historia, 1968
Koska kirjoista ei löytynyt selvää vastausta, kysyimme purjeneulomoilta. Siellä todettiin, ettei ole yksiselitteistä vastausta. Etäisyys riippuu purjeen koosta, materiaalista ja käyttötarkoituksesta. Se voi olla esim. 70-80 cm.
Lisätietoja saa purjeneulomoista, joita Turussa on useampia.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa äänikasetti alkaa olla väistyvä materiaalityyppi ja lauluharjoituksia löytyikin vain yhdeltä kasetilta:
Hapuoja, Maija: Laula oikein 1
- laulunopas ja c-kasetti, sisältää harjoituksia
Monissa laulunoppaissa on nykyään sen sijaan mukana cd-levy, esim.
Allen, Jeffrey: Jeffrey Allen’s secrets of singing
- nuotti + 2 CD-levyä
Brown, Oren L.:Discover your voice: how to develop healthy voice habits
- kirja + CD-levy, sisältää äänenkäyttöharjoituksia
Rose, Bob: Contemporary singing techniques: women’s edition
- laulunopas ja CD-levy, käsittelee äänenmuodostusta ja laulutekniikkaa
Myös Nicola Vaccain Metodo pratico di canto italiano-laulunoppaista löytyy painoksia, joissa on mukana CD-levy.
Oletan, että...
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu.
Percy Bysshe Shelleyltä on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja (Shelleyn runoja, 1929). Siinä runoa ei ole.
Siitä ei ole myöskään mainintaa Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Täysin ei voi sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Valitettavasti kirjastolla ei ole tietoa, milloin sarjan seuraava osa ilmestyy suomeksi. Voit tiedustella asiaa kustantajalta
http://www.nemokustannus.fi/
Muistia, muistinmenetystä ja muistisairauksia käsitteleviä runokirjoja löytyy esimerkiksi Helmet-kirjastoista englanniksi melko niukalti. Haussa oleellisimpana tuli vastaan Roger McGoughin ”As Far As I Know” (2012), jonka alaotsikko on ”Moving poems on memory, love, ageing and youth”, eli vapaasti käännettynä liikuttavia runoja muistista / muistoista, rakkaudesta, ikääntymisestä ja nuoruudesta.
Proosapuolelta voisi suositella Lisa Genovan ”Still Alice” (suom. Edelleen Alice) vuodelta 2007, josta ollaan IMDB:n mukaan kuvaamassa parhaillaan elokuvaa, joka valmistuu vuonna 2015. Teoksessa nimihenkilö ja kertoja Alice sairastuu 50-vuotiaana Alzheimerin tautiin.
Lähemmäksi etsimäänne osuu varmaankin Michiganin yliopiston kirjaston vuonna 2013...
Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.
Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.
Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-...
Aiheeseesi löytyy 2 kirjaa Porin kaupunginkirjastosta. Seppälä, Ari : Sieniviljelijän pieni käsikirja : perustietoa ja käytännön ohjeita niille, jotka haluaisivat harrastaa sienten viljelyä : herkkusieni, siitake, osterivinokas, koivunkantosieni, korvasieni, 1993.
Tunnetko viljelysienemme ? : herkkusieni, siitake, osterivinokas, julk. Helsingin yliopisto maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 1991.
Helsingin Yliopiston kirjastosta voit tehdä kaukolainan kirjasta Vanhala, Anne : Sieniä sienimöstä : herkkusienten, siitaken ja vinokkaiden viljelytekniikka ja tuotantokustannukset, julk. Helsinki Työtehoseura, 1991.
Löydät myös paljon hyviä linkkejä esim. sanoilla siitake tai osterivinokas, tekemällä haun Evreka,fi -hakupalvelun kautta http...
Keskustelupalstalla on annettu aivan oikeat tiedot kirjan nimestä: tekijä on Kalevi Heikkinen ja kirjan nimi on Matkustajalaiva Turistin haaksirikko Saimaalla, 1997. Joensuun alueen kirjastoissa sitä ei ole, mutta kirjan saa Mikkelistä kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmän kirjaston kautta
Jane Austenin aikana pyrittiin välttämään maaomaisuuden jakamista useamman henkilön kesken, koska suku olisi sillä tavoin menettänyt vähitellen omaisuutensa. Yleensä maaomaisuuden peri kokonaan vanhin poika. Tällä tavoin omaisuus ei hajonnut pienempiin osiin vaan pysyi saman suvun hallussa sukupolvelta toiselle.
Myös naiset saattoivat periä maata ja omaisuutta. De Bourgit ja Bennetit soveltavat maaomaisuutensa erilaisia perintöjärjestelyjä. Bennetin suvun tavoitteena oli nimenomaan maan säilyttäminen saman suvun piirissä, siksi sitä ei jaettu tyttärien kesken, vaan maaomaisuus meni herra Bennetin lähimmälle miespuoliselle sukulaiselle.
Lady de Bourgin suvulla on toisenlainen perintöjärjestely, joten neiti de Bourg perii huomattavan...
Kysymyksessäsi oleva jako on sama kuin viimeisin läänijako, joka on ollut voimassa vuoden 2009 loppuun asti.
Läänejä ei enää ole, niiden tilalla ovat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa nykyisistä aluejaoista.
http://www.patio.fi/PatioWeb/facelets/suomenaluejaot/suomenaluejaot.fac…
Aluehallintovirastojenn sivuilta ei oikein löydy tietoja aluesiin kuuluvista kunnista, mutta suomi.fi -sivustolta löytyvät kunnat maakunnittain:
https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallis…
Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa "Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot" on myös kunnat maakunnittain.
Wikipediassa on luettelo Suomen postinumeroista kunnittain. Se pohjautuu maakuntajakoon. Luettelo...
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Oletan, että etsit ehdotuksia nimenomaan englanninkielisinä käännöksinä. Olen siis yrittänyt pitäytyä kirjailijoissa, joita on käännetty englanniksi ja kirjoissa, joista painokset ovat saatavilla. Olen myös lähtenyt siitä olettamuksesta, että kyseiseen kirjastoon ei ole hankittu aiemmin yhtään suomalaisten kirjailijoiden teoksia ja että etsitään nimenomaan kaunokirjallisuutta. Kaikki valinnat sijoittuvat 1900 -luvulle ja painopiste on nykykirjailijoiden tuotannossa.
Carpelan, Bo: Urwind. Carcanet, 1996. ISBN 1857542509
Fagerholm, Monika: Wonderful Women by the Water. Harvill Press, 1998.ISBN 1860462626
Haavikko, Paavo: Selected poems. Carcanet, 1991. ISBN 0856359149
Idström, Annika: My Brother Sebastian. Forest Books, 1991. ISBN 1856100022...
Tomaattiin suhtauduttiin pitkään penseästi. Sen kuuluminen myrkyllisten koisokasvien heimoon arvelutti ja Euroopassa tomaattia kasvatettiinkin pitkään ainoastaan koristekasvina. Eurooppalaisten mukana ennakkoluulot tomaatin myrkyllisyydestä kulkeutuivat Amerikkaan. Sonja Lumme kertoo Tomaatti!-kirjassaan tarinan, joka oivallisesti valottaa näitä syvälle pinttyneitä käsityksiä: " -- vuonna 1820 maanviljelijä ja kasviharrastaja, eversti Robert Gibbon Johnson seisoi oikeustalon rappusilla Salemissa, New Jerseyssä, ja ilmoitti syövänsä kokonaisen korillisen tomaatteja todistaakseen niiden myrkyttömyyden. Kansa hurrasi ja odotti everstin heittävän henkensä ensimmäistä puraistuaan. Mutta rohkea tomaatinsyöjä jäi kuin jäikin eloon ja todisti...
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
Sören Olssonista ja Anders Jacobssonista löytyy netistä suomeksi tietoja Oulun kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ (ks. kohta kirjailijatieto, ulkomaisia nuortenkirjailijoita). Myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 löytyy tietoja ko. kirjailijoista. Kosken kirjaa on saatavissa monesta kirjastosta, Turussa mm. pääkirjaston aikuistenosastolta ja lastenkirjastosta.
Näistä kirjailijoista on jo kysytty monesti aiemminkin, joten sinun kannattaa käydä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun sivuilla uudestaan ja katsoa sen arkistosta aikaisemmat vastaukset.
