Englannin ja muun -kieliset kirjat saat näkyviin Vantaan, Helsingin,Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-hausta, http://www.helmet.fi valitsemalla "Tarkennettu haku" ja avautuvasta lomakkeesta valitsemalla alasvetovalikosta aineistoksi Kirja, kokoelmaksi voit valita esim. Aikuisten kokoelman ja kielivalikosta englanti. Hakua voi rajata ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet. Jos haluaa käyttää jotain hakusanaa jonkin aiheen mukaan voi käyttää ns. asiasanoja, joita löytää sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Loyda_tietoa. Ilman hakusanaa voi listata kaikki kirjat merkitsemällä hakuruutuun *. Hakua voi tuloslistalla rajata vielä esim. kaunokirjoihin, tietokirjoihin jne.
Tutkimani kirjallisuus ei suoranaisesti tarjonnut selitystä hilupilttuulle, joten on turvauduttava spekulaatioon. Pilttuu on tallissa yhdelle hevoselle varattu sivulta aidattu paikka, jossa eläin kytketään. Hilut tarkoittavat kahleita tai jalkarautoja. Näiden määritelmien perusteella voisi ajatella tautologiselta vaikuttavan ilmaisun "hilupilttuu" tarkoittavan kahlein varustettua pilttuuta, jossa hevonen kytketään aloilleen. Kytkemistä korostava etuliite (hilu-) voi olla tarpeen, jos halutaan erottaa "tavallinen" pilttuu vaikkapa ruokintapilttuusta, johon eläin ainoastaan suljetaan, tai säilytyspilttuusta, jossa kytkeminen tapahtuu juoksevalla riimunvarrella makuuasennon mahdollistamiseksi.
Lähteet:
Valtion...
Kirjan "The Oxford Dictionary of Quotations" (3.ed. 1986) mukaan sir Isaac Newton kirjoitti kirjeessään Robert Hookelle 5.2.1675:
"If I have seen further it is by standing on the shoulders of giants."
Itsenäisyyspäivän menu löytyy kirjasta nimeltä "Juhlaan: toimituskunta Maija Silvennoinen, Makujen maailma-sarja, kustantaja Weilin + Göös, 1999.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Itsenäisyyspäivän menu löytyy myös Nicehouse-portaalin linkistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/juhlat/itsenais/itse.htm
"Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Asuminen melko hajallaan metsän keskellä on osa suomalaisuutta. Kiireisessä elämänrytmissä ja työpaineiden jälkeen luonnossa oleskelun koetaan rauhoittavan ja antavan uusia voimia.
Metsä tuottaa meille yhä myös tärkeimmät raaka-aineet aterioitamme varten. Yöttömän yön ansiosta marjoihin, sieniin ja yrtteihin kerääntyy erityisen...
Internetiin liittyvästä lainsäädännöstä kertovia teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi sanahakua käyttäen antamalla hakusanoiksi internet lainsäädäntö. Näin saat viitteiksi mm. teokset Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet, Helsinki : Lakimiesliiton kustannus, 2002, ja Wirzenius, Arno: Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä, Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000. Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta. Sisäasiainministeriö on julkaissut teoksen Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti, Helsinki :...
Tässä kaksi rakennekynsien tekijöille ja alasta kiinnostuneille suunnattua Internet-sivustoa, joihin kannattaa tutustua.
Hooked on Nails -sivusto http://www.hooked-on-nails.com/ on koulutuksellinen sivusto, jossa on yksityiskohtaisia ohjeita kynsien valmistukseen, hoitoon ja poistoon.
Kauneudenhoitoalan ammattilaisille suunnatussa BeautyTech-nimisessä sivustossa on oma osastonsa rakennekynsistä, NailTech Homepage http://www.beautytech.com/nailtech/index.htm . Sieltä löydät mm. ajankohtaisia artikkeleita ammattilaisten sivustoilta.
Nämä linkit löytyivät Googlen kautta hakusanalla "artificial nails".
Verkkokauppa Amazonista ( http://www.amazon.com ) löytyi hakusanalla "nails" kirja: Marian Newman: The Complete Nail Technician, 2nd edition....
Mary-Kate ja Ashley Olsenin kotisivuilla http://www.mary-kateandashley.com/media/so_little_time/ on viisi suomentamatonta So little time- sarjan kirjaa. Sarjan suomalaisen kustantajan Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/marykate_ja_ashley/fi_FI/mary… ei ole mainintaa lähiaikoina ilmestyvistä uusista kirjoista.
Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Päijät-Hämeen alueella on vuonna 1917 ilmestynyt Lahti-lehti. Melko lähellä ilmestyneitä lehtiä ovat myös Uusi Heinolan sanomat ja Hämeen sanomat. Nämä kaikki lehdet löytyvät Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjastosta mikrofilmeinä.
Lista Lahdessa eri aikoina ilmestyneistä sanomalehdistä löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Tietoa Lahden alueen sanomalehtihistoriasta löytyy Ulla Ekman-Salokankaan artikkelista "Lahti Päijät-Hämeen sanomalehtikeskuksena" teoksessa Lahden historia 2 (Lahden kaupunki 1992).
Et kerro, tarkoitatko klassista vai nykykreikkaa. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole väliä, koska hakutulos ei niitä erittele, mutta sinun itsesi pitää ehkä kiinnittää tähän huomiota.
Suomen kansalliskirjaston kokoelma FENNICA https://finna.fi
on erinomainen tapa etsiä tällaista aineistoa. Valitse Haku, valitse hakutyyppi luokitus, ja kirjoita hakukenttään UDK:87 -1 (tarkoittaa luokituksessa kreikan ja latinan kielinen runous), jolloin saat hakutulokseksi kaiken Suomessa julkaistun alkukieleltään kreikkalaisen runouden, joka on julkaistu kirjoina. Mukana tulee myös latinasta käännetty, joten olepa tarkkana.
Saatuasi näin listatuksi kirjat voit tarkistaa saatavuuden kirjastostamme, http://www.helmet.fi/
Tämän lisäksi on tietenkin Ilias ja...
Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Astrid Lindgrenin lastenromaaniin "Vaahteranmäen Eemeli" perustuvan näytelmän esitysoikeussopimuksia hoitaa Näytelmäkulma. Näytelmän tiedot löytyvät agentuurin sivuston Näytelmät ja kirjailijat -alalehdellä olevasta hausta sekä kirjailijan että teoksen nimellä. Näytelmäkulma hoitaa myös muiden Lindgrenin teoksiin perustuvien näytelmien esitysoikeuksia.
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Kirjastossa huumori kukkii kuten muissakin työyhteisöissä. Huumori liittyy paljolti työhön, huumoria syntyy mm. erilaisista asiakaspalvelutilanteiden väärinymmärryksistä ja -kuulemisista.
Kirjastomaailmaan liittyviä humoristisia sarjakuvia löytyy netistä, esim. Harri Oksasen tekemää http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastosarjakuva/ tai Unshelved http://www.unshelved.com/2002-2-16. Oksaselta löytyy myös kirjamuodossa kokoelma nimeltä Mikä signum.
Suomen kirjastoseuran perinnekeräyksen satoa on julkaistu vuonna 2000 ilmestyneessä kokoelmassa Kirjastokaskuja.
Kirjastolaiset suhtautua huumorilla omaan ammattikuntaansa, esimerkkinä tästä Kirjaston tädit http://www.kreodi.fi/artview.asp?ArticleID=369, hyllyttäjätyypit http://ilmanerapaivaa....
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan...
Voisit käydä katsomassa Veikkaus Oy:n infosivut osoitteessa http://www.veikkaus.fi/. Tosin sieltä ei löydy suoraa vastausta kysymykseesi, mutta saat jatkoyhteysvinkkejä. Veikkaus Ab:n palvelukeskukset osannevat vastata kysymykseen. Niiden yhteystiedot on osoitteessa http://www.veikkaus.fi/vinfo/palvelukeskukset.html
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)Suomalaisen...
Hei Outi!
Kirjakauppojen "mitä Suomi lukee" top ten löytyy internetistä.
Esim. viime vuoden marraskuun lopun tilasto löytyy sivuilta:
http://booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/suo4998.htm.
Koko vuoden ajalta tätä listaa ei ole, vaan vuoden aikana julkaistaan
näitä tietoja useampaan otteeseen. Marraskuun lopun tilanne varmaan
vastaa aika hyvin koko vuoden tilastoa ihan oman arvioni perusteella.
Kirjastojen kohdalla tilanne on vähän toinen.
Listalle saattaa kivuta jokin vanhempikin teos, jos esim. kirjan
pohjalta tehdään elokuva, teatterikappale tms.
Samaten kirjailijoiden merkkipäivät, juhlavuodet, kirjailijavierailut
kirjastoon etc. näkyvät heti lainausmäärien lisääntymisenä. T
Tilastoja "vääristää" myös se tosiasia, että kirjastoon...
Äänikirjan tekeminen on sangen kallista. Suomessa on kaksi isompaa äänikirjojen kaupallista kustantajaa: Suomen äänikirjat, joka tuottaa muutaman kymmenen kirjaa vuodessa ja ne ovat "varmoja nimiä" esim. Hietamiestä, Lehtolaista jne. Toki sinnekin voi tarjota omia tekstejään. Sanoma-WSOY:n Hyvät kirjat tuottaa äänikirjoiksi vain kustantamon omien kirjailijoiden teoksia. Ehkä hyvä vaihtoehto olisi lukea omakustanne itse nauhalle, sillä sekä lukija- että studiokustannukset ovat sangen korkeat ja tarjota sitten itse äänikirjaa kirjastoille. Keltaisilta sivuilta löytyy studioiden yhteystietoja, jos haluaa äänitteestä korkeatasoisen ja on valmis maksamaan siitä.
Kysymyksesi käsittelee Suomessa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Koska en ole lakimies, en anna sinulle sellaista vastausta, jossa lähtisin tulkitsemaan lakia. Annan sinulle tietoja lainsäädännön kohdista, jotka minun mielestäni käsittelevät ja liittyvät asiaan. En takaa etteikö niitä olisi muitakin. Tarkempaa tietoa asiasta saa varmasti mm. poliisilta.
Asiaan liittyviä lakeja ovat Ampuma-aselaki 45 §, 88 §
Metsästyslaki 21 §, 22 §, 23 §.
Kommentti: Minusta pykälät näyttäisivät johtavan siihen, ettei 11 vuotias voisi osallistua hirvenmetsästykseen ampujana. Paras kuitenkin varmistaa asiaa poliisiviranomaiselta.
Juhani Niemi pohtii esseessään "Kirjallisuutemme Nobel-palkinnon taustaa - Palkittiinko vuonna 1939 Sillanpää vai Suomi?". Essee on Juhani Niemen vuonna 1988 ilmestyneestä esseekokoemasta "Lammas ja vuohipukki" sivuilla 94-101. Nähdäkseni Niemi tulee siihen johtopäätökseen, että Sillanpäälle palkinto myönnettiin sekä kirjallisista ansioista että ulkokirjallisista syistä. Suosittelen tutustumista Niemen esseeseen. Siinä viitataan myös muihin lähteisiin,joita Niemi on käyttänyt, mm. Kjell Espmarkin teos " Det litterära Nobelpriset",
Pekka Tarkan " Otavan historia", Anna von Hertzenin teos vuodelta 1955 nimeltään "F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939-40" sekä tutkijoista Panu Rajala. Rajala on laaja-alaisin...
