Hei!
Jos menet Pasilan kirjastoon asioimaan, varastossa olevat kirjat haetaan sinulle odottaessasi. Ne voi myös varata lähetettäväksi Tikkurilan kirjastoon. Varauksen voi tehdä myös itse www.helmet.fi-sivuilla aivan kuten muustakin kirjaston aineistosta.
Todennäköisesti Suomen sodan viimeinen veteraani oli vuonna 1876 kuollut Karl Gustav Polviander, joka tarinan mukaan oli osallisena myös Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden syntyyn.
http://www.ylojarvi.fi/palvelut/harrastukset_ja_vapaa-aika/kulttuuripal…
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/12/sotaveteraanilistaus…
Linkit mikrotallenteiden luetteloihin ovat Metson käsikirjaston sivuilla kohdassa Sukututkimukseen liittyviä mikrotallenteita käsikirjastossa:
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.htm
29.10.2009 päivitetty luettelo ”Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit” löytyy osoitteesta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/kirkonkiuusi.pdf
Tekstin nimi on Vaikea risti ja se löytyy internetistä useammastakin paikasta, esimerkiksi erinäisten seurakuntien sivuilta ja blogeista:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
http://kutomapiiri.vuodatus.net/blog/1950693/vaikea-risti/
Tekijäksi mainitaan Hilja Karhula, mutta hänen teoksiaan ei löydy esimerkiksi Fennicasta.
Kyllä syö. Ketun ravintoa ovat pienten jyrsijöiden lisäksi, marjat, linnut, munat ja haaskat. Tietoa vaikkapa näiltä sivuilta:
http://www.kuusamon-suurpetokeskus.fi/elaimet.html
http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/239
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
Kollega lastenosastolta sanoi Soturikissat-sarjan olevan aika hurja 6-vuotiaalle. Se on monesti ryhmitelty nuortenkirjaksi, joten ehkä sen aika voisi olla vähän myöhemmin.
Tässä muutamia fantasiakirjoja ja –sarjoja, jotka voisivat häntä kiinnostaa:
- Kate McMullan: Lohikäärmeakatemia-sarja
- Paul Martin, Manu Boisteau: Kauhukartano-sarja
- Natalie Jane Prior, Lili Väkevä –kirjat
- Mika Rättö, Tihkuluodon kuiskaajat
- Cressida Cowell, Näin koulutat lohikäärmeesi –kirjat
- Tony DiTerlizzi, Spiderwickin kronikat -sarja
Kaikkia kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Turust-yhdistyksen Sanomia Piispankadulta –lehden artikkelin (http://www.turu.st/piispankatu/arken.htm) mukaan Rautatehtaan korttelin rakennuskanta on suojeltu vuodelta 1992 peräisin olevalla rakennussuojelulailla. Finlexistä (http://www.finlex.fi ) löytyy rakennussuojelulaki vuodelta 1985, joka on yleisluontoinen eikä koske yksittäisiä suojelukohteita erikseen. Rautatehtaan korttelin suojelupäätös lienee tehty Turussa mainitun lain perusteella. Suojelupäätöksen saanee selville Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta (http://www.turku.fi/ympakaavi/toimistot/index.php3 ).
Olet oikeassa! Oiva Lohtander esitti todellakin Rehtori Rummukaista Hannu Kahakorven erinomaisessa televisiota varten tehdyssä minisarjassa. Sarja valmistui vuonna 1979 ja sitä on esitetty Suomen televisiokanavilla useampaan otteeseen sen jälkeenkin. Varsinaista teatterilevitykseen tarkoitettua elokuvaa ei siis ole tehty tästä Arto Paasilinnan kirjoittamasta kirjasta. Lisätietoja minisarjasta, näyttelijöistä ja ohjaajista löytyy mm. seuraavasta linkistä:
http://www.imdb.com/title/tt0079670/
Sivut ovat englanninkieliset.
Sukunimi on kehittynyt saksalaisperäisestä henkilönnimestä Hemming. Nimi on ollut ensin käytössä talonnimenä ja myöhemmin sukunimenä. Hemmilä -nimisiä taloja arvellaan olleen eripuolella Suomea. Sukunimeksi se on voinut vakiintua ainakin Eurassa, Elimäellä, Pudasjärvellä, Sotkamossa, Padasjoella, Alavieskassa, Ylivieskassa, Asikkalassa, Lapväärtissä tai Tl. Uudellakirkolla.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. Otava. 2000
Virkkauslajeja onkin aika paljon! http://www.kaspaikka.fi/koti/tkkroger/virkkauslajit/virkkauslajit.htm
Joissakin yhteyksissä räsy- ja helmivirkkaus käsitetään samaksi asiaksi (locker hooking), joissakin taas, kuten tuossa lajiluettelossa, helmivirkkaus (bead crocheting) näyttäisi olevan eri tekniikka.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi helmivirkkaus –asiasanalla viitteet Sinä osaat 2008:4-5, Suuri käsityölehti 2008: 10, Taito100 2007:6, olivat lainassa, joten ei voitu tarkistaa millainen helmivirkkaus oli kyseessä.
Tietoa ja kuvia löytyy netistä esim. hakusanoilla räsyvirkkaus tai locker hooking. Pinterestissä esim. http://pinterest.com/riidu/rasyvirkkaus-hooking/. Myös blogeista voi löytyä malleja, esim. http://margsan-rasyvirkkaus....
Ota yhteyttä Suomen Rautatiemuseoon. Museo tosin sijaitsee Hyvinkäällä. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää
Puhelin: 0307 25241, Fax: 0307 25240, e-mail info@rautatie.org
HelMet-aineistohaulla voi selata Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa. Sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X ja hakusanalla muutosjohtaminen löytyy teoksia, tässä muutama esimerkki: Myönteinen muutos / Timo Erämetsä. Tammi, 2003. Planning and implementing change in organisations / Harri Lanning. Espoo : Helsinki University of Technology, 2001.
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta http://finna.fi hakusanalla muutosjohtaminen löytyy mm. seuraavia teoksia Prosessien johtaminen ja ulkoistaminen / Satu Kiiskinen. WSOY, 2002. Johtamisen haasteet / Drucker, Peter F. WSOY, 2000.
Google-haku http://www.google.fi hakusanoilla organisaatio muutosjohtaminen hajautettu löytyy mm. Matti Hakasen...
Sulkasammal (Ptilium) on pesäkekylkisiin aitosammaliin kuuluva lehtisammal. Ptilium crista-castrensis on pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä yleinen sulkasammal.
KAARI: Sammalet, Bryophyta; LUOKKA: Lehtisammalet, Musci; LAHKO: Hypnobryales; HEIMO: Hypnaceae.
Lähde: Kasvien maailma. 5: Sienet - Öljypuukasvit: Otavan iso kasvitietosanakirja (Otava, 1981)
Loru löytyy Marttisen runoteoksesta Äidin karkkipäivä (WSOY 2003, s.31). Runon nimi on Kevään vauva, syksyn vauva ja kysymäsi kohta on runon viimeinen säkeistö.
Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
