Kansalliskirjasto hallinnoi Suomessa kirjojen tai muiden erillisteosten kansainvälisiä standarditunnuksia eli ISBN-tunnuksia. Kyseessä on yksiselitteinen tunnus, joka annetaan jokaiselle julkiseen käyttöön tarkoitetulle kirjalle tai muulle erillisteokselle. Teoksen fyysisellä muodolla ei ole merkitystä, se voi olla painettu kirja tai audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne. Tunnus haetaan kansalliskirjaston nettisivujen kautta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html
Tapauskohtaisia lisätietoja voit pyytää Kansalliskirjastosta:
Puh. (09) 191 44327
tai Sähköposti: isbn-keskus(at)helsinki.fi
Turun kaupunginkirjastossa A4:sen tulostaminen maksaa 20 senttiä, A3:sen 40 senttiä. Tulosteet maksetaan neuvontatiskiin. Ne voi maksaa käteisellä tai kortilla.
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti...
Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta.
Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen...
Eteläpohjalaisia elämäkertoja -nimellä on ilmestynyt kolmiosainen kirjasarja. Ensimmäinen osa (A-L) ilmestyi kuitenkin vasta vuonna 1963, toinen osa (M-Ö) vuonna 1965 ja kolmas eli täydennysosa (A-Ö) vuonna 1994. Kaikki osat on kustantanut Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty…
Tutkimani kirjallisuus ei suoranaisesti tarjonnut selitystä hilupilttuulle, joten on turvauduttava spekulaatioon. Pilttuu on tallissa yhdelle hevoselle varattu sivulta aidattu paikka, jossa eläin kytketään. Hilut tarkoittavat kahleita tai jalkarautoja. Näiden määritelmien perusteella voisi ajatella tautologiselta vaikuttavan ilmaisun "hilupilttuu" tarkoittavan kahlein varustettua pilttuuta, jossa hevonen kytketään aloilleen. Kytkemistä korostava etuliite (hilu-) voi olla tarpeen, jos halutaan erottaa "tavallinen" pilttuu vaikkapa ruokintapilttuusta, johon eläin ainoastaan suljetaan, tai säilytyspilttuusta, jossa kytkeminen tapahtuu juoksevalla riimunvarrella makuuasennon mahdollistamiseksi.
Lähteet:
Valtion...
Netistä osoitteesta http://www.otava.fi kohdasta kirjailijat löytyy tietoa
Anna-Leena Härkösestä. Toinen mahdollisuus on käyttää esim. Evreka-hakupalvelua (http://www.evreka.com/fi). Hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi fraasi (lainausmerkeissä) "anna-leena härkönen".
Esim. osoitteessa http://www.saunalahti.fi/~makkeli/anna.html on artikkeli ko. kirjailijasta ja lisäksi vielä pieni lähdeluettelo, josta voi löytää lisää vinkkejä tiedon etsintään.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös painettua tietoa Härkösestä, mm. lehtileikkeitä. Kokeilkaapa Pallas-Introa, Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokantaa netissä osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitkaa selaushaku ja ottakaa ns. pudotusvalikosta kohta asiasana ja...
Osoitteesta http://www.vaasa.fi/satama pääset katselemaan laivavuoroja väleillä Vaasa-Uumaja ja Vaasa-Härnösand (varsin lähella Sundsvallia). Suoraa yhteyttä Sundsvalliin en löytänyt, Poriin kai on ollut sellainen suunnitteilla, mutta ei liene toteutunut...
Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, sivuille on koottu internetin kautta vapaasti käytettäviä asiasanastoja ja sanakirjoja osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/SearchNet/#San
Sieltä löytyy esimerkiksi biotekniikan sanasto:
http://www.finbio.net/sanasto/
Täältä löytyy myös luonnontieteiden kohdalta ympäristönsuojeluun liittyviä termejä. (Kaikki linkit eivät kuitenkaan toimineet): http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat alaan liittyvät sanakirjat:
Biotekniikan sanasto / (suomi-englanti)
Julktiedot: Helsinki : Suomen Kemian Seura, 1994
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Julktiedot: Helsingissä : Otava, 2001
A dictionary of biology
Julktiedot: Oxford :...
Kannattaa tutustua Suomen lainsäädäntöön www.finlex.fi-sivuilla. Säädöksiä tutkimalla voi tehdä johtopäätöksiä.
Aiheeseen liittyviä säädöksiä ovat mm. seuraavat:
- Jätelaki 1072/1993
- Laki jätelain muuttamisesta 1040/2004
- Laki jätelain muuttamisesta 452/2004
- Laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta 1037/2004
- Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997
- Valtioneuvoston asetus eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä 180/2005
- EU:n pakkausdirektiivi 94/62/EY
Kari Marttisen kirjassa Yrityksen ympäristövastuut (Kauppakaari, 2000) viitataan luvussa Vastuu jätteistä ja jätehuollosta pakkausjätteisiin ja tuottajavastuuseen. Kirjan sivulla 178 mainitaan:
"Kuluttajalla tai pakkauksen loppukäyttäjällä on...
Måns Gahrtonista löytyy tietoa esim. seuraavasta teoksesta:
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan / Mervi Koski
Kyseistä kirjaa löytyy lukuisista Helsingin kirjastoista, useimmista kuitenkin käsikirjastosta eli ne ovat luettavissa vain kirjastoissa. Lisätietoja osoitteesta www.helmet.fi
Valitettavasti Johan Unengesta en löytänyt edes pienimuotoista henkilöesittelyä, joka olisi suomenkielinen.
Ruotsiksi hänestä löytyy laajasti tietoa, esim.: http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=11643 Sivuilta löytyy myös luettelo Unengen teoksista, joissa hän on ollut ainakin osatekijänä.
Kirjastoissa ei näytä ainakaan enää olevan suomeksi laulettuja sing along –videoita. Englanniksi laulettuja on.
Disneyn elokuvien suomenkielisiä lauluja cd-levyllä sen sijaan kirjastoista löytyy. Järvenpään kirjastossa on Mikki Hiiren suomalaiset Disney-suosikit ja Notre Damen kellonsoittaja –cd-levyt. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät näiden lisäksi Karhuveljeni Koda, Leijonakuningas, Pieni merenneito, Herkules, Pocahontas, Aristokatit ja Viidakkokirja –cd-levyt.
Ola Tuomolan säveltämä ja Usko Kempin (Hurmerinnan) sanoittama laulu "Takaisin Karjalaan" sisältyy nuottijulkaisuun Sointu 11 : kauden suosituimmat sävelet (1940). Nuottijulkaisu kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.
Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio laulun nuotista ja sanoista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Hei!
Voit lukea kyseisiä tarinoita esim. teoksista Taula-Matin kertomuksia tai Taula-Matin seikkailuja sekä Aleksis Kiven teoksesta Käärmeitten kuningas ja rohkea ratsastaja sekä muita tarinoita (julkaistu v. 2002). Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen, joka tarvittaessa voi tilata aineiston muualta.
Helsingin kaupungin internet-sivuilla kerrotaan seuraavasti:
"Terveysaseman ollessa kiinni yli 16-vuotiaat nuoret ja aikuiset saavat avun kiireellisissä sairaustapauksissa Haartmanin tai Malmin päivystyksessä. Jako määräytyy asuinalueen mukaan."
Samalla sivulla on linkki karttaan, josta näkee oman päivystysalueensa.
Linkki sivulle on tässä: http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspa…
Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, sillä tähtien välisten etäisyyksien mittaaminen on hyvin vaikeaa. Lähes samanlaiseen kysymykseen on vastattu Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa myös aiemmin; suosittelen lukemaan vastauksen tästä: http://www.kysy.fi/kysymys/otavan-tahtikuvio-tunnetaan-ympari-maailman. Jos haluat perehtyä tarkemmin taivaankappaleiden välisiin kulmiin perustuvaan mittaustapaan, siihen löytyy ohjeita ainakin englanninkielisiltä sivustoilta:
https://www.space.com/8319-measure-distances-night-sky.html
https://www.quora.com/How-is-angular-distance-measured-in-astronomy.
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole ompelukoneen käyttömahdollisuutta. Oheisella sivulla keskellä luettelo pääkirjaston palveluista https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Turun Kylätalosta https://kylataloturku.wordpress.com/ löytyy ompelukone https://kylataloturku.wordpress.com/kylasalonki-ja-kokoustilat/ Kyläsalongin tila on maksuton, mutta kahvilan palveluita toivotaan käytettävän. Ompelukoneen käytöstä voi maksaa vapaaehtoisen maksun.
Taitokeskus vuokraa ompelukonetta https://www.taitovarsinaissuomi.fi/turku/
Laulu on venäläinen kansansävelmä. Laulun nimi on Katinka. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Miska+soutaa&culture=fi
Laulun sanat on suomentanut Liisa Tenkku. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa kirjastta Vihreä viserryskone 1972 https://www.discogs.com/Liisa-Tenkku-Ellen-Urho-Vihre%C3%A4-Viserryskone-Kansanlauluja-Ja-Musiikkiharjoituksia/release/3480478
https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005331102.html
