Tuolloin vastikään käyttöön otetusta päivystäjänkilvestä kertoo Leo Franck Kylkirauta-lehdessä 1949. Franckin mukaan vuoden 1918 jälkeen päivystävän upseerin ja päivystävän aliupseerin tunnuksena oli keltainen käsivarsinauha, jota pidettiin epäkäytännöllisenä ja rumana. Nauha oli usein ryppyinen ja likainen, ja se herätti mielleyhtymiä tuolloin käytössä olleeseen sokeiden merkkiin. Puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi suostumuksensa Kadettikunnan esitykselle päivystäjän kilven käyttöön ottamisesta. Samana vuonna Kadettikunta luovutti Maasotakoulun 30-vuotisjuhlan yhteydessä koulun käyttöön kolme päivystäjän kilpeä, jotka oli valmistettu Kustaa III:n aikaisen armeijan mallin mukaan kiillotetusta messingistä...
Franklin Delano Roosevelt oli Theodore Rooseveltin viides serkku. Franklin kuului Rooseveltien suvun Hyde Parkin sukuhaaraan ja Theodore Oyster Bayn haaraan. Franklinin vaimo Eleanor Roosevelt oli Theodoren veljentytär.
Lähteet:
https://www.history.com/this-day-in-history/franklin-roosevelt-marries-…
https://en.wikipedia.org/wiki/Roosevelt_family
Pääkaupunkiseudun aineiston hakuosoitteesta asisanoilla keltit ja mytologia sekä asiasanalla druidit löytyi seuraavanlaista aineistoa. Myytit ja legendat-nimisellä cd-rompulla on tietoa Stonehengestä, tätä romppua löytyy eri kuntien kirjastoissa. Kirja Stonehengestä: Sinnett, A: Stonehenge ja Egyptin pyramidit. Legenda Kuningas Arthurista - niminen video löytyy kirjaston kautta. Tällä hetkellä saatavissa on lähinnä englanninkielisiä kirjoja, mutta voit varmaankin kysellä lähikirjastosi käsikirjastokokoelman hakuteoksia, joiden artikkeleista voinee ottaa kirjastossa valokopioita. Suomeksi on ilmestynyt mm. Maja erämaassa (kelttiläisiä rukouksia) ja Kelttien viisautta ; nämä kirjat löytyvät lähikirjaston kautta. Aikakausilehdissäkin on...
Teoksesta Sapfon runoja (WSOY 1966, kreikan kielestä suomentanut Aapo Junkola) löytyy seuraava runo:
Hän on minusta jumalan kaltainen/
mies, joka istuu sinua vastapäätä/
ja lähelläsi kuuntelee suloista/
ääntäsi//
ja tarttuvaa nauruasi, joka on saanut/
sydämen lepattamaan rinnassani./
Kun vain katsonkin sinua, puheeni/
katkeaa//
kieleni salpautuu, ohut liekki/
kiitää ihoni alle, silmäni/
eivät näe, korvani/
soivat//
tuska valuu ylitseni, vavistus/
valtaa minut, olen ruohoakin/
kalpeampi ja kuolemakaan ei näytä/
olevan kaukana///
Toivottavasti kyseessä on sama runo; en pysty tarkastamaan asiaa, koska kysymyksessäsi oli vain yksi säe, eikä runoilla ole nimiä. Kysymyksesi lisätiedoista oli jostakin syystä pudonnut loppuosa pois: "Olen myös...
Mitään kaiken kattavaa listaa Euroopan entisistä pääkaupungeista on vaikea antaa, koska valtakuntien rajat ja nimet ovat muuttuneet niin paljon historian aikana. Oheisella Wikipedian sivulla on englanninkielinen lista maailman entisistä historiallisista pääkaupungeista http://www.absoluteastronomy.com/reference/list_of_historical_national_…
Lisäksi Konstantinopoli oli Turkin pääkaupunki vuoteen 1923 (vuodesta 1930 nimellä Istanbul), sen jälkeen pääkaupungiksi tuli Ankara. Toledo oli Kastilian pääkaupunki 1085-1561 ja 1400-luvulta vuoteen 1561 koko Espanjan pääkaupunki. Bulgarian pääkaupunkeja ovat olleet Preslav, Tarnovo (Tirnovo, Tabrevernovo,1965 alk. Veliko Tarnovo) ja nykyisin Sofia. Kreikan entisiä pääkaupunkeja ovat olleet Aigina (...
Seuraavissa kirjoisss käsitellään suomalaista matkailua viimevuosikymmenten aikana. Myös lentoemäntien ja stuerttien työstä löytyi kirja:
Viisi vuosikymmentä lennossa : Finnairin lentoemäntien ja stuerttien työn historia 1947-1997 / [kirjoitus ja kuvitus:] Yki Heinonen. Helsinki : Edita, 1997.
Elämyksiä elämääsi : 40 vuotta Aurinkomatkoja / toimittanut Tom Selänniemi ; [kirjoittajat: Janne Ahtola ... et al.]. Helsingissä : Otava, 2003
Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle : suomalaisen chartermatkailun vuosikymmenet / toimittanut: Topi Falkenberg. Vantaa : Suomen Ilmailumuseo, 2000.
Mikä maa - mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan / toimittajat = editors: Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku : Turun yliopisto, 1995....
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan nettilomakkeella http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Ensi kesän työt eivät ole vielä haussa, mutta linkistä löytyy tietoa viime kesän hausta.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta on etua haettaessa töihin kirjastoon. Tietoa koulutuksesta sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
Hiusvärejä, niiden kemiallista koostumusta ja mahdollisia terveyshaittoja käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Raija Kara, Kirsi Oksaharju & Marjo Oksman, Väriä ja kiharaa. WSOY, 2008
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. Kuluttajavirasto, 1994
Aija Luoma & Raija Kara, Vaihtaahan kameleonttikin väriään : kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat. Opetushallitus, 2000
Anja Nystén, Kemikaalikimara. Teos, 2008
Eeva-Liisa Sainio, Ihovoiteiden, deodoranttien ja hiusväriaineiden koostumus ja turvallisuus. Kuluttajavirasto, 1994
Rita Stiens, Totuus kosmetiikasta : parasta iholle, hiuksiin, meikkiin. Tammi, 2008
Harri Willamo, Kosmetiikan kemia. Otava, 1983
Kaj Korkea-ahon uudessa kirjassa Tummempaa tuolla puolen päähenkilö Christoffer kerää tietoja muinaisesta legendasta, oliosta nimeltä Raamt. Sanaa ei ole käännetty suomeksi alkuteoksesta Gräset är mörkare på andra sidan.
Lähde: https://www.tornio.fi/index.php?p=Syksy2012
Muuta tietoa en löytänyt Raamt –olennosta.
Jatkosodan aikainen sotasairaala 52 sijaitsi Vilppulassa.
Jatkosodan historia -kirjan kuudennesta osasta löytyy kartta, jossa esitetään sotasairaaloiden sijoitus sodan alussa. Vastaava kartta kesäkuun 1944 tilanteesta on esimerkiksi Anne-Marie Franckin kirjassa Pikku sisar.
Lähteet:
Jatkosodan historia. 6
Mauno Turunen (toim.), Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945 : sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkareiden muistelmia
Anne-Marie Franck, Pikku sisar : Suomen punaisen ristin apusisaret jatkosodassa
Tartuffe ja Macbeth on kirjoitettu 1600-luvulla, joten kirjallisuusarvosteluja itse teoksista ei löydy. Sensijaan arvosteluja erilaisista näytelmäversioista löytyy ALEKSI -artikkelitietokannan (käytettävissä useimmissa kirjastoissa kautta Suomen) avulla. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (1998 : 51-52) on teatteriarvostelu Arto af Hällströmin Tartuffesta. Macbethin tulkintoja on arvioitu mm. Suomen Kuvalehdessä 1997:7 ja Teatteri - lehdessä 1997:2.
Kysymyksesi perusteella en tiedä kuinka paljon ja minkätasoista aineistoa tarvitset. Kyseisiä kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on tutkittu ja tulkittu runsaasti. Perustietoja suomen kielellä Molièrestä ja Tartuffesta löydät seuraavista: Shuck: Yleisen kirjallisuuden historia (osa 5) tai...
Kira Poutasesta löytyy tietoja mm. seuraavissa teoksissa:
PALKITUT kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002
BTJ Kirjastopalvelu, 2003
FINNISH children's and youth books VIII
Suomen nuortenkirjaneuvosto, 2002
TULKINTOJA tytöistä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 on artikkeli, jonka on kirjoittanut Sari Näre. Artikkelin nimi on Intimisoituvan kulttuurin muistijälkiä tytöissä
Kirjasammossa on tietoa kirjailijasta ja hänen töistään, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961058158
Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen löytyy peruskiven muurauksesta jonkin verran tietoa Erkki Helamaan kirjasta ”Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista” (SKS, Helsinki 2004) hakusanoilla peruskiven muuraus, multiaiset ja nurkkiaiset.
Päivi Koppanen on tutkinut ateriapalveluiden lähiaikojen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Hän on kirjoittanut aiheesta pro gradu -työn "Näkemyksiä ruokapalvelualasta Suomessa vuonna 2015". Gradu on tehty Helsingin yliopiston Maa- ja kotitalousteknologian laitokselle ja (ainakin sen tiivistelmä) on luettavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastossa. Voit myös kysellä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Tutkimustyön pohjalta hän on julkaissut myös lehtiartikkeleita:
"Ruokapalvelualan asiakkaat entistä vaativampia", joka on ilmestynyt lehdessä Kehittyvä elintarvike 2002/6 ja "Näkemyksiä ruokapalvelualasta vuonna 2015", joka on ilmestynyt Kotitalous -lehden numerossa 2003/2.
Aihetta sivutaan myös monissa hotelli- ja...
Voisiko tämä olla etsimäsi:
- Claire Ochsner, Syntymäpäivävene (1985)
Kuvakirjan päähenkilö on sveitsiläinen Stefan. Hän saa syntymäpäivälahjaksi matkan kaupunkiin. Toiseksi lahjakseen hän valitsee pienen veneen. Kaupunkimatkalla Stefan eksyy äidistään, saa polveensa haavan juostessaan sirkukseen, ja laivakin menee rikki. Häntä auttaa sirkuksen klovni. Kotona tehdään uusi laiva särkyneen tilalle.
Kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos sitä ei ole omalla kotipaikkakunnallasi, voit saada sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
Antti Tuomaisen henkilöhistoriasta näyttää olevan melko vähän tietoa saatavilla. Teoksessa ”Miten rikoskirjani ovat syntyneet” (Crime Time, 2012) hän selostaa hiukan opintojaan ja sitä, miten hänen äidinkielenopettajallaan oli ratkaiseva vaikutus kirjailijaksi ryhtymisessä.
Heikki Ollikaisen ”Ruumiin kulttuuri” -lehteen kirjoittamasta jutusta osoitteessa http://www.dekkariseura.fi/rk_111_a.html on kerrottu jotakin ainakin Tuomaisen työhistoriasta. ”Me naiset” -lehden jutussa osoitteessa http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/alkoholin-jattan… Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmista. Joitakin tiedonmurusia voi lukea myös Kirsin Book Club -blogista osoitteesta http://kirsinbookclub.com/kirjat/mies-joka-kuoli/.
Voit...
Nuudelit valmistetaan yleensä vehnästä tai riisistä, mutta toisinaan myös palkokasveista tai muista viljakasveista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankin mukaan nuudelit sisältävät pääosin hiilihydraatteja, ja jonkin verran myös proteiineja ja rasvaa. Pikanuudeleissa on usein mukana myös mm. mausteita ja öljyä. Kannattaa tutkia tuoteselostetta nuudeleita ostaessaan. Myös lisäaineet selviävät tuoteselosteesta.
Alla linkki Finelin sivulle, josta selviää erilaisten nuudelien ja nuudeliruokien ravintoainesisältö:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=nuudelit&foodType=ANY
