Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
Kirjastot tekevät lastenkirjastoyhteistyötä monessa kunnassa. Tällaisia vinkkejä sain kirjastoista.
Pohjanmaalla toteutettiin ”Kirja kantaa, tarina tukee”-projekti. Siinä toimivat yhdessä Alavieska, Kalajoki, Merikarvia, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki ja Sievi. Siitä löytyy lisätietoa tästä linkistä:
http://tiekko-info.origonet.net/kirjakantaa/page2.html
Kymenlaakson kuntien kirjastoissa on jo kuuden vuoden ajan ollut Rinki-toimintaa. Vuosittain toteutetaan ainakin yksi yhteinen hanke. Lisätietoa voit kysyä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Joroisen, Rantasalmen, Juvan, Puumalan ja Sulkavan kirjastot tekevät myös lastenkirjastoyhteistyötä. On toteutettu esim. kakaralli-projekti, jossa mm. kirjavinkkari kiersi kuntien kouluja. Lisätietoja esim....
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
Arvelusi osuvat aivan oikeaan - Christina Wahldénin kirjaa Kort kjol ei ole ainakaan vielä käännetty englanniksi. Saksankielinen käännös siitä kyllä löytyy (Kurzer Rock).
Tarkistin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kysymääsi elokuvaa on tilattu ja tulossa varsin pian kirjastoon. Elokuvien saapuminen kirjastoihin kestää kuitenkin usein pidempään kuin kauppoihin tuleminen, koska aineisto pitää ensiksi kätellä lainauskuntoon ja luetteloida. Olemme myös elokuvan julkaisijan armoilla toimituksessa, koska kirjasto ei voi hankkia elokuvia suoraan kaupasta vaan kirjaston täytyy hankkia julkaisijalta erillinen lainauslupa, jota ilman elokuvia ei saa kirjastosta lainata.
Joka tapauksessa ”Harry Potter ja kuoleman varjelukset” -elokuvan ensimmäinen osa voi ilmestyä lähiaikoina HelMet-verkkokirjastoon. Kannattaa seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kun ensimmäinen kappale elokuvaa ilmestyy...
Tekstin nimi on Vaikea risti ja se löytyy internetistä useammastakin paikasta, esimerkiksi erinäisten seurakuntien sivuilta ja blogeista:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
http://kutomapiiri.vuodatus.net/blog/1950693/vaikea-risti/
Tekijäksi mainitaan Hilja Karhula, mutta hänen teoksiaan ei löydy esimerkiksi Fennicasta.
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä.
Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos...
Jori nimi tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Georgios. Samaa alkuperää ovat nimet Yrjö, Jyri ja Jyrki. Almakassa nimi on ollut yhtenä Yrjön rinnakkaisnimistä 23.4. vuodesta 1984 alkaen. Georg (Georgius) lähtökohtana lienee ruotsalainen muuntuma Yrjän. Keskiajalla nimi on ollut muodossa Yrjä ja Yrjänä.
Miran nimipäivä on 30.4., koska Mira on puhuttelunimi Mirjasta. Nimi on todennäköisesti syntynyt muulta pohjalta. Se voi olla esimerkiksi nimen Mirabella lyhentymä ja venäläisessä nimistössä se yhdistetään sanaan mir-rauha.
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monella henkilöllä nimi on ja on ollut http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ .
Lisätietoa esimerkiksi teoksissa:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja...
Tähän osaa parhaiten vastata varmaankin salibandyasiantuntija. Salibandyliiton yhteystiedot, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/ ja yhteydenottolomake, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/yhteydenottolomake/. Pelisäännöissä ei määritellä reikien määrää, https://salibandy.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelisaannot/#406.
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kätevimmin kirjastossamme olevat mikrofilmit löytää Internetsivuiltamme osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.html
Tuolla sivulla on muutakin hyödyllistä tietoa sukututkijalle sekä alla olevat linkit mikrofilmiluetteloihin:
Mikrofilmit - ja kortit kirkonkirjoista paikkakunnittain
Voudintilejä Satakunnan alueelta
Suomen Sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten mikrofilmit paikkakunnittain.
PIKI-verkkokirjastosta (Internetissä www.tampere.fi/kirjasto/piki/ ) on vähän hankala hakea mikrofilmejä, sillä aineistovalikosta puuttuu mikrofilmi-vaihtoehto. Asiasanalla kirkonkirjat ne kyllä löytää, mutta mukaan tulee muutakin aineistoa ja hakutulokseksi saa yli 700 löytynyttä teosta. Kannattaa rajata hakua toisella...
Maistraatin verkkosivuilla osoitteessa http://www.maistraatti.fi/ on otsikko Nimiasiat. Siitä avautuvalta sivulta pääsee kohtaan, jossa voi kysyä etu- ja sukunimien lukumäärää Suomessa.
Etunimitilaston mukaan Suomessa on syntymävuosina 1899-2006 ollut yhteensä 9873 Erika-nimistä naista ja 4 miestä. Vuonna 2006 on 149 tytölle annettu nimeksi Erika.
Cassia didymobotrya on suomeksi terttusenna. Terttusenna on ainavihreä, kolmisen metriä korkea pensas, joka kukkii melkein koko vuoden. Pensas on kotoisin Afrikasta. Kukat ovat keltaiset ja kynttilämäiset kukinnot pystyjä. Kukinnon päässä on sinimustia nuppuja. (Lähde: Rauno Mattila & Uljas Virolainen: Subtropiikin kasviopas, 1995).
Helsingissä aineiston kuljettaminen kirjastosta toiseen vie 2-3 arkipäivää. HelMet-kirjastojen sisällä kunnasta toiseen, esimerkiksi Espoosta Helsinkiin kuljetus vie 3-4 arkipäivää.
Varauksen saapumisen noutokirjastoon voi tarkistaa HelMetistä www.helmet.fi Omista tiedoista. Aineisto on noudettavissa kun sen tila on Noudettava viimeistään..
Alla muutamia edullisten ja helppojen ohjeiden keittokirjoja. Ne kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista. Vinkkinä vielä, että keittokirjoja on kirjastoissa paljon: voi säästää jo etsimällä ohjeet kirjaston kirjoista. (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/)
- Penninvenyttäjän keittokirja: hyvää kotiruokaa edullisesti / Marttaliitto
- Joka tyypin ruokakirja / Ville Lehto, Laura Pihlaja
- Tonnikalan tuolla puolen / Marjaana Parikka & Sanna Johansson
- Uusavuttomien keittokirja: edullista ja maistuvaa ruokaa / Meri-Tuuli Karri
Martat antavat myös nettisivuillaan neuvoja ja ohjeita edulliseen ruuanlaittoon:
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/edullinen_kotiruoka/
Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku....
Ylen Elävän arkiston haastattelusta (Arabisivistys oli satoja vuosia länsimaiden edellä), jossa Jorma Kallenautio ja professori Heikki Palva keskustelevat mm. lääketieteestä ei ainakaan tällaista tietoa löytynyt. Haastattelu on katsottavissa alla olevasta linkistä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/arabisivistys-oli-satoja-vuosia…
Eälvästä arkistosta löytyy myös useita ohjelmia Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita -otsikon alta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/14/muinaisen-assyrian-suurvallan-v…
Valitettavasti emme löytäneet muualtakaan tietoa kysymästäsi lääkäreiden koulutuksen tilapäisestä lakkauttamisesta.
