Täällä pohjantähden alla -trilogia on käännetty englanniksi: ensimmäinen osa ilmestyi 2001, toinen ja kolmas 2002. Ensimmäinen osa on jo pääkaupunkiseudun kirjastoista lainattavissa, mutta toinen (ja kolmas) vasta tulossa, eli tällä hetkellä teosta ei saa kirjastosta. Suurimmista kirjakaupoista sitä voi ostaa.
Fil.toht. Heikki Koukkusesta (1938-8.11.1983), joka on julkaissut mm.useita Karjalaa ja Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita, ei löytynyt muuta kuin seuraava artikkeli:
Tekijä(t): Pirinen, Kauko
Nimeke: Heikki Koukkunen in memoriam / Kauko Pirinen
Julkaisussa: Ortodoksia. 34(1985), s. 151-158
Ortodoksia-julkaisu on selailtavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston avokokoelmassa ja lainattavissa myös Helsingin yliopiston teologisen ja humanistisen tiedekunnan kirjastoissa.
Joensuun yliopistossa, http://www.joensuu.fi/ ,joku saattaisi tietää enemmän, esim. juuri kuolinsyystä.
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
Kuvauksen perusteella kyseessä on varmaankin Kaari Utrion Rakas Henrietta, joka sijoittuu 1840-luvun Helsinkiin. Kirja ilmestyi Tammen kustantamana 1977, ja äänikirjana 1996.
Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.uniarts.fi/. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella.
Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex scener...
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Kai Nieminen on kääntänyt siitä yhden sivun näytteen teokseen Sana ja ruokokynä: Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4515-6. toim. Tapani Harviainen. Näyte löytyy sivulta 273. Kai Nieminen on käännöksessään laittanut kirjan nimeksi Päänaluskirja.
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-...
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
Jos on kyse 1990-luvun popmusiikin tyylisuunnista, niin hyvä yleisteos on The '90's : the Inside Stories from the Decade That Rocked (julk. Rolling Stone 2010, ISBN: 978-0-06-177920-6). Siinä käydään läpi kymmenen 90-luvun keskeistä genreä.
Suomeksi on julkaistu Bruno MacDonaldin kirja Rock Connections : rock 'n' rollin täydellinen tiekartta (Readme.fi 2010, ISBN: 978-952-220-421-9). Se etenee artisteittain mutta aikajanojen avulla voi poimia 90-luvun ilmiöitä.
2000-luvun alun musiikki on jakautunut niin moniin genreihin ja aika on vielä niin lähellä, että yleisteoksia ei juuri ole. 1990-luvun ja "nolkytluvun" englannninkieliset Wikipedia-artikkelit sisältävät lukuisista kriittisistä kommenteista huolimatta osuvia huomioita.
https://en....
Tässä vinkkejä hauskoista ja jännittävistä kirjoista:
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Kunnas, Noora: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot
Laajarinne, Jukka: Isä vaihtaa vapaalle; Uskomattomia selityksiä
Mikkelinen, Jerry: Maltti ja Valtti -kirjat
Montefiore, Santa: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Noronen, Paula: Yökoulu-sarja
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä -kirjat
Pilkey, Dav: Koiramies-kirjat
Pitkänen, Pasi: Kadonneiden eläinten saari
Reeve, Philip: Shen ja mopsit, Emily ja huvipuisto
Strid, Jakob Martin: Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi
Troll: Mestarietsivät Peppunen -sarja
Kirjoille on hankala antaa yleispäteviä ikäsuosituksia, sillä lapset ovat hyvin erilaisia. Harry Potter- ja Kepler62 -sarjojen...
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Napoleon on kirjoittanut tekstejä, joissa on säilynyt hänen ajatuksiaan. Näitä tekstejä ei näytä olevan suomennettu,
kirjeitä löytyy lukuisina eri laitoksina ranskaksi Kansalliskirjaston kokoelmista, haku tekijällä Napoléon
Yleisistä kirjastoista löytyy esim.
Napoleon I, Ranskan keisari, Lettres inédites de Napoléon Ier à Marie-Louise : écrites de 1810 à 1814 / Paris : Des bibliothèques nationales de France, 1935
poliittista ajattelua seuraavana
Napoleon I, Ranskan keisari, Pensées politiques et sociales / Paris : Flammarion, 1969
Ruotsinnoksia Napoleonin teoksista on saatavilla, mm. hänen kirjeistään Josefinelle (ja tyttärelleen) sekä Marie Louiselle sekä myös muistelmia.
Napoleon I, kejsare av Frankrike, Bref från Napoleon till Josefina...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1077636718 löytyy asiasanoilla kirjat ja markkinointi 4 teosta, joista yksikään ei ole WSOY:n eikä Gummeruksen kustantama. Uusin teos on Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle - Helsinki : Etelän kirja, 2003.
Artikkeliviitteitä aiheesta löytyy runsaasti mm. Helecon Mix -tietokannasta, joka on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston ylläpitämä. Se sisältää tiedot kirjaston kokoelmista ja lisäksi sinne on tallennettu kotimaisten talousalan lehtien artikkeliviitteitä sekä tiedot Helsingin kauppakorkeakoulussa tehdyistä graduista. Helecon Mix on käytettävissä mm. Turun kaupunginkirjaston...
Teoksen Äiti ja kaksi tytärtä (A mother and two daughters) on kirjoittanut Gail Godwin. Tätä kirjoitusasua on käytetty mm. Kongressin kirjastossa sekä Fennica-luetteloissa
HelMet-kirjastoissa tarkastetaan pian, kumpi muoto on oikeampi ja luettelo korjataan, jos siihen on aihetta.
Turun kaupunginkirjaston valikoimissa on suomenkielinen teos Hieroglyfikirja (2003), jonka sivulla 69 neuvotaan oman nimen kirjoittaminen egyptiläisin hieroglyfein. Suosittelen myös englanninkielistä teosta Handbook of scripts and alphabets (1997), joka sisältää tietoa 39 eri kielen merkkijärjestelmistä, mm. kiinan ja japanin.
Esim. Helsingin Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteen koulutusohjelmaan näyttää kuuluvan seuraavia kieliopintoja: Äidinkieli 4,0 op, Toinen kotimainen kieli 3,0 op, Vieras kieli 3,0 op, joten myös ruotsin kieltä opiskelllaan. Toisen kotimaisen kielen opintoja liittynee myös toisten suomalaisten yliopistojen lääkärinkoulutusohjelmaan. Näin ollen lääkäriksi ei voi opiskella Suomessa tuntematta lainkaan ruotsin kieltä. Kysy tarkemmin esim. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09)1911.
Eri lääkärikeskusten nettisivuilla voi asiakas etsiä sopivan kielitaidon omaavaa lääkäriä, esim. Etsi lääkäri-palvelu http://www.etsilaakari.fi/
Täten voidaan päätellä, että lääkäreiltä odotetaan kielitaitoa....
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.