Helsingissä, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi digitoida vhs-kasetit dvd-levylle. Lisätietoja saa Kohtaamispaikalta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Varauksen voi tehdä täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/
Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Kirjastojen digitointimahdollisuus on uusi palvelu, josta ei ole vielä saatavissa tilastotietoja. Uutisointien mukaan seuraavissa kirjastoissa on ainakin tämä palvelu: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Raision kaupunginkirjasto, Kaarinan kaupunginkirjasto, Piikkiön kunnankirjasto, Naantalin kaupunginkirjasto, Ruskon kunnankirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Espoon kaupunginkirjasto, Kirkkonummen kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Lapuan kaupunginkirjasto, Kannonkosken kunnankirjasto, JRR-kirjastot eli Joroisten kunnankirjasto, Rantasalmen kunnankirjasto ja...
Laukaan ryijy on niin kutsuttu elämänpuuryijy. Elämänpuuryijyjä on kudottu pääasiassa Saarijärvellä, mutta tavattu myös Karstulasta, Laukaasta, Äänekoskelta, Uuraisilta, Hankasalmelta ja Rautalammilta. Puu on ornamentiikan suosituimpia kuvioaiheita. Sillä on lähtökohtansa toisaalta assyrialaisessa elämänpuussa, toisaalta Vanhan testamentin hyvän ja pahan tiedon puussa. Yksityiskohdista saa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä: Keski-Suomen ryijyt, 1982. Sihvo, Pirkko: Rakas ryijy : suomalaisten ryijyt, 2009.
Laulu on tosiaan tutu, koska se on Oskar Merikannon sävellys Valse Lente eli Hidas valssi.
Islantilaiset sanat ovat tosiaan kansallisrunoilija Davíð Stefánssonin:
Til eru fræ, sem fengu þennan dóm:
að falla í jörð, en verða aldrei blóm.
Eins eru skip, sem aldrei landi ná,
og iðgræn lönd, er sökkva í djúpin blá,
og von, sem hefur vængi sína misst,
og varir, sem að aldrei geta kysst,
og elskend ur, sem aldrei geta mæst,
og aldrei geta sumir draumar ræst.
Til eru ljóð, sem lifna og deyja í senn,
og lítil börn, sem aldrei verða menn.
http://textar.midja.is/textar/prentv.asp?ID=81&Tran=
Mutta suomennosta en valitettavasti löytänyt.
You tubessa voi vertailla kappaleiden melodioita.
Maunu Sinnemäen toimittamassa Sitaatit ja lentävät lauseet -kirjan lentäviä lauseita sisältävässä osiossa kysymyksen sitaatti esiintyy muodossa "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla". Tässä sen alkuperäiseksi lausujaksi mainitaan Samuel Johnson ja lähteeksi James Boswellin Johnson-elämäkerta The life of Samuel Johnson, joskin varustettuna huomautuksella, että kyseessä on muunnelma vanhasta sananparresta. Johnsoniin perehtyneet lähteet (esimerkiksi verrattain kattavan Johnson-sitaattikokoelman sisältävä https://www.samueljohnson.com/ -sivusto) ovat kuitenkin valmiita myöntämään, ettei kunnia sanonnasta Johnsonille kuulu - ja ettei hän tarkalleen ottaen edes sanonut näin: Johnson ei maininnut tietä lainkaan, vaan...
Tässä teoksia, jotka löytyivät asiasana-haulla liittyen naisiin ja johtajuuteen:
Henttonen, Elina: Teknologiayrittämisen sukupuoli : naiset miesten maailmassa / Elina Henttonen, Päivi Eriksson, Susan Meriläinen. Helsinki : [Helsingin kauppakorkeakoulu, 2003; Perheentupa, Britt-Marie: Kuuntele sukupuolesi viisautta / Britt-Marie Perheentupa ; toimittanut Terttu Etelämäki. Jyväskylä : Atena, 2001; Aaltio-Marjosola, Iiris: Naiset, miehet ja johtajuus / Iiris Aaltio-Marjosola. Helsinki : WSOY, 2001; Naiset ja miehet vallankahvassa : päätöksentekoindikaattoreita eri hallinnon aloilta ja organisaatioista / toimittanut Pia Pulkkinen. Helsinki : Tilastokeskus, 2000; Airisto, Lenita: Rautarouva ; Teräsmies : globaalilla markkinapaikalla / Lenita...
Tampereen kaupunginkirjaston videot/dvd:t löytyvät PIKI-verkkokirjastostamme osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?
Kirjallisena listauksena ja verkkosivumuotoisena ei sivustoltamme videoita, sillä kokoelmissamme on jo pelkästään dvd-nimekkeitä 4372 ja videoita vielä paljon enemmän.
PIKI-verkkokirjastosta löytyvät tiedot myös kaikista hankintavaiheessa olevista eli tilatuista teoksista.
Palvelun etusivulla on kohta Lisärajaukset, josta löytyvät aineistolajit. Voitte hakea joko pelkästään tällä aineistolajilla tai tehdä hakuja, johon yhdistätte jonkin muun hakukriteerin esim. tekijän(näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja tms), asiasanan eli aiheen (asiasanojakin voi olla usemapi samassa haussa (esim. sodat JA saksa).
Lisärajauksia voi...
Zephyr-yhtyeen kuulumisiin voi tutustua nettiosoitteessa
http://www.zephyr.fi/
Zephyrin rumpali Juha Takanen kertoi, että hän voitti v. 2005 Somero Soikoon -sävellyskilpailun. Edel-levy-yhtiö oli lupautunut julkaisemaan voittajakappaleen ja he
valitsivat kappaleen solistiksi Mikko Mäkeläisen. Hän
lauloi "Toisella tähdellä"-nimisen kappaleen Zephyrin tekemien taustojen päälle. Yhteistyö on jatkunut: Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty on julkaissut myöhemminkin
Juha Takasen tuotantoa.
Mikko Mäkeläisen nettiosoite on http://www.mikkomakelainen.com/
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Kolmas osa ei ole vielä tänä keväänä tulossa. Syksyllä ilmestyvistä kirjoista saamme tiedon loppukeväästä. Kysele kirjaa uudestaan toukokuussa. Sarjan kolmas osa kyllä hankitaan Vihdin kunnankirjastoon heti kun ilmestyy suomeksi.
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin kirjoittama ja Hans Arnoldin kuvittama kirja nimeltä Kultasiskoni vuodelta 1973. Kirjan päähenkilö on Liisa, jolla on salainen (mielikuvitus)sisko nimeltä Ylva-lii. Ylva-lii puhuttelee Liisaa aina kultasiskoksi ja pitää eniten Liisasta, vaikka hänelle on vastikään syntynyt ihana pikkuveli, josta äiti tietysti pitää eniten. Liisalla ja Ylva-liilla on oma kieli, jota kukaan muu ei ymmärrä, ja ruusupensaan alta he saattavat pujahtaa Kultaiseen Saliin. Se on maan alla oleva uskomattoman kaunis paikka, missä siskokset leikkivät koirien kanssa ja uivat suihkulähteessä. Siellä he myös ratsastavat hevosilla. Ylva-liin hevonen on valkoinen ja nimeltään Kultajalka, kun taas Liisan hevonen on musta ja sen nimi on...
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Hei!
Kysymykseesi on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Noiden mainitsemiesi ammattien lisäksi mieleen tulee ainakin putkiasentaja, kansanedustaja sekä teknistieteellisten ja lääketieteellisten alojen ammatit. Työministeriön sivuilta löytyvät kuvaukset ja palkkatiedot tavallisimmista ammateista http://www.mol.fi/webammatti.cgi Klikkaa lomakkeesta kohtaa "ammattien haku: näytä kaikki".
Paras lähde tutkimukseesi on Suomen Sukututkimusseura ja etenkin sen HisKi-tietokanta, johon on tallennettu Suomen seurakuntien väestötietoja, kts.
http://www.genealogia.fi/historia/
Tietokanta ei ole vielä kattava, mutta sitä täydennetään jatkuvasti. Mikäli et löydä etsimiäsi tietoja sieltä, kannattaa myös käydä läpi Sukututkimusseuran sivuille koottuja yhteystietoja tutkijoista, joilla voisi olla käytössä tarvitsemaasi aineistoa.
Sofi Oksasen kirjoista on käännetty ruotsiksi tähän mennessä Baby Jane (ruotsiksi Baby Jane) ja Stalinin lehmät (Stalins kossor). Puhdistusta ei ole vielä ruotsinnettu.
Tiedot käännöksistä löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Helmet-kirjastoissa on kirjaan tosiaan pitkä jono. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjat ovat myös lainassa, mutta jonot kyllä lyhyemmät:
https://finna.fi
Ikävä kyllä kirjaa ei kaukolainata muualta maasta jonojen takia, vaan ainoastaan, jos sitä ei olisi hankittu oman alueen kirjastoon lainkaan.
Ainakin Akateemisessa kirjakaupassa kirja näyttäisi olevan myynnissä.
Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”.
Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala…
Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon.
Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu...
Sibeliuksen säilyneistä passeista löytyy tieto säveltäjän pituudesta. Passeissa mitta vaihteli yleensä välillä 176-177 cm. "Suurimmillaan" Sibelius oli johtaessaan seitsemättä sinfoniaansa Tukholmassa 1924. Säveltäjä matkasi maaliskuussa vain kuukauden voimassa olleella passilla Ruotsiin. Pituudekseen hän oli ilmoittanut komeat 182 cm.
Tieto löytyy Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamasta Jean Sibelius -verkkosivustolta:
http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/dokumentit/dokum_almanakat_p…
