Kerran loppuun suoritettua varusmiespalvelusta ei ole mahdollista käydä uudelleen. Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tarjoavat kuitenkin reserviläisille väyliä ylläpitää sekä kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Miehistöstä aliupseeriksi- ja aliupseerista upseeriksi-täydennyskoulutukset mahdollistavat myös etenemisen vaativampiin tehtäviin reservissä.
Lisätietoja mm. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sivuilta:
https://intti.fi/reservissa
https://mpk.fi/
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
Suomenkielinen ja ruotsinkielinen kalenteri nimipäivineen löytyy esimerkiksi kirjasta Suomen valtiokalenteri. Ortodoksiset nimet taas löytyvät teoksesta Ortodoksinen kalenteri. Molemmat ovat useissa kirjastoissa käsikirjastossa käytettävissä. Tarkasta sijaintitiedot aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi .
Lappeenrannan kirjaston kortin saat vain käymällä henkilökohtaisesti Lappeenrannan kirjastossa. Kirjastot eivät lähetä kirjastokortteja postitse. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään. Voit kysellä tarkemmin Lappeenrannan kirjastosta: kirjasto@lappeenranta.fi.
Rahojen arviohintoja(keräilyarvo)löytyy esim. teoksista: Suomi:rahat ja setelit 1811-2009 sekä Suomen rahat arviohintoineen 2008:keräilijän opas. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa myös rahojen kunto; kuntoluokitukset löytyvät mm.: www.numismaatikko.fi tietosivuilta.
Kirjastojen tietokannoista löytyy lisää aiheesta esim. hakusanalla: numismatiikka
Aiheesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin, joten kannattaa katsoa Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx sanoilla: numismatiikka tai rahat
Lisäksi Tilastokeskuksen sivuilla on Rahanarvokerroin 1860-2008 http://www.stat.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.html, jolla voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-...
Kyllä Riihimäen kirjaston musiikkiosastolla on digitointimahdollisuus.
Musiikkiosastolla on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä ja c-kasetteja. Muuntamon käyttö on maksutonta. Ennakkovaraus musiikkiosastolta on erittäin suositeltavaa (puh. 019 758 4690, musa@riihimaki.fi).
VHS-nauhojen digitointiin asiakkaiden on hankittava tallennuskelpoiset DVD-levyt, joita ovat DVD-R, DVD+R, DVD-RW ja DVD+RW. Kaksikerroslevyt (Double Layer, DL) eivät käy. Aikaa varatessa on huomioitava, että digitointi kestää yhtä kauan kuin VHS-tallenteen kesto on. Osastolta löytyy adapteri pienille VHS-formaateille Super VHS ja VHS-c.
VIDEO 8, Hi8, Digital 8 ja miniDV –formaatit täytyy digitoida kameran...
Vuonna 1992 ilmestyneessä teoksessa
Mether,Leif
Sukuhakemisto. - Suomen sukututkimusseura
johon on koottu kattavasti tiedot meikäläisestä sukututkimuskirjallisuudesta vuoteen 1990
viittaa Räty-suvun yhteydessä seuraaviin:
Hokkinen, Vilho
Suojärven Hokkisten suku. Liite Suojärven Hokkisten sukukirjaan. - Joensuu 1970
Manninen, Ilmari
Tietoja Rädyn suvusta
[julkaisussa Sukutukija 1921:1-2, s. 21-23]
Neuvonen, Eero K.
Uijalanrannan Neuvosen-suku 1600-luvulta nykypäiviin. - Laitila, 1973
Risku, Ahti
Kurikan Yli-Krekolassa syntyneen Jalasjärven Koskuan Kohtakankaan talollinen Johan Johaninpoika Kohtakankaan (s. 1784)(Malmberg, Yli-Krekola) perheen nimi myöhemmin Prunninmäki ja Anna Danielintytär Laulajan (s. 1781) sekä Koskuan Sillanpään...
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
Nimenomaan vakuutussopimusten kielestä ei oikein löytynyt tukimuksia. Vakuutusalan kieltä sen sijaan käsittelevät seuraavat teokset:
Affärskommunikation i försäkringsbranschen / Marianne Tervonen (red.), 1995
Miettinen, Irma: Vakuutusalan liikeviestintä, 1991
Nuotio, Olli: Vakuutusalan asiakirjamalleja, 1983
Kirjavainen, Satu: Vakuutusala sanomalehtien yleisönosastoissa, 1990. Pro gradu, tiedotusoppi, Helsingin yliopisto.
Kivistö, Maarit: "Kuka tappo eiliset pennut" - vakuutussanaston muodostusta ja semantiikkaa, 1994. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto
Laurila, Mira: En grund som alla behöver : en analys av stil och läsbarhet i Skandias och Holmias försäkringsfoldrar , 1999. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto,...
Löydät tietoa myyjän vastuusta asuntokaupassa Kuluttajaviraston sivuilta www.kuluttajavirasto.fi Valitse kohta: Tietoa eri aiheista/asuminen
Samalta sivustolta löytyy myös asuntokaupan lainsäädäntöä:
Asuntokauppalaki (843/1994)
Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000)
Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000)
Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (130/2001)
Myyjän vastuusta on myös teoksessa
Listoheimo: Uusi kiinteistönvälittäjän käsikirja.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1077636718 löytyy asiasanoilla kirjat ja markkinointi 4 teosta, joista yksikään ei ole WSOY:n eikä Gummeruksen kustantama. Uusin teos on Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle - Helsinki : Etelän kirja, 2003.
Artikkeliviitteitä aiheesta löytyy runsaasti mm. Helecon Mix -tietokannasta, joka on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston ylläpitämä. Se sisältää tiedot kirjaston kokoelmista ja lisäksi sinne on tallennettu kotimaisten talousalan lehtien artikkeliviitteitä sekä tiedot Helsingin kauppakorkeakoulussa tehdyistä graduista. Helecon Mix on käytettävissä mm. Turun kaupunginkirjaston...
Teoksen Äiti ja kaksi tytärtä (A mother and two daughters) on kirjoittanut Gail Godwin. Tätä kirjoitusasua on käytetty mm. Kongressin kirjastossa sekä Fennica-luetteloissa
HelMet-kirjastoissa tarkastetaan pian, kumpi muoto on oikeampi ja luettelo korjataan, jos siihen on aihetta.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas löytyy saksaksi kahdella eri nimellä Kreuze in Karelien ja Der unbekannte Soldat. Teoksen tiedoista ja saatavuudesta pääkaupunkiseudulla katso lisää http://www.helmet.fi/ . Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudulla Pasilan kirjaston varastosta. Niitä voi pyytää lainaksi myös lähikirjaston kautta. Lähteenä käytetty Haltsonen, Sulo ja Puranen, Rauni, Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, 1979 ja http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN.
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias viihdekirjailija. Hänen kirjojaan julkaisee kustannusosakeyhtiö Otava, jonka sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija) häntä luonnehditaan näin:
"Tuija Lehtinen kirjoittaa sekä aikuisille että nuorisolle. Hänen kertojanotteensa on optimistinen ja valoisa, ja hän kuvaa nuorten nykytodellisuutta irtonaisen rennosti ja humoristisesti. Viihdyttävän pinnan alla on kirkasta ja terävää oivallusta elämästä ja ihmissuhteista."
Suurin osa Tuija Lehtisen tuotannosta on suunnattu eri ikäisille nuorille - sekä tytöille että pojille - ja pienempi osa aikuisille. Lehtisen kirjat kertovat sujuvaan tyyliin nykypäivän ihmisistä. Hänen viihdyttävää tekstiään on helppo lukea. Lehtinen on...
Laulun sanat löytyvät ilmeisesti nuottikirjasta ”112 kitaralaulua” (Musiikki Fazer, 1964). Minulla ei ole nyt kirjaa käsillä, joten en pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta osoitteesta https://finna.fi löytyvän Viola-tietokannan mukaan sen alkusanat ovat ”Mitä minä teen noilla rilloilla”. Rilloista voisi hyvin päätellä, että laulussa saatetaan mainita hevonenkin. Sen mainitaan olevan kansansävelmä.
Suomen pankin 68.vuosikirjassa 1987 s. 29 kerrotaan seteliuudistuksesta. Suomen Pankin johtokunta käynnisti uuden setelimalliston suunnittelun keväällä 1981. Seteleiden aihepiiriä pohtimaan asetettiin toimikunta. Toimikunta päätyi esittämään kuva-aiheiksi Suomen historian aikakausia. Uuden setelisarjan kuva-aiheiden valinnassa valittiin kolmijako Ruotsin vallan aikaan (1000 mk), autonomian aikaan (500 ja 100 mk) ja itsenäisyyden aikaan (50 ja 10 mk). Jokaisessa setelissä on henkilökuva. ”Henkilöiden valinnassa pidettiin silmällä heidän työnsä luonteenomaisuutta, edustavuutta ja tunnettavuutta aikakauden kannalta.”
Lähde : Suomen pankin 68. vuosikirja 1987 https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/9309/SP_Vsk_19…
Alimpiin kuntoluokkiin 1?, 1 ja 1+ kuuluvien vuoden 1865 kaksimarkkasten arviohinnat vaihtelevat välillä 10-50 euroa. 01-luokan raha (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut) arvioidaan jopa 280-400 euron arvoiseksi. Virheettömät ja täysin leimakiiltoiset kuntoluokan 0 kolikot ovat erittäin harvinaisia ja hinnat tapauskohtaisia. Huutokaupoissa suuriruhtinaskunnan aikaisia kupari-, hopea- ja kultarahoja on myyty jopa useiden tuhansien hintaan.
Lähteet:
Suomen rahat arviohintoineen 2020
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
