Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
Vuoden 1866 markan yleisin hinta on 1,50-40 euroa. Hinta riippuu paitsi kolikon kunnosta myös siitä, millainen sen reuna on. Erittäin hyväkuntoinen raha, jonka pistereuna on harva (88 pistettä) ja tammenlehväryhmien reunat pyöreät, arvo on 500 euroa.
Kahden markan kolikon yleisin hinta on 7 euroa. Erittäin hyväkuntoisen rahan hinta voi kuitenkin olla jopa 600 euroa.
Tiedot löytyvät kirjasta Suomen rahahinnasto 2005.
Toimittajan tehtävä kirjassa on yleensä erilainen kuin kirjoittajan, vaikka on toki mahdollista, että myös toimittaja kirjoittaa jotakin kirjaan. Toimittajan täsmällinen tehtävä vaihtelee varmasti tapauskohtaisesti. Tieteellisissä teoksissa toimittajalta vaaditaan erilaisia asioita kuin vaikkapa kaunokirjallisen novellikokoelman toimittajalta. Tämä selostus pohjautuu omaan kokemukseeni asiasta sekä alla oleviin lähteisiin.
Joskus toimittaja saattaa olla se, jolta koko kirjan julkaisemisen idea lähtee liikkeelle. Ja toisinaan toimittaja saattaa vaikka itse kustantaakin kirjan. Toisaalta usein kirjan aihe on jo enemmän tai vähemmän valmiina, ja toimittajaksi pyydetään jotakuta, jolla on tietoa ja osaamista kirjan aiheesta. Toimittajia...
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana leino tarkoittaa surullista ja onnetonta. Sanasta esiintyvät myös muodot leina ja leinas, joiden merkityksiksi mainitaan lisäksi heikko, voimaton, suru ja murhe.
Nimen eri muodot Leina, Leinakka, Leinikka, Leiniä ja Leino kuuluvat maamme vanhimpaan nimistöön. Nimiryhmästä on paljon esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-luvulla Leinonen oli Savon yleisimpiä sukunimiä. Vuosisatojen kuluessa Leinosten suhteellinen osuus Savossa on vähentynyt heidän muutettuaan mm. Keski-Suomeen, Kainuuseen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan.
Kaikkiin tämän nimiryhmän eri muotoihin sisältyy myös germaaninen nimiaines Lein ja Leineke.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet, Otava
Suomen kielen etymologinen sanakirja 2
Janne on ruotsalainen puhuttelumuoto Johannes-nimen vanhasta muunnoksesta Jahan. Suomeen nimi on lainattu jo keskiajalla. Johannes, josta Janne on siis johdettu, on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan ’Jahve on armollinen’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Violeta (tai Violetta, molempia versioita nimestä näyttää olevan käytössä) Parran laulun espanjankieliset sanat löytyvät internetistä varsin helposti google-haulla kirjoittamalla hakupalveluun www.google.fi ”gracias a la vida”. Kyseisen laulun erikielisiä versioita, mm. ruotsinkielinen, löytyy netistä esim. italiankieliseltä sivustolta osoitteesta www.prato.linux.it/~lmasetti/antiwarsongs/canzone.php?lang=it&id=168 . Sama sivu löytyy myös kirjoittamalla google-hakuun hakusanat ”canzoni contro la guerra”. Sivuston englanninkielinen versio löytyy hakusanoilla ”antiwar songs”. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy myös useita nuotteja, joihin liittyy laulun sanat suomeksi, ruotsiksi tai...
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
”I did it my way” toistuu laulussa ”My Way”. Suomeksi laulun nimi on ”Minun tieni”. Suomenkieliset sanat löytyvät mm. nuottijulkaisuista "Uusi kultainen laulukirja","Laulufiilis" ja "Suuri toivelaulukirja",osa 9. Kappaleen ovat levyttäneet suomeksi ainakin Tapio Heinonen, Arja Koriseva, Eino Grön, Pentti Hietanen ja Kari Vepsä. Laulun englanninkielisen sanoituksen teki Paul Anka. Säveltäjät olivat ranskalaiset Claude Francois ja Jacques Revaux. Tunnetuin esittäjä on Frank Sinatra.
Lähteet: Kari,Virpi: Uusi kultainen laulukirja", Helsinki: Kirjapaja 2000, Laulufiilis, Helsinki: L-Kustannus, 2005, Suuri toivelaulukirja: 9 Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho, 1995
Hei!
Kuvauksia aiheesta löydät mm. seuraavista kirjoista:
Tietokirjoja
•Heberlein, Ann: En tahdo kuolla, en vain jaksa elää (kaksisuuntainen mielialahäiriö)
•Raitasuo, Ilkka: Kellokosken prinsessa (skitsofrenia, suuruusharha)
•Mieli keinussa : tarinoita masennuksesta ja maniasta
•Kun läheisen mieli murtuu : omaiset kertovat
•Jamison, Kay Redfield: Levoton mieli : maanis-depressiivisen
psykologin muistelmat
•Martin, Philip: Zen - polku depression läpi
•Shields, Brooke:Tuli sade rankka : miten selvisin
synnytyksenjälkeisestä masennuksesta
•Hardwick, Neil: Hullun lailla (masennus)
•Schreiber, Flora Rheta: Sybil
•North, Carol S.:Naislääkärin taistelu ulos psykoosista (skitsofrenia)
•Reed, David: Anna. Tositarina nuoren naisen kamppailusta...
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä itse, mutta asiantuntijan (oikeusaputoimisto, asianajotoimisto, lakiasiaintoimisto, pankin notariaattipalvelu tms.) apua suositellaan.
Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten pitää tehdä kirjallisesti. Valtuuttajan täytyy kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoittaa valtakirja tai tunnustaa siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien täytyy tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille sen sisältöä.
https://dvv.fi/nain-laadit-edunvalvontavaltakirjan
https://omissakasissa.fi/
https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta
https...
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli (Hurtta 2005: Pahiten loukkaantuneet http://www.kotus.fi/?s=894), jossa käsitellään samaa sanaparia. Artikkelin mukaan voit periaatteessa käyttää kumpaa sanaa vaan, mutta jos olet yleensä epävarma vastaavissa sanapareissa esim. pahiten - pahemmin, käytä mieluummin in-loppuisia sanoja eli tässä tapauksessa nopeimmin-sanaa.
Opetushallituksen Yleisissä kielitutkinnoissa testattavaan (YKI) perustason kielitaitoon, joka tarkoittaa selviytymistä kaikkein tavallisimmista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten lääkäriajan varaamisesta, lyhyiden viestien kirjoittamisesta ja yksinkertaisten ohje- ja mainostekstien lukemisesta vaaditaan n. 2000 sanaa. Keskitasolla, jolla kielenkäyttö on jo sujuvampaa, monipuolisempaa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa, vaadittu sanasto on n. 5000 sanaa. Ylimmän tason, jolla selvitään vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivasti, sanasto on runsaat 10 000 sanaa.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki/yleista/tietoakielitutkinnoi…
Myös saksa ja...
Kiinalaista kaunokirjallisuutta on käännetty suomeksi aika vähän. Tein Sinulle listan keskeisistä käännöksistä. Lista perustuu suurimmaksi osaksi tietokantaan Fennica eli Suomen kansallisbibliografiaan. Siihen talletetaan periaatteessa tieto kaikista suomennoksista. Koko listan saat Internetistä näin. Tietokanta Fennica on osoitteessa http://fennica.csc.fi . Hakusivulla on valikko, josta valitaan hakutyyppi. Valitse siitä ”Komentohaku”. Kirjoita hakusanaruutuun 041h chi. Tämä hakusana tarkoittaa, että etsit teoksia, joiden alkukieli on kiina. Saat listan, jossa on sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Listassa ei kuitenkaan ole kaikkia sellaisia kirjoja, jotka on käännetty suomeen johonkin muuhun kieleen tehdystä käännöksestä....
Nuottijulkaisussa 108 kitaralaulua (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer 1956) on saksalainen kansanlaulu "On metsikössä mökki pien", sen tahtilaji tosin on 2/4, joten valssi se ei ole. Reino Helismaa on sanoittanut laulun Pikku-Markku ja susi, joka alkaa sanoin "Metsän keskellä on mökki", mutta sekään ei ole valssi. Veikko Lavi puolestaan on tehnyt laulun nimeltä Mökki suomalaisessa metsässä, joka alkaa sanoin "Suuren metsän sydämessä".
Metsämökki-aiheisia valsseja:
Metsäpirtti (Georg Malmstén - M. Maja) alkaa sanoin "Tään laulun pienen kuulla sain jo lasna ollessain" ja löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 5:sta ja Tunnetuimmat suomalaiset valssit -nuottikokoelmasta (Fazer 2004).
On myös olemassa laulu, jossa sanat menevät "on korven...
Nykysuomen sanakirja (1996) määrittelee kauhun: ”Voimakas pelko, pelonomainen vastenmielisyys, kammo, kauhistus”.
Kauhu voi olla ulkoa päin tulevaa fyysistä ja psyykkistä pelkoa ja kauhua (terror) tai sisältäpäin tulevaa, moraalisesti kauhistuttavaa, metafyysistä kauhun tunnetta (horror). Tuntemattoman pelko on keskeinen osa kauhun tunteesta, jota kauhutarinat herättävät. ”Kun turvallisen arkirealismin rajat järkkyvät, olemme kauhun alueella”, kirjoittaa Matti Savolainen teoksessa Haamulinnan perillisiä (toim Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen, Helsinki 1992).
Kauhutarinoiden elementtejä ovat ihmisen ja luonnon pimeä puolen kuvaaminen, kaaos, irrationaalisuus, selittämättömät yliluonnolliset ilmiöt, yliluonnolliset olennot ja...
Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
http://www.guinnessworldrecords.com/records-6000/thickest-book-publishe…
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale.
http://news-releases.uiowa.edu/2011/january/012110bigbook.html
http://blog.lib.uiowa.edu/preservation/page/4/
Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
Ensimmäinen runo on nimeltään Aamulla. Sen on kirjoittanut Helen C. Crew ja mukaillen suomentanut Kirsi Kunnas. Runo löytyy ainakin 1960-luvun aapisesta: Lukutunnin kirja. 1, Opin lukemaan : lasten aapinen / Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä & Pentti Merenkylä (Valistus, 1962).
Toinen ja kolmas katkelma ovat samasta runosta nimeltään Valkeat pilkut. Runo on Juvosen kokoelmasta Kääpiöpuu (WSOY 1949), ja se löytyy myös runoilijan Kootuista runoista. Runo alkaa näin: ”Lauloi haavan lehti, lauloi minkä ehti, laulussansa värisi kuin sydän ihmisen.” Toinen katkelma on runon viimeinen säkeistö (”On onnellista tietää…”). Välissä on vielä viisi muuta säkeistöä.
Neljäs runo on Immi Hellénin Ystävykset. Runo on ilmestynyt mm. Hellénin kokoelmissa...
Arvo riippu täysin kunnosta. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatima "Suomen rahat arviohintoineen 2005" mukaan Suomen 1915 10 penniä on noin 10 euron arvoinen jos se on täysin kulumaton. Muuten sen hinta pyöri noin parista eurosta alaspäin. Hintaesimerkkejä voi löytää www.huuto.net "osastokohtainen haku".
Yllä mainittua teosta voitte tiedustella kotiseudun kirjaston kautta.
