Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Homeroksen Odysseian (Otto Mannisen suom.)toisessa laulussa : Ithakalaisten kansankokous. Telemakhon matka, s. 18 on kohta, jossa röyhkein Penelopeen kosijoista Antinoos lausuu: "Tällaisenkin vielä hän keksinyt juonen on viekkaan. Näät naiskammiohon kutehelle hän laitteli kankaan hienoisen, ylen pitkän, näin kosijoille jo lausui: "Sulhot, Odysseun kuoltua mun kosijoikseni tulleet, älkää nyt hätiköikö te häitäni, kunnes on valmis kangas tää, et' ei mene hukkaan lankani kauniit. Kääriliinat teen jalo Laerteen minä siitä, ennenkuin kovan kuolon tuo tyly sallima hälle, ettei naiset akhaijein vai mua moittisi - maanneen vainajan verhoja vaill', eläessään, vaikk' oli vauras." Sama kohtaus Saarikosken suomennoksessa (3.p.1985)s. 31-32.
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta...
Kuvauksen perusteella kyseessä on varmaankin Kaari Utrion Rakas Henrietta, joka sijoittuu 1840-luvun Helsinkiin. Kirja ilmestyi Tammen kustantamana 1977, ja äänikirjana 1996.
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Astrid Lindgrenin lastenromaaniin "Vaahteranmäen Eemeli" perustuvan näytelmän esitysoikeussopimuksia hoitaa Näytelmäkulma. Näytelmän tiedot löytyvät agentuurin sivuston Näytelmät ja kirjailijat -alalehdellä olevasta hausta sekä kirjailijan että teoksen nimellä. Näytelmäkulma hoitaa myös muiden Lindgrenin teoksiin perustuvien näytelmien esitysoikeuksia.
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Runon nimi on Satu ja sen on kirjoittanut Lauri Pohjanpää (1889-1962). Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Pohjanpää, Lauri. Lastenrunoja. 1962.
Tämän runon haluaisin kuulla 3. Toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen. Tammi, 2000.
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16...
Tarkoitatko, miten violetin eri sävyjä on nimetty? Violetilla eli sinipunaisella, kuten muillakin pää- ja väliväreillä on periaatteessa tuhansia eri sävyjä. Ymmärtääkseni osalle värien sävyistä on annettu sävyä kuvaava nimi esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa. Wikipedian mukaan violetin nimi tulee ranskan sanasta violette, joka tarkoittaa orvokkia. Violetin sävyjä ovat muun muassa lila (vaalea violetti), purppura (punertava violetti), malva tai mauve (harmahtava violetti) sekä aniliininpunainen / fuksia / magenta (vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus). Kotimaisten kielten keskuksen nettiartikkelissa Nuutinen mainitsee kretliinin, murteissa gredliini, retliini ja retuliini tai kretuliini (harmahtavan tai...
Äidinkieli kuuluu niihin tietoihin, joita on väestötietojärjestelmässä mahdollista muuttaa itse. Pelkkä ilmoitus riittää, todistuksia tai perusteluja ei tarvitse esittää. Muutoksen voi tehdä yksinkertaisesti täyttämällä Digi- ja väestötietoviraston lomakkeen.
Äidinkielitiedon tai asiointikielen muuttaminen (dvv.fi)
Henkilötietojen ilmoittaminen ja muuttaminen itse väestötietojärjestelmään - Suomi.fi
Äidinkielen vaihtaminen | kuinka se onnistuu (hiidenkivi-lehti.fi)
Kirsi on vaihtanut lapsensa äidinkielen kahdesti: "Tämä oli taktikointia" - Kaksplus.fi
Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään-selvitys (valtioneuvosto.fi)
Monihaun sulkeuduttua kannattaa suunnata Finnaan, tietoa asiasta:
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/ - sivulta löytyy kirjastojen ja myös esim. museoiden aineistot ja verkossa katsottavissa olevat materiaalit.
Sivulta: https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/tietokantoja-ja-hakemistoja
löytyy myös kattava luettelo eri tietokannoista ja hakemistoista monenlaisiin tiedonhakuihin.
Franklin Delano Roosevelt oli Theodore Rooseveltin viides serkku. Franklin kuului Rooseveltien suvun Hyde Parkin sukuhaaraan ja Theodore Oyster Bayn haaraan. Franklinin vaimo Eleanor Roosevelt oli Theodoren veljentytär.
Lähteet:
https://www.history.com/this-day-in-history/franklin-roosevelt-marries-…
https://en.wikipedia.org/wiki/Roosevelt_family
Mahtaako kyseessä olla Martti Haavion "Iloisessa eläinkirjassa", s. 104,kertoma suomalainen kansansatu "Taivas putoaa", jossa esiintyy Kukko Kuukernuppi.
Sitaatti on Robertson Daviesin romaanin Velho mieheksi sivulla 119. Tämän sitaatin suomentajaa ei kerrota, toisin kuin joittenkin muitten runojen kääntäjät, liekö sitten Marja Alopaeuksen itsensä suomentama. Kävin läpi kaikki HelMet-kirjastojen kokoelmien Emily Dickinson –suomennokset lukuun ottamatta Aila Meriluodon Kimeä metsä –kirjaa, jossa on joitakin Dickinsonin runoja, sitä kun en löytänyt. Tätä runoa ei ollut missään.
Mitähän halusit kysyä? Niilo-etunimi on suomalainen muunnos Nikolaus-nimestä. Nimipäivä Niiloilla on 6.12. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
Ihminen on syönyt hyönteisiä vuosituhansia. Monissa osissa maailmaa niitä syödään nykyäänkin. Sääsken ravintoarvoista ei erikseen löytynyt tietoa, mutta esim. heinäsirkkojen proteiinipitoisuus on 50-75 %, hämähäkkien ja kärpäsentoukkien 64 %, agaavetoukkien 50 %, termiittien 46 % ja muurahaistenkin 24 %. Monet hyönteiset ovat hyvin ravitsevia. Pieni koko kompensoituu suurella lukumäärällä. Mietittävää olisi siinäkin, että nenäänsä hyönteisruualle nyrpistelevä saattaa syödä mielellään esim. ostereita, simpukoita, katkoja ja rapuja. (Lähde: Tieteen kuvalehti: Nyt hyönteisiä ruokapöytään, 1990, nro 1, s. 36-37)
Hyönteisten energiamääristä käydään keskustelua useilla terraarioeläin-ja lihansyöjäkasviharrastajien palstoilla, alla yksi. Ilmeistä...
Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta.
Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”.
Aapo...
hei,
Tässä muutamia teoksia josta voisi olla apua:
Bengtsson, Niklas; Kauhua ja kirmailevia kummituksia - kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta.
Hänninen, Harto; Verikekkerit - kauhun käsikirja. Otava, Helsingissä, 1996.
Haamulinnan perillisiä - artikkeleita kauhufiktioststa. 1760-luvulta 1990-luvulle. Toim. Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen. Kirjastopalvelu, Helsinki, 1992.
Fear itself - the horror fiction of Stephen King 1976-82. Edited by Tim Underwood & Chuck Miller. Pan books, London, 1990.
Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi Helsingissä.
Katso myös Makupalojen englanninkieliset kauhulinkit:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm
lisäksi:
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20011202/sa11.shtml...
Äänikirjan tekeminen on sangen kallista. Suomessa on kaksi isompaa äänikirjojen kaupallista kustantajaa: Suomen äänikirjat, joka tuottaa muutaman kymmenen kirjaa vuodessa ja ne ovat "varmoja nimiä" esim. Hietamiestä, Lehtolaista jne. Toki sinnekin voi tarjota omia tekstejään. Sanoma-WSOY:n Hyvät kirjat tuottaa äänikirjoiksi vain kustantamon omien kirjailijoiden teoksia. Ehkä hyvä vaihtoehto olisi lukea omakustanne itse nauhalle, sillä sekä lukija- että studiokustannukset ovat sangen korkeat ja tarjota sitten itse äänikirjaa kirjastoille. Keltaisilta sivuilta löytyy studioiden yhteystietoja, jos haluaa äänitteestä korkeatasoisen ja on valmis maksamaan siitä.
