Valitettavasti ei ole. Espoo kuuluu Helmet-kirjastoverkkoon, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista. HelMet-kirjastojen kirjoja voi palauttaa missä tahansa samaan verkkoon kuuluvassa kaupungissa. Toisin sanoen esim. Helsingin kirjoja voi palauttaa vaikkapa Vantaalla. Mutta verkon ulkopuolisista kaupungeista tulevien kirjojen palautus taas ei onnistu.
Säkeet ovat todellakin John Keatsin runosta "Ode on a Grecian Urn".
Jaakko Tuomikoski suomensi runon nimen ”Oodi kreikkalaiselle uurnalle”. Tuomikosken suomennos on vuodelta 1917. Nämä runon viimeiset rivit kuuluvat hänen suomennoksessaan näin:
"'On kaunis totta, tosi kaunist’ on'.
Se muistaos’ , muu kaikk’ on turhuus vain."
Aale Tynni suomensi vuonna 1957 runon nimen ”Kreikkalaiselle uurnalle” (jostain syystä hänellä runon alkukielinen nimi on muodossa ”On a Grecian Urn”). Nämä samat rivit kuuluvat Tynnin suomentamina näin:
”'On totta kaunis, kaunista on tosi.'
Vain sen me tiedämme; se riittääkin."
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa...
Saattaisiko kysymäsi runo olla nimeltään "Mitä kuu näki jouluyönä"? Löysin Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta vanhan verkkoon viedyn Joulupukki -nimisen lehden, jossa oli tämän niminen Juho Laineen kirjoittama jouluruno, se sopii sisällöltään tuohon mitä muistat. Runo on kyllä hieman vanhempi, koska lehden on julkaissut Kansanopettajain osakeyhtiö Valistus jo vuonna 1904.
Pääset katsomaan lehteä Jyväskylän yliopiston julkaisuarkiston kautta osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/ hakemalla esim. lehden nimellä (Joulupukki) tai suoraan pdf-tiedostoon osoitteesta http://goo.gl/tWmGk8
Vaski-verkkokirjastosta voi hakea tietoja eläintarinoista, mutta valitettavasti aikuisten aineistoa ei vielä saa erotettua lasten aineistosta. Tässä suora linkki hakutulokseen, joka on saatu käyttämällä asiasanoja eläimet, novellit ja romaanit. Haku on rajoitettu koskemaan vain kirjoja: https://goo.gl/gWnP3y
Myös Kirja-Sampo on hyvä paikka etsiä tietoa kirjallisuudesta. Tässä suora linkki Kirja-Sammon sivuille tulokseen hakusanalla eläimet: http://goo.gl/YWzwnt
Ja vielä muutama viite, kolme novellikokoelmaa ja kolme romaania:
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia : kaikenkarvaiset koirakertomukset / Raija Oranen.
Teos, 2012, 350 s.
Kirjaan Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia on koottu Raija Orasen rakastetut...
Kuopion varastokirjastossa näyttäisi olevan ainakin "Iskelmää" vuosilta 1960-1967. Myös nimi "Viikonloppu" löytyy haulla, vuosi siinä näyttäisi olevan 1942, mutta onko kyseessä lehti, sitä ei haussa näy. Ajansäveltä en löytänyt mistään kirjastosta.
Varastokirjastosta saa kaukolainoja kaikkien yleisten kirjastojen kautta. Ota yhteys kotikuntasi kirjastoon ja kysy sieltä tarkemmin heidän kaukopalvelukäytäntöään.
Pelvis on lantion yleismaailmallinen lääketieteellinen nimi. Myös englannin kielessä lantiosta käytetään sanaa pelvis. Elvis Presley sai aikoinaan lisänimen "Elvis the Pelvis", siitä syystä että keikutti esiintyessään lantiotaan tavalla, joka oli niihin aikoihin ennenkuulumatonta.
Ville Valo on kotoisin Helsingistä, mutta hänen kotiosoitettaan emme pysty sinulle kertomaan. Olet varmaan jo käynyt HIM:n kotisivuilla? http://www.heartagram.com/
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan nimi Pirita on muunnos nimestä Birgitta, joka puolestaan on muuntuma kelttiläisestä Brigidasta. Kelttiläinen sana brigh tarkoitaa voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909).
Tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kadunnimet, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Kysymykseen vastatakseni vertailin keskenään teoksia Narnian tarinat (ISBN 951-1-16708-1) sekä Hopeinen tuoli (ISBN 951-1-04033-2) ja Narnian viimeinen taistelu (ISBN 951-1-05338-8). Kaksi jälkimmäistä kirjaa ovat esimerkkejä erillisniteistä, jotka ovat tässä tapauksessa teosten kolmansia painoksia vuodelta 1988. Suomentajana on toiminut molemmissa Kaarina Helakisa ja kuvituksesta on vastannut Pauline Baynes. Narnian tarinat on puolestaan vuonna 2000 Otavan suomeksi julkaisema yhteisnide, joka sisältää koko Narnia-sarjan yksissä kansissa. Tarinat noudattavat C.S. Lewisin itsensä määrittelemää, tarinallista aikajärjestystä, jossa teokset tulisi kirjailijan mukaan lukea. Järjestys on seuraavanlainen:
1. Taikurin sisarenpoika
2. Velho ja...
Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt.
Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin
artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html .
Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen)
on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556.
Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim.
Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana.
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 729 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1949.
Suomessa syntyi vuonna 1949 yhteensä 103 515 lasta. Nykyväestön 70 729 vuonna 1949 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1949 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1949 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2021 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 81 897.
Lähteet:...
Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta löytyy ylioppilastehtäviä, mutta vain vuoteen 1969 asti:
http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Ylen Abitreenit-sivustolta löytyy yo-kokeita. Palveluun kirjaudutaan Ylen tunnuksilla:
Yo-kokeet: fysiikka | Fysiikka | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: kemia | Kemia | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: biologia | Biologia | Abitreenit | yle.fi
Kirjasta Fysiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen löytyvät aina tiettyjen vuosien tehtävät ja ratkaisut. Vanhimmasta, vuoden 1985 painoksesta löytyvät vuodet 1975-1985. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SFysiikan%20ylioppilasteht%…
Kemiasta on vastaava kirja, Kemian ylioppilastehtävät...
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Hei Outi!
Kirjakauppojen "mitä Suomi lukee" top ten löytyy internetistä.
Esim. viime vuoden marraskuun lopun tilasto löytyy sivuilta:
http://booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/suo4998.htm.
Koko vuoden ajalta tätä listaa ei ole, vaan vuoden aikana julkaistaan
näitä tietoja useampaan otteeseen. Marraskuun lopun tilanne varmaan
vastaa aika hyvin koko vuoden tilastoa ihan oman arvioni perusteella.
Kirjastojen kohdalla tilanne on vähän toinen.
Listalle saattaa kivuta jokin vanhempikin teos, jos esim. kirjan
pohjalta tehdään elokuva, teatterikappale tms.
Samaten kirjailijoiden merkkipäivät, juhlavuodet, kirjailijavierailut
kirjastoon etc. näkyvät heti lainausmäärien lisääntymisenä. T
Tilastoja "vääristää" myös se tosiasia, että kirjastoon...
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyvää aineistoa voit hakea esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohaulla (http://www.lib.hel.fi/plussa). Valitse tarkennettu haku, ja siinä asiasanoiksi järjestöt ja kirjanpito.
Aihetta käsittelevät esim. teokset Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (2. uud. painos 1998), Herman Nurminen: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) sekä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (3. uud. painos 1998). Teosten saatavuuden voit tarkistaa Internetistä, mikäli kuntasi kirjaston aineistohaku löytyy Mainio-kirjastotietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi).
James Alfred Wight, kirjailijanimeltään James Herriot, syntyi 3.10.1916 ja kuoli 23.2.1995. Hän valmistui eläinlääkäriksi 1939 ja avioitui Joan Danburyn kanssa 5.11.1941. Herriotin teokset perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa maalaiseläinlääkärinä.Teoksen Kaikenkarvaiset ystäväni toisessa luvussa kerrotaan, että kirjan minäkertoja, James Herriot, on valmistunut eläinlääkäriksi 1937 ja on nyt matkalla Yorkshireen tapaamaan tulevaa työnantajaansa Siegfried Farnonia. Teoksen lopussa Herriot avioituu Heleninsä kanssa. Siten kirjan tapahtumat ajoittunevat 1930-luvun loppuun ja 1940-luvun alkuun.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen elämästään saat Graham Lordin vuonna 1997 ilmestyneestä elämäkerrasta James Herriot - the life of a country vet....
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
