Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän.
Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Mainitsemasi tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä alalla eri tehtävänimikkeillä, joten ammattikoodi määräytyy sen mukaan: kirjastovirkailija 20010, kirjastosihteeri 19990, tietopalveluvirkailija 72436, tietopalvelusihteeri 72122 tai tietopalveluassistentti 75777. Ammattikoodeja voi hakea Kevan sivuilta osoitteessa http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/palvelussuhderekisteri_ilmoitusliik….
Työtehtävätkin vaihtelevat tehtävänimikkeen ja työpaikan mukaan. Kirjastoissa keskeisellä sijalla ovat asiakaspalvelu, kokoelman ylläpito ja tiedontallenus ja -haku, mutta työnkuva saattaa elää sen mukaan, onko kyseessä yleinen, tieteellinen vai esim. oppilaitoksen kirjasto.
Työ- ja elinkeinotoimiston Ammattinetistä voi hakea ammattikuvauksia:...
Jan Guilloun Suuri vuosisata -sarjan toista osaa ei ole vielä suomennettu. Kirjan kustantajalta Likeltä kerrottiin, että kakkososa (jonka alkukielinen nimi on "Dandy") ilmestyy syksyllä. Kakkososan suomenkielinen nimi tulee olemaan "Keikari".
Lähteet:
https://finna.fi
http://libris.kb.se/?language=en
http://www.like.fi/
Nelipyöräiset ajelurattaat eli trillat pysyivät varakkaimpia talonpoikaistaloja lukuunottamatta säätyläis- ja kaupunkilaiskulttuurin yksinoikeutena. Hyvän esimerkin niiden hintatasosta antaa Tuuloksen ajokaluteollisuutta ja sen historiaa käsittelevä Lauri Kauppilan kirja, jonka mukaan 1880-90-luvuilla Tuuloksen "rillat" maksoivat 200-225 markkaa ja 1900-luvun alussa 250-300 markkaa. Kaksipyöräisten pinnarattaiden ("turkulaisten" tai "kurikkalaisten") hinta näihin aikoihin oli 140-150 markkaa. Samuli Paulaharjun kurikkalaisia kärrymestareita ja heidän töitään käsittelevän kuvauksen perusteella tämän korkeammalle ei kaksipyöräisten rattaiden hinta kivunnutkaan: "Mutta entiset hyvät hinnat, puolitoistakin sataa markkaa kärryistä, olivat...
Saunan historiasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
- Tuomo Särkikoski: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo : suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä
- Risto Vuolle-Apiala: Savusauna : ennen ja nyt
- Marketta Forsell: Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia
Lisää voit hakea käyttämällä HelMet-haussa hakusanoja saunat historia.
Saunaseuran sivuilta löytyy lisää luettavaa
http://www.sauna.fi/
Jos ihan lyhyt versio saunan historiasta riittää, niin suomenkielisessä Wikipediasta löytyy sellainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
Parhaiten löydät etsimäsi kirjat tekemällä haun Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yhteinen. Löydät sen Internetistä osoitteesta www.helmet.fi. Valitse Sanahaku ja anna hakusanoiksi esim. vankilat and kaunokirjallisuus. Lisäksi voit tehdä haluamasi kielirajaukset. Saat näkyviin luettelon kirjoista, joiden saatavuus vaihtelee, saatavuustiedot saat näkyviin painamalla ao. kirjan nimen kohdalta. Tässä esimerkkejä suomenkielisistä kirjoista:
Herbert Schmidt: Uskollinen kuolemaan asti ;
Edward Bunker: Elukkatehdas ;
John Grisham: Veljet
Englanninkielisistä:
Stephen Hunter: Pale horse coming ;
Graham Swift: The light of day ;
Jos Sinulla on kirjastokortissa tunnusluku, voit valita haluamasi kirjat ja noutokirjaston, josta haluat ne...
Tavoista hakea luotettavaa tietoa tehokkaasti Internetistä on kirjoitettu niin paljon artikkeleita, verkkosivuja että kirjoja, etten en voi luetella niitä kaikkia.
Tässä muutama vinkki teoksista ja verkkosivuista, joista saat vastauksen kysymyksiisi.
KIRJAT:
1.
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Internet-tiedonhaun opas / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-549-9 (nid.)
2.
PÄÄTEKIJÄ ALATERÄ, Anu
NIMEKE Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa / Anu Alaterä & Kai Halttunen ; [julkaisijat:] Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Otavan opisto/Internetix
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-527-8 (nid.)
3.
NIMEKE...
Teoksessa Eurooppa: Urheileva ja leikkivä ihminen kerrotaan Euroopan urheilun (ja leikin) historiasta.
Teoksen mukaan golf - nykyisessä muodossaan - keksittiin Skotlannissa. Kirjassa todetaan myös: "Urheilu - nykyisessä muodossaan - syntyi Englannissa 1800-luvun jälkipuoliskolla."
Kannattaa siis tutustua ainakin tähän historialliseen teokseen.
Jalkapallon ja golfin lisäksi perusbrittiläisiä lajeja ovat ratsastus, kriketti ja tennis esimerkiksi.
On erilaisia urheilun vuosikirjoja, mutta niissä kerrotaan lähinnä kilpailutuloksia. Eri urheilulajien oppaissa on puolestaan kunkin lajin säännöt.
Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on julkaistu suomenkielellä useita historioita ja hakuteoksia.
Irja Lappalaisen teosta Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Espoo, 1979. pidetään jonkinasteisena klassikkona ja perusteoksena, johon useasti palataan ja viitataan toistuvasti.
Tuoreempia lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa käsitteleviä teoksia ovat vuorostaan seuraavat:
Huhtala, Liisa ja Juntunen, Katariina: Ilosaarten seutuvilta. Lasten ja nuortenkirjallisuuden historiaa ja tutkimusta. Helsinki, 2004.
Pieni suuri maailma: suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.]. Helsinki, 2003.
Kattavia hakuteoksia löytyy myös. Näitä ovat esimerkiksi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia...
Tietoa musiikkikirjastoista Suomessa löydät internetistä kirjastot.fi-palvelun sivulta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/musiikkikirjastoja/
Linkkilistalta löytyvä Sibelius-Akatemian kirjasto on musiikin erikoiskirjasto. Maakuntakirjastojen musiikkiosastoilla on myös erittäin kattavat kokoelmat.
Myös musiikkiarkistot voisivat kiinnostaa sinua.
Suomen historiaverkon, Agricolan sivuilta löytyy lista erityisaineistoja keräävistä arkistoista (http://agricola.utu.fi/inst/arkseri.php ), joukossa muutama musiikkiarkistokin.
Ensimmäinen katkelma on kokoelmasta Runot ja Hipponaksin runot (1959) ”Hipponaksin runot VI” (kokoelmassa Runot s. 83). Toinen katkelma on kokoelmasta Alue (1973). Runolla ei ole nimeä. Se alkaa ”Vihreääsalaattia” ja löytyy kokoelmasta Runot s. 383. Englanninkielisiä käännöksiä en löytänyt.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan osat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
Luolakarhun klaani, 1981
Hevosten laakso, 1982
Mammutin metsästäjät, 1985
Tasangon vaeltajat, 1990
Luolien suojatit, 2002
Maalattujen luolien maa, 2011
Lähde:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2013)
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Kirjastolla käytössä olevista lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että nuo kaneliomenalajikkeet olisivat vähemmän terveellisiä kuin muutkaan. Omenalajikkeita esittelevissä kirjoissa olisi varmasti kerrottu, jos kyseessä olisi sellainen lajike, jota ei voi paljon syödä kerralla.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan kumariinista näin: Kumariini on aromaattinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa monissa kasveissa. Elintarvikkeissa sen pääasiallinen lähde on kaneli, huomattavasti pienempiä määriä on muun muassa mustikassa, vihreässä teessä ja sikurissa. Tälläkään sivulla ei omenoita mainita erikseen, että eiköhän niitä ole ihan turvallista syödä.
Valitettavasti emme kyenneet löytämään ranskankielistä Herra Jackin ihmeellistä huonetta. Ranskan kansallisbibliografiasta (http://www.bnf.fr > BN-OPALE PLUS > connexion au catalogue) löytyy kaksi viitettä hakusanalla Man with a maid, mutta silloin koko nimeke ko. bibliografiassa on The way of a man with a maid, jonka on ranskaksi kirjoittanut Adolphe Belot (Bibliographie du roman erotique au XIXe siècle'n mukaan). Näissäkään viitteissä ei anneta minkäänlaista ranskankielistä nimekettä The way of a man with a maidille.
Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä vapaakappalekirjastoista ja niiden keskeisistä tehtävistä. Sivut löytyvät osoitteessa:http://tyovis.edu.hel.fi/kirjasto/mh/tieteellisetk.html
ja teksti kuuluu näin:
Vapaakappalelain perusteella kirjapainot ja äänitteiden valmistajat ovat velvollisia toimittamaan vapaakappaleet kaikista julkaisuistaan
Helsingin yliopiston kirjastoon, joka jakaa materiaalin muihin vapaakappalekirjastoihin. Vapaakappalelain tarkoituksena on huolehtia
kansallisen kulttuurin tuotteiden tallentamisesta tulevaisuuden käyttäjiä varten.
Vapaakappalekirjastot
Eduskunnan kirjasto (osittain)
Helsingin yliopiston kirjasto
Joensuun yliopiston kirjasto (osittain)...
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on...
