Turun kaupunginkirjastosta ei löydy thainkielistä suomen oppikirjaa. Seuraavassa muutamia ehdotuksia oppikirjoista tai kielikursseista, joissa on sanasto myös englanniksi: Heikkilä Satu: Hyvin menee!: suomea aikuisille, Hämäläinen, Eila: Aletaan! Jatketaan!: suomen kielen oppikirja vasta-alkajille, Salmela, Anna-Liisa: Suomea, ole hyvä!: suomea aikuisille maahanmuuttajille. Kokonaan englanninkielisiä kursseja ovat White, Leila: From start to Finnish: a short course in Finnish ja vanha mutta suosittu Aaltio, Maija-Hellikki: Finnish for foreigners. Kirjaston kotisivulta löytyy vasemmalta kohdasta valikoimaluettelot mm. Suomen kielen oppimateriaalia vieraskielisille http://www.turku.fi/kirjasto/
josta nämäkin kielikurssit löytyvät.
Michael Crichton on kirjoittanut paljon teknotrillereitä, niin kuin hänen tuotantoonsa paremmin perehtynyt kollegani minua valisti. Oikeastaan kirjailija on julistettu isähahmoksi koko tälle tyypillisesti vakoilua, sotaa ja tekniikkaa, tieteis- ja jännityskirjallisuutta yhdistävälle genrelle. Koska olen harrastanut enemmän vain vanhempaa scifiä, en uskalla suositella mitään yksittäisiä teoksia. Sen sijaan vinkkaan paikkoja, joista pääset etsimään tietoa kirjailijoista ja lajityyppiin luetuista kirjoista.
Englanninkielinen Wikipedia on varsin mainio lähtöpiste. Täällä http://en.wikipedia.org/wiki/Techno-thriller on listattu ns. merkittäviä kirjailijoita ja heidän teoksiaan, joista joitakin on lyhyesti kuvailtukin. Mahdollisten linkkien...
Elinkustannusindeksi, kulutushyödykkeiden hintojen muutoksia kuvaava indeksisarja, josta nyk. käytetään nimitystä kuluttajahintaindeksi.
Lähde: Facta-tietopalvelu: http://www.facta.fi/?aid=19674&search=true
Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat perusajankohdalta. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin...
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
Suomen rintamamiehet -kirjasarjaa on useassa Suomen kirjastossa. Tosin joitain osia voi puuttua.
Kirjoja voisi yrittää tarjota antikvariaatteihin. Kouvolan keskustassa niitä on ainakin kaksi. Sieltä voisi ehkä saada vähän korvaustakin, kun taas kirjastot ottaisivat ne lahjoituksena.
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Helsingin kaupunginkirjasto ja Oulun kaupunginkirjasto ovat eri järjestelmää, joten Helsingin kirjastoihin ei pysty palauttamaan Oulun aineistoa. Periaatteessa kirja on mahdollista lähettää Ouluun maksamalla Helsingin kaupunginkirjastoon kuljetusmaksu, mutta kirjan lähettäminen on aika hidasta. Käytännössä lienee järkevämpää lähettää kirja itse postitse Ouluun, jolloin lähetyksen voi tarvittaessa lähettää kirjattuna tai vakuutettuna. Oulun kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/kirja-auki/index.html.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan osat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
Luolakarhun klaani, 1981
Hevosten laakso, 1982
Mammutin metsästäjät, 1985
Tasangon vaeltajat, 1990
Luolien suojatit, 2002
Maalattujen luolien maa, 2011
Lähde:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2013)
HelMet-tietokannasta löytyy ainakin yksi ääniteosuma. Laulaja on Charlotte Perelli, käännöksen ja CD:n nimi on Rimfrostjul (Naxos 2008). On hyvin todennäköistä, että jotkut muutkin riikinruotsalaiset artistit ovat tästä laulusta oman tulkintansa äänittäneet. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Kalle Moraeuksen ja Bengan Jansonin versio (http://www.youtube.com/watch?v=A7Dn8ds3cH0). Suomenruotsalaisten artistien versioita ei Viola-tietokantakaan tunne.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Ruotsissa näyttäisi olevan niin, että kirkko vastaa kaikesta hautaamisesta uskontokunnasta riippumatta, paitsi Tukholmassa ja Tranåsissa, joissa hautaamisesta vastaa kunta.
Alla linkki hautaustoiminnasta Ruotsissa
https://www.informationsverige.se/Svenska/Samhalle/Samhallsorientering/…
Jos tiedossa ei ole henkilön asuinpaikka, voi sitä etsiä linkistä
https://www.hitta.se
Jos täältä ei löydy tieto, seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä Ruotsin väestörekisterikeskukseen tai veroviranomaisiin.
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
Perunankuoria voi syödä, jotkut pitävät niitä jopa varsin herkullisina,
Huippukokki suosittelee syömään perunat kuorineen, https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/yle-suomalainen-huippukokki-…. Artikkelissa kerrotaan, että perunankuoret sisältävät runsaasti kuitua ja c-vitamiinia. Haitta-aineita saattaa artikkelin mukaan esiintyä, joten lapsille ei kuoria sen mukaan kannata syöttää.
Kotilieden artikkeli, https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/kuoritko-perunan-ja-he…
Perunankuorilasturesepti, https://www.valio.fi/reseptit/potatoskins-eli-perunankuorilastut/ ja paahdetut perunankuoret, https://www.martat.fi/blogit/paahdetut-perunankuoret/
Perunasta löytyy tietoa Makupalat.fi:n kootuista sivustoista, https://...
Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William- nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (muinaissaks. wille, tahto + helm, suoja, kypärä). Saksassa nimi on ollut keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä ja siitä kehittynyt eri kielissä tavaton määrä muunnoksia. 2000- luvun alussa Viljami on kuulunut parinkymmenen yleisimmän jälkimmäisen etunimen joukkoon, ja sitä on annettu paljon myös ensimmäiseksi nimeksi. Muoto Viljam on säilynyt harvinaisempana rinnakkaismuotona, ja varsinkin 1900- luvun lopulta alkaen vaihtoehtoisia kirjoitusasuja ovat olleet Wiljam ja Wiljami.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Saarikalle...
Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka, WSOY, 1975, tosiaan kerrotaan Huovisen asuneen Urheilukadulla, talon numero oli 18, mutta mahdollista rappua ei mainita. Kyseisessä osoitteessa Huovinen asui lääketiedettä opiskelevan Torger Kumlin alivuokralaisena. Huovinen oli aloittanut opinnot Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Seppälä kertoo teoksessaan, että alivuokralaisasunnossa ei ollut edes sänkyä ja Huovinen joutui lainaamaan telttasängyn sisareltaan. Iltamyöhäisellä sänky kannettiin Hallituskadulta Urheilukadulle. Seppälän mukaan Huovisen tämä tuntui Huovisesta "mahdottoman häpeälliseltä".
Veikko Huovisen haastattelu, Apu-lehti 9.6.2009.
http://www.apu.fi/ihmiset/article160571-1.html
Veikko Huovinen...
Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin 1961.
Johtajat:
Matti Tapio 1961-65
Tauno Lehtihalmes 1965-72
Lauri Tarkiainen 1972-73
Jotarkka Pennanen 1973-77
Jarmo Inkinen 1977-78
Ari Kallio 1978-84
Aimo Hiltunen 1984-89
Kurt Nuotio 1989-92
Rauli Jokelin 1993-97
Vesa Raiskio 1997-2000
Aila Lavaste 2001-2006
Reino Bragge 2006-2010
Lähde: Teatteri on tässä - Jyväskylän kaupunginteatteri 1961-2001
Tässä kaksi ehdotusta kaivatuksi kirjaksi.
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY 1988, julkaistu myös kahden tarinan kokoelmassa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä, WSOY 1995)
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokanta kertoo jälkimmäisestä kirjasta näin: "Kaksi kertomusta Jorista ja Matildasta, pienistä hiiristä. Ensimmäisessä ne menevät naimisiin ja lähtevät etsimään kotia. Koti löytyykin hylätystä nukkekodista, jonka hiiret siivoavat perusteellisesti. Hiirille syntyy lapsia ja ne tutustuvat muihin hiiriperheisiin. Toisessa kertomuksessa vaarana on kissa, joka estää hiirilapsilta koulunkäynnin. Jori keksii ratkaisun: kelluvan koulun."
Piers, Helen: Hiiri etsii kotia...
Laulu Taikalaakso löytyy äänitteeltä Taikuri Luttinen: Lasten olympialaiset -
liikuntaa ja laulua lapsille (1998). Erillistä nuottia ei käytettävissä
olevien tietokantojen avulla löytynyt.
Ruotsinkielistä tietoa Gösta Frohmista ja Metsämörristä
löydät esim. seuraavista osoitteista: http://grand.webway.se/frohm/ http://grand.webway.se/frohm/frohm.htm http://www.frilufts.se/frame2.html http://w1.650.telia.com/~u65004067/snovit/mulle.htm
Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä saatavissa Irja Nikkisen Metsämörri-kirja. Siitä on arvostelu Lapsen maailma -lehdessä 2001:1, s.23.
Asiasta kerrotaan myös esim. seuraavissa artikkeleissa:
Lastentarha 2000:3, s.48-50
Lapsen maailma 1995:4, s.46-47
Lastentarha 1994:3, s.52-55
Suomen luonto 1996:4, s.24-25
