Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.
Rosa Liksomin kirjoittama monologi "Nyt mie alan tekemhän syntiä" pohjautuu Liksomin novellikokoelmaan Tyhjän tien paratiisit (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.rosaliksom.com/
http://www.topimikkola.com/miealantekemhan.html
http://www.topimikkola.com/miealantekemhanjamuutakinpahetta.html
Rosa Liksom
Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590
Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.
Voisikohan kyseessä olla Hullunkuriset eläinperheet -korttipakka, joka oli valmistuksessa vuosien 1945–55 tienoilla? Pelin perheet olivat Naukula, Otsonen, Kukkola, Apinasalo, Pupunen, Possunen, Koiranen, Strutsi, Hiironen, Norsula, Ankkanen, Pitkäkaula ja Matkija. 52 perhekortin lisäksi pakkaan sisältyi aasikortti. Mukana oli myös ohjekortti kahdelle pelille ("Hullunkuriset eläinperheet", "Aasipeli").
peli; Hullunkuriset eläinperheet; korttipeli ja kotelo | Helsingin kaupunginmuseo | Finna - Helsingin kaupunginmuseo
leikkikalu; lelu; peli; pelikortit; Hullunkuriset Eläinperheet - De löjliga Djurfamiljerna -korttipeli | Museo Leikki | Finna.fi
Hei!
Kyllä voivat. Kirsikkapuun kukat voivat olla joko vaaleanpunaisia tai valkoisia. Vaaleanpunakukkaiset kirsikkapuut ovat koristelajikkeita. Valkokukkaisia kirsikkapuita löytyy puolestaan sekä koristepuiden että syötävien lajikkeiden keskuudesta. Valkokukkaisia koristekirsikkalajikkeita ovat mm. Schalininkirsikka ja Pilvikirsikka sekä syötävistä lajikkeista esimerkiksi Tontu, Stella ja Huvimaja.
Lähteet:
https://www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikkalajikkeet/
https://kotiliesi.fi/koti/puutarha/kirsikkapuu/
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille.
Kuvaston taiteilijaluettelo https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo
Kuvataiteilijamatrikkeli https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Marjaana Aumaston teos Kuningatar ja muita naisia on oikeastaan novellikokoelma. Kirjassa on 18 lyhyttä tarinaa erilaisista naisista ja elämänkohtaloista. Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Vuosina 1948-1971 ilmestynyttä Kaunis koti -lehteä löytyy Tampereen kaupunginkirjastoista vuodesta 1950 alkaen.
Omin käsin -lehden numeroita ei ole saatavissa aivan yhtä kattavasti. Tämän vuosina 1938-39 ja 1941-72 ilmestyneen lehden numeroita on Tampereen kaupunginkirjastossa seuraavilta vuosilta: 1938-39, 1941-50, 1953-67, 1969-70, 1972.
Lehdet ovat tällä hetkellä "erityisen hankalia" PIKI-verkkokirjastolle - ei kannata soimata itseään, jos saatavuustietojen tarkistaminen hakutuloksista ei onnistu. Voimme vain toivoa, että tämä ongelma saadaan korjattua ennen pitkää.
Kysymykseenne ei löydy valitettavasti vastausta. Sanonnan syntyä on yritetty selvittää Itämerensuomalaista kielikartastoa varten, mutta se on jäänyt epäselväksi.
Mitään tarkkaa vastausta ei ikävä kyllä pysty antamaan. Yleensä saamme kotimaisen aineiston noin viikon päästä ilmestymispäivästä, ulkomainen kestää tietysti kauemmin. Toimitusaika riippuu niin monesta seikasta, kuten kirjan ilmestymismaasta. Sitten kun kirja on saapunut kirjaston hankintaan, se viedään hankintajärjestelmään saapuneeksi ja asiakastoiveet laitetaan normaalisti kiireisinä luetteloitaviksi. Hankintaosastolla käsittely kestää korkeintaan viikon ja sitten kirja menee kirjastoon käsittelyyn, jossa siihen laitetaan kirjaston omat merkinnät, esim. hyllypaikkatarrat.
Mikäli ehdottamaltasi kirjailijalta löytyykin jo aiempia teoksia järjestelmästämme, kannattaakin tilata sähköpostiin uutuustiedote hänen teoksistaan. Se tapahtuu näin...
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055
3. pykälässä luetellaan tavat, jolla tullaan kirkon jäseneksi. Ne lähtevät siitä, että kerran asianmukaisesti toimitettu kaste on kirkon kannalta aina pätevä. Jos henkilö eroaa kirkosta, mutta liittyy siihen uudelleen myöhemmin, häntä ei uudelleen kasteta. Evankelis-luterilaisen opin mukaan uudelleen kastaminen tässä tilanteessa olisi suorastaan raskas synti, koska sellaisen menettely merkitsisi oikeastaan (ensimmäisen) kasteen halveksimista ja mitätöimistä.
Evankelis-luterilaisen kirkon katekismus opettaa (sivu 36):
"Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu."
http://www.evl.fi/...
Sukuselvitys voi olla esim. perunkirjoitusta varten tarvittava laajempi virkatodistus, josta käy ilmi henkilön muuttotiedot ja maininnat puolisosta ja lapsista. Jos henkilöllä ei ole lapsia, todistukseen merkitään vanhemmat ja sisarukset. Perunkirjoituksia varten sukuselvitys on tilattava erikseen kaikista niistä seurakunnista, joissa henkilö on 15 vuotta täytettyään ollut kirjoilla. Jos henkilö ei ole kuulunut seurakuntaan, tilataan sukuselvitys maistraatista. Mikäli selvitys tarvitaan sukunimen muutosta varten todistukseen otetaan mukaan aiemmat sukupolvet, joista selviää, että nimi on todella ollut suvussa.
Kuvaukseen sopiva laulu on nimeltään Riihimäen laulu. Tosin sillä näyttää olevan muitakin nimiä kuten Uuden aamun Riihimäki ja Riihimäki-laulu. Sen on säveltänyt Tauno Karila ja sanoittanut Väinö Mäkelä. Laulu alkaa: "Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, Etelän". Mäkelän runo on osallistunut Riihimäki-aiheisen laulun kirjoituskilpailuun syksyllä 1959. Laulun ensiesitys oli seuraavana vuonna. Laulusta julkaistu nuotti (3 s.), jossa on Matti Nikusen kaksi sovitusta laulusta, on lainattavissa Riihimäen kaupunginkirjastosta. Nuotissa ovat myös laulun sanat. Nuotin alussa on lisäksi Matti Nikusen kirjoittama lyhyt historiikki laulusta.
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Historiantutkija, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston entinen rehtori Päiviö Tommila kirjoittaa Maankäyttö-aikakauslehden artikkelissa "Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi" käsivarren synnystä näin:
"Suomella ei ollut Ruotsin aikana länsirajaa, mutta Haminan rauhassa sellaiseksi määriteltiin Tornion- ja Muonionjokia pitkin kulkeva linja. Nyt Suomi sai myös pohjoisrajan, sillä kun Suomeksi kutsuttu alue oli Ruotsin aikana ulottunut vain Kemijoen tienoille, rajaksi tuli nyt 1751 käyty Ruotsin ja Norjan raja. Se on tänä päivänäkin Norjan ja Suomen raja. Näissä rajajärjestelyissä syntyi Suomi-neidon läntinen käsivarsi."
Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk109/...
Täällä pohjantähden alla -trilogia on käännetty englanniksi: ensimmäinen osa ilmestyi 2001, toinen ja kolmas 2002. Ensimmäinen osa on jo pääkaupunkiseudun kirjastoista lainattavissa, mutta toinen (ja kolmas) vasta tulossa, eli tällä hetkellä teosta ei saa kirjastosta. Suurimmista kirjakaupoista sitä voi ostaa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) mukaan yli 3000 DVD-elokuvaa. Saat niistä luettelon Helmetin sanahaun kautta: laita tyhjään ruutuun kaksi tähteä (**) ja valitse aineistoksi DVD-levyt. Voit rajata hakua myös esim. valitsemalla tietyn kirjaston kokoelmat.
Kirjastojen elokuvahyllyjä katsomalla niiden määrä tosiaankin voi näyttää vähäiseltä. DVD-elokuvat ovat hyvin suosittua lainattavaa. Varsinkin uutuuselokuvia voi joutua jonottamaan pitkäänkin.
Kirjastojen aineistomäärärahojen on riitettävä moniin materiaaleihin, mm. kirjoihin, lehtiin, musiikkiin ja video-ja DVD-elokuviin. Yksi kirjasto ei siksi voi hankkia kovin suurta elokuvavalikoimaa. Elokuvista kirjastot maksavat enemmän kuin yksityiset...
