Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan nettilomakkeella http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Ensi kesän työt eivät ole vielä haussa, mutta linkistä löytyy tietoa viime kesän hausta.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta on etua haettaessa töihin kirjastoon. Tietoa koulutuksesta sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu
Alla muutamia edullisten ja helppojen ohjeiden keittokirjoja. Ne kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista. Vinkkinä vielä, että keittokirjoja on kirjastoissa paljon: voi säästää jo etsimällä ohjeet kirjaston kirjoista. (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/)
- Penninvenyttäjän keittokirja: hyvää kotiruokaa edullisesti / Marttaliitto
- Joka tyypin ruokakirja / Ville Lehto, Laura Pihlaja
- Tonnikalan tuolla puolen / Marjaana Parikka & Sanna Johansson
- Uusavuttomien keittokirja: edullista ja maistuvaa ruokaa / Meri-Tuuli Karri
Martat antavat myös nettisivuillaan neuvoja ja ohjeita edulliseen ruuanlaittoon:
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/edullinen_kotiruoka/
Turun kaupunginkirjastossa ei ole ompelukoneen käyttömahdollisuutta. Oheisella sivulla keskellä luettelo pääkirjaston palveluista https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Turun Kylätalosta https://kylataloturku.wordpress.com/ löytyy ompelukone https://kylataloturku.wordpress.com/kylasalonki-ja-kokoustilat/ Kyläsalongin tila on maksuton, mutta kahvilan palveluita toivotaan käytettävän. Ompelukoneen käytöstä voi maksaa vapaaehtoisen maksun.
Taitokeskus vuokraa ompelukonetta https://www.taitovarsinaissuomi.fi/turku/
Vesa Hämes esitti yhdessä Kotikadun jaksossa Erkki Kämäräistä, joka teki sopimattomia ehdotuksia Tuija Kangasharjulle (Laura Malmivaara). Jakson ensilähetys oli 12.4.2007. Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkelissa kerrotaan, että Vesa Hämeksen (Hämäläinen) isä oli näyttelijä Ekke Hämäläinen ja äiti teatterinjohtaja Hilkka Kinnunen.
Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, ...
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Minun ystäväni -laulun on tehnyt Petri Virtanen ja sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulukirjasta Musica 3-4 (tekijöinä mm. Juha Tynninen ja Jari Sikander). Kirja on ilmestynyt v. 1999.
Laulun pitäisi olla mukana myös uutukaisessa v. 2005 ilmestyneessä laulukirjassa Musiikkimatka. Kirja kuuluu Satusaari-sarjaan ja sen on toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen. Tämä kirja näyttäisi Lukki-kirjastojen internetsivujen mukaan löytyvän myös esim. Lohjan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta.
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Rahan arvoon vaikuttaa mm. sen kunto.
Muutamia uusia lasten loru- ja runokirjoja.
Marttinen, Tittamari : Ilmapallomeri. - Tammi, 2001.
Onnenpäiviä : runoja lapsen juhlaan / koonnut Päivi Heikkilä-Halttunen. - WSOY, 2005.
Peura, Maria: Mimmi Moun ilotaika. - Tammi, 2004.
Tammen kultainen lastenrunokirja / toimittanut Ismo Loivamaa. - Tammi, 2005.
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa / koonnut Mervi Koski. - Karisto, 2004.
Eläinmuseon konservointiosastolta annettiin seuraavanlaiset ohjeet:
1.Luut pitää ensin keittää lievällä lämmöllä
2.Pestään luut lievässä saippuavedessä
3.Kylmään veteen lisätään vetyperoksidia 5% laimennuksena.
Liemeen upotetaan luut yön ajaksi
4.Jos luut vielä kellertävät, liemen voi lämmittää, mutta sitä ei saa lämmittää kiehuvaksi
5.Lopuksi luut huuhdellaan ja kuivataan
Valkaisukäsittelyn seurauksena hampaat voivat haljeta. Tämän estämiseksi ne olisi irroitettava ja parafinoitava, mutta tämä jatkokäsittely on paras jättää asiantuntijan huoleksi. Eläinmuseon konservointiosastolta voi kysyä lisää ohjeita. Ohjeita löytyy myös Heikki Kangasperkon kirjasta "Eläinten täyttäminen".
Rajoitun tässä lähinnä talvisotaa käsittelevään kirjallisuuteen.
Ulkomaiden suhtautumista talvisotaan on tutkittu varsin paljon, esim.
Wahlbäck, Krister
Veljeys veitsenterällä : Suomen-kysymys Ruotsin politiikassa 1937-1940. – WSOY, 1968.
Peltovuori, Risto O.
Saksa ja Suomen talvisota. – Otava, 1975.
Peltovuori, Risto
Suomi saksalaisin silmin 1933-1939 : lehdistön ja diplomatian näkökulmia. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
Peltovuori, Risto
Sankarikansa ja kavaltajat : Suomi kolmannen valtakunnan lehdistössä 1940-1944. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000.
Clark, Douglas
Liittoutuneet lähtevät talvisotaan : Englannin ja Ranskan Suomen-politiikka 1939-1940. – Otava, 1967.
Nevakivi, Jukka
Apu jota ei annettu : Länsivallat ja...
Päivi Koppanen on tutkinut ateriapalveluiden lähiaikojen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Hän on kirjoittanut aiheesta pro gradu -työn "Näkemyksiä ruokapalvelualasta Suomessa vuonna 2015". Gradu on tehty Helsingin yliopiston Maa- ja kotitalousteknologian laitokselle ja (ainakin sen tiivistelmä) on luettavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastossa. Voit myös kysellä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Tutkimustyön pohjalta hän on julkaissut myös lehtiartikkeleita:
"Ruokapalvelualan asiakkaat entistä vaativampia", joka on ilmestynyt lehdessä Kehittyvä elintarvike 2002/6 ja "Näkemyksiä ruokapalvelualasta vuonna 2015", joka on ilmestynyt Kotitalous -lehden numerossa 2003/2.
Aihetta sivutaan myös monissa hotelli- ja...
Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö...
Sinun kannattaa etsiä Internetistä tietoa ja karttoja Aleuttien saariryhmästä hakusanalla "Aleutian Islands". Hyvä aloitussivu netissä on esimerkiksi Texasin yliopiston PCL-karttakokoelma osoitteessa http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html , mistä sinun kannatta valita polaaristen alueiden ja valtamerten kartat. Aleuttien kartta sekä tietoa Alaskasta löytyy myös osoitteista http://www.sitesatlas.com/Maps/Maps/103.htm ja http://www.c-map.com/quickref/cf85/pg20.htm Valokuvia Aleuteilta löytyy sivulta http://www.avo.alaska.edu/volcanoes/akut/photos.html ja tietoa saarten kultturista sivuilta www.mehs.educ.state.ak.us/culturesite/aleut.html sekä http://www.newsminer.com/heartland/hland53198/aleut.html ja http://...
Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen...
Napoleon on kirjoittanut tekstejä, joissa on säilynyt hänen ajatuksiaan. Näitä tekstejä ei näytä olevan suomennettu,
kirjeitä löytyy lukuisina eri laitoksina ranskaksi Kansalliskirjaston kokoelmista, haku tekijällä Napoléon
Yleisistä kirjastoista löytyy esim.
Napoleon I, Ranskan keisari, Lettres inédites de Napoléon Ier à Marie-Louise : écrites de 1810 à 1814 / Paris : Des bibliothèques nationales de France, 1935
poliittista ajattelua seuraavana
Napoleon I, Ranskan keisari, Pensées politiques et sociales / Paris : Flammarion, 1969
Ruotsinnoksia Napoleonin teoksista on saatavilla, mm. hänen kirjeistään Josefinelle (ja tyttärelleen) sekä Marie Louiselle sekä myös muistelmia.
Napoleon I, kejsare av Frankrike, Bref från Napoleon till Josefina...
Taloussanomat-lehteä ei valitettavasti löydy Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista. Sitä tulee Seinäjoen korkeakoulukirjastoon, mutta sitä ei sielläkään säilytetä kuin edellinen vuosi. Jos tiedät artikkelista enemmän, varsinkin lehden numeron, voit mennä kirjastoon ja tilata artikkelista kopion kirjaston kaukopalvelun välityksellä. Kaukopalvelu on maksullista. Kaikista parasta kaukopalvelua varten olisi, jos tiedät artikkelin tekijän, artikkelin nimen, lehden, vuoden, numeron ja sivut. Mutta pienemmilläkin tiedoilla voi artikkeli joskus löytyä.
Toinen vaihtoehto, joka on tarkoitettu vain Taloussanomien tilaajille, on etsiä artikkelia itse lehden arkistosta Internetistä http://www.taloussanomat.fi Palveluun pitää ensin rekisteröityä.
