Oulun kaupunginkirjastosta on valitettavasti jouduttu poistamaan Gunnar Sundhin ”Hirven houkuttelu” kasetti ja video. Lahden kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan vielä jäljellä kirja ja c-kasetti. Se on tällä hetkellä lainassa. Videota on ainoastaan Kemijärven kaupunginkirjastossa, lainassa sekin. Kaukolainapyynnön voitte jättää lähimpään kirjastoon. Netiltä löytyi metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, jossa on tuotetta on myytävänä http://www.raimoolkkonen.fi/houkuttelu.htm . Gunnar Sundhin omat sivut ovat osoitteessa http://www.jaktochnatur.com/ . Siellä mainitaan myös CD, mutta tuotteet ovat ruotsinkielisiä.
Hoitotiede -lehteä voi pääkaupunkiseudun kirjastoista lainata ainoastaan Tikkurilan kirjastosta. Tietyn numeron voi myös tilata sieltä toiseen kirjastoon. Lehtien laina-aika on 14 vuorokautta. Tikkurilassa Hoitotiede -lehteä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 10 edellistä vuotta. Kyseinen lehti tulee myös Leppävaaran ja Pasilan kirjastoihin, mutta näistä kirjastoista sitä ei lainata.
Suomalaisten rahojen hintatietoja on ainakin seuraavassa teoksessa: "Suomen rahat arviohintoineen 2005". Se näkyy olevan myös Anjalankosken kirjastossa. Rahojen hinta-arvioista on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Voit selata Arkistosta aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia tästä osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi: rahat.
Cassia didymobotrya on suomeksi terttusenna. Terttusenna on ainavihreä, kolmisen metriä korkea pensas, joka kukkii melkein koko vuoden. Pensas on kotoisin Afrikasta. Kukat ovat keltaiset ja kynttilämäiset kukinnot pystyjä. Kukinnon päässä on sinimustia nuppuja. (Lähde: Rauno Mattila & Uljas Virolainen: Subtropiikin kasviopas, 1995).
Kallion kirjastossa toimi Lukinurkka vuosina 1993 - 2000. Se oli Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Erilaisen oppimisen keskuksen tiloihin Vilhonkadulle. Keskuksessa toimii Helsingin seudun erilaiset oppijat ry eli HERO, joka on yhdysjärjestö erilaisille oppijoille, heidän vanhemmilleen ja muille asiasta kiinnostuneille. http://www.lukihero.fi/index2.html
Erilaisen oppimisen keskuksen palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille oppimisvaikeuksista kärsiville.
Kallion kirjastossa on edelleen informaatiopiste oppimisvaikeuksista, joka sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Pisteestä löytyy tietoa luki- ja oppimisvaikeuksista sekä esitteitä ja tiedotteita mm. Heron...
Tässä on ensinnä joitakin sopivia kirjoja:
Pasanen: Mitä saisi tarjota? : ruoka-allergisten keittokirja
Palva-Alhola: Allergia ja keliakia
Räsänen: Leivonnaisia keliaakikoille
Wathén: Allergisen lapsiperheen keittokirja
Soisalo: Erityisruokavalion helpot herkut
Internet-osoitteita:
Pirkanmaan Astma- ja allergiayhdistyksen sivulla on mm. maidottomien, munattomien ja luontaisesti gluteenittomien ruokien ohjeita: http://www.pirkanmaanallergia.fi/ruokaohjeet/maidoton_munaton_gluteenit…
Myös Keski-Suomen Allergia- ja astmayhdistyksen sivulla on ohjeita: http://personal.inet.fi/yhdistys/allergia-ja.astmayhdistys/reseptitoike…
Kelakialiiton sivulla on etupäässä gluteenittomien ruokien ohjeita: http://www.keliakialiitto.fi/view/categories.asp?...
Väestötiedot vaihtelevan jonkin verran lähteiden mukaan. World atlas (http://www.worldatlas.com/aatlas/infopage/contnent.htm) antaa Afrikan väkiluvuksi 877 500 000 ja The World Almanac and Book of Facts 2007 kertoo väkiluvuksi 915 722 298. YK:n arvion mukaan väkiluku vuonna 2005 olisi ollut 847 114 000 (lähde: Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaup…). Kaikki luvut ovat arvioita, sillä Afrikan väestönkasvu on melko nopeaa, eikä luotettavia väestölaskentatietoja ole saatavilla.
Tilastokeskuksen mukaan HIV-positiivisia oli vuonna 2005 n. 23 876 000 (http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/24_terveys_ja_ravinto.xls), eli samaan tilastoon verrattaessa koko mantereen väestöstä n. 2,8 % olisi HIV-...
Paul Harrisin ”Clowns” sisältyy ainakin julkaisuun Moments musicaux, jonka tekijäksi eri kirjastotietokannat antavat nimen Åsa Gustavsson. Soitinkokoonpano muodostuu huilusta ja pianosta. Kyseessä on cd-levy.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista tuota julkaisua ei valitettavasti ole saatavilla. Muualta Suomenmaasta sen voi toki saada tännekin kaukolainana. Tosin eipä levyä taida olla lainattavana muualla kuin Oulun kaupunginkirjastossa! Etsin Harrisin teosta Frank-monihaun kautta maakuntakirjastoalueittain (http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet), käytännössä siis kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin myös erikoiskirjastojen, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulujen tietokannat....
Hiusvärejä, niiden kemiallista koostumusta ja mahdollisia terveyshaittoja käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Raija Kara, Kirsi Oksaharju & Marjo Oksman, Väriä ja kiharaa. WSOY, 2008
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. Kuluttajavirasto, 1994
Aija Luoma & Raija Kara, Vaihtaahan kameleonttikin väriään : kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat. Opetushallitus, 2000
Anja Nystén, Kemikaalikimara. Teos, 2008
Eeva-Liisa Sainio, Ihovoiteiden, deodoranttien ja hiusväriaineiden koostumus ja turvallisuus. Kuluttajavirasto, 1994
Rita Stiens, Totuus kosmetiikasta : parasta iholle, hiuksiin, meikkiin. Tammi, 2008
Harri Willamo, Kosmetiikan kemia. Otava, 1983
Kirjan tarkoituksena lienee viihdyttää lukijaa. Tarkoituksena on myös kuvata nuorten elämää ja siihen liittyviä asioita, perhettä, ystävyyssuhteita ja muuttoa uudelle paikkakunnalle. Kirjan syvällisempi ajatus on kaiketi siinä, että jokaisen pitäisi rohkeasti uskaltaa olla oma itsensä eikä pidä taipua muiden painostukseen.
Kustantajan esittelyssä sanotaan näin:
"Ei Rebekan perhe ihan tavallinen olekaan: isä on pappi, äiti koiria kasvattava taidemaalari, isoveli Mooses haluaa maailmankuuluksi kitaristiksi ja ehtiväiset pikkusiskot Selma ja Saimi joutuvat pulaan tuon tuostakin. Uudella paikkakunnalla Rebekka tuntuu olevan muidenkin kuin hänet yllättäneen kesäprinssin mielestä outo lintu. Häntä ei hävetä leikkiä pikkusiskojen kanssa, hän...
Kysymäsi Satakunnan Kansa -lehdet ovat luettavissa Porin kaupunginkirjastossa mikrofilmeinä. Voit varata ajan kirjaston lehtienlukusalista mikrofilmien lukemista varten. Kirjastosta löytyvät mikrofilmeinä myös kaikki vanhat Satakunnan Kansan numerot ilmestymisestä lähtien.
Osa Satakunnan Kansan artikkeleista löytyy kokoteksteinä Satakunnan aluetietokannasta: http://www.pori.fi/satakunta/haku/satka.html. Artikkelitietokanta sisältää Satakuntaa koskevia artikkeleita vuosilta 1986-1999. Mukana on niiden toimittajien artikkeleita, jotka ovat antaneet luvan juttujensa liittämiseen tietokantaan.
Aika usein Merikoira saattaa olla viittaus merimieheen (sea dog). http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/sitaattivihje.html
Ainakin näin on runossa:
1 Merikoira veri koira soutaa ja joutaa
neitsy istuu kajutissa itkee ja huokaa
näkee hän isäns tullen pitkin merenrantaa
hyvä isä rakas isä lunasta minua täältä
Millä mit sinua lunastan Onpa kaksi hevoista
pane paras pantiksi ja lunasta minus täältä
Paremmin minä pidän parahasta hevosestan kun ainoasta tyttärestäni
https://books.google.fi/books?id=fhYyAQAAMAAJ&pg=RA2-PA9&dq=merikoira&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjrs5aPl5TjAhUHWZoKHeSLCkEQ6AEILzAB#v=onepage&q=merikoira&f=false
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja tuntee...
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa...
Valitettavasti ei mistään Seinäjoen kaupunginkirjastoon hankituista etunimikirjoista löytynyt selitystä nimelle Jiia. Esimerkiksi Rea Lehtosen kirjoittamasta teoksesta Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi ei nimeä löytynyt.
Kuitenkin Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (Etunimihaku) mukaan viidelle naiselle on annettu nimeksi Jiia 1980-2007. Palvelu löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Rahojen arviohintoja(keräilyarvo)löytyy esim. teoksista: Suomi:rahat ja setelit 1811-2009 sekä Suomen rahat arviohintoineen 2008:keräilijän opas. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa myös rahojen kunto; kuntoluokitukset löytyvät mm.: www.numismaatikko.fi tietosivuilta.
Kirjastojen tietokannoista löytyy lisää aiheesta esim. hakusanalla: numismatiikka
Aiheesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin, joten kannattaa katsoa Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx sanoilla: numismatiikka tai rahat
Lisäksi Tilastokeskuksen sivuilla on Rahanarvokerroin 1860-2008 http://www.stat.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.html, jolla voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-...
Kanin hoitaminen ei ole yhtä työlästä kuin vaikkapa koiran, joten kanin kanssa on hyvä opetella lemmikinpitoa. Myös kanista on toki jonkin verran vaivaa, sillä sekin tarvitsee päivittäista huolenpitoa. Kani on arka eläin ja loukkaantuu herkästi; sitä pitää käsitellä hellävaraisesti. Kanilla on herkkä vatsa, joten ravinnon kanssa on oltava tarkka. Kanit ovat sosiaalisia eläimiä, jotka ovat tottuneet hakeutumaan turvaan vihollistensa ulottuvilta. On tärkeää, että kanin omistaja tuntisi kaninsa luonteen ja tarpeet.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Nuorten kanikirja / Ingrid Andersson
Hamsterit, marsut ja kanit : näin hoidat lemmikkiäsi
Pienet lemmikkieläimet : omistajan opas / David Alderton
Kääpiökani / Lehari, Gabriele
Internet:
http://www....
Tarkistin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kysymääsi elokuvaa on tilattu ja tulossa varsin pian kirjastoon. Elokuvien saapuminen kirjastoihin kestää kuitenkin usein pidempään kuin kauppoihin tuleminen, koska aineisto pitää ensiksi kätellä lainauskuntoon ja luetteloida. Olemme myös elokuvan julkaisijan armoilla toimituksessa, koska kirjasto ei voi hankkia elokuvia suoraan kaupasta vaan kirjaston täytyy hankkia julkaisijalta erillinen lainauslupa, jota ilman elokuvia ei saa kirjastosta lainata.
Joka tapauksessa ”Harry Potter ja kuoleman varjelukset” -elokuvan ensimmäinen osa voi ilmestyä lähiaikoina HelMet-verkkokirjastoon. Kannattaa seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kun ensimmäinen kappale elokuvaa ilmestyy...
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta: Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän : Plättä-voittajat 1975-1995, joka on ilmestynyt vuonna 1997 ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2, jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2003. Lisäksi Tuija Lehtinen kertoo itsestään Suomen nuorisokirjailijat -nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.f/main.php?s=k&k=24 Samassa nettimatrikkelissa on mainittu myös joitakin vanhempia kirjoja, joissa käsitellään Tuija Lehtistä ja hänen tuotantoaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/leh… kerrotaan myös kirjailijasta. Tuija Lehtisen haastatteluja aikakauslehdissä löytyi Aleksi -tietokannasta kaksi:...
Kertomastasi tulee mieleen Richard Adamsin teos Ruttokoirat (WSOY, 1978), jossa kaksi koiraa vaeltelevat nummilla karattuaan koe-eläinlaboratoriosta. Toinen koirista, kettuterrieri, on alunperin kuulunut miehelle, joka kuoli auto-onnettomuudessa. Tämän jälkeen miehen omaiset myivät terrierin koe-eläimeksi.
Olisiko lukijoillamme muita ehdotuksia?
