Sukututkimusta voi tehdä monella tavalla, niin maksullisesti kuin maksuttakin. Kannattaa aloittaa kokoamalla tietoja (syntymä- vihkimis- ja kuolinajat, ammatit ja asuinpaikat) vanhemmistaan ja muista sukulaisistaan.
Monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja aloitteleville sukututkijoille.
Arkistolaitoksen sivuille on koottu tietopaketti aloittelevalle sukututkijalle:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
Suomen sukututkimusseuran kautta saa myös paljon hyödyllistä tietoa, sivuilta löytyy mm. kirkonkijoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemistotietokanta Hiski:
http://www.genealogia.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa olevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy monenlaista Helsingin historiaan liittyvää aineistoa. Lauttasaaren osalta löytymistä vaikeuttaa se, että Lauttasaari liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia vasta vuonna 1946. Materiaalia on myös tätä aiemmalta ajalta, mutta esim. juuri kartoissa ei Lauttasaarta näy.
Helsinki-kokoelmassa on Helsingin puhelinluetteloita, joista ainakin joissakin 1950- ja 1960-luvun luetteloissa on myös kartat katujen nimineen.
Kirjassa Lauttasaaren rakennettu ympäristö (toimittanut Tuulikki Kupiainen) on joitakin karttoja Lauttasaaren rakennuskannasta ennen alueliitosta ja kartat, joista näkyvät vuosina 1946-1981 rakennetut talot. Tämä kirja on myös Lauttasaaren kirjaston...
Suomessa ei ole mitään 30 sekunnin sääntöä, jollaista on sovellettu angloamerikkalaisen fair use -periaatteen pohjalta esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sen sijaan meillä on erittäin laajakäyttöinen sitaattioikeus, jonka puitteissa esimerkiksi vinkkaustoiminnassa voidaan esittää katkelmia halutussa laajuudessa.
Ehtona esimerkiksi musiikin soittamiseen vinkkauksen yhteydessä on, että vinkkaaja myös puhuu kuultavasta musiikista eikä vain esitä sitä kuulijoille. Sitaatille täytyy siis olla syy, tässä tapauksessa se, että puhuttua tekstiä havainnollistetaan ääninäytteellä. Kun voidaan vedota sitaattioikeuteen, ei lupia tarvitse hankkia.
Heikki Poroila
Tiedustelin asiaa Salon seurakunnasta:
Halikossa on tapana soittaa kesäaikana ns. aamu- ja ehtookellot (kello 7 ja 19).
Papinkellot soitetaan Halikossa kello 9.45. Ajatuksena tässä soitossa on ollut muistuttaa joko vielä kirkon viereisessä pappilassa viipyilevää tai kirkkovieraiden kanssa keskustelemaan jäänyttä pappia jumalanpalveluksen viettoon valmistautumisen aloittamisesta. Vähän ennen kello kymmentä soitetaan niin sanottu sisäänsoitto muistutukseksi kirkonmäellä olevalle kirkkokansalle jumalanpalveluksen alkamisesta.
Kuolinkellot soitetaan Halikossa omaisten niin toivoessa kello 11.00. Lisäksi on tapana, että kelloja soitetaan vainajaa ruumishuoneelle saatettaessa. Tämä tapahtuu nykyisin kauko-ohjauksella ruumissaaton saapuessa...
Nimenomaan vakuutussopimusten kielestä ei oikein löytynyt tukimuksia. Vakuutusalan kieltä sen sijaan käsittelevät seuraavat teokset:
Affärskommunikation i försäkringsbranschen / Marianne Tervonen (red.), 1995
Miettinen, Irma: Vakuutusalan liikeviestintä, 1991
Nuotio, Olli: Vakuutusalan asiakirjamalleja, 1983
Kirjavainen, Satu: Vakuutusala sanomalehtien yleisönosastoissa, 1990. Pro gradu, tiedotusoppi, Helsingin yliopisto.
Kivistö, Maarit: "Kuka tappo eiliset pennut" - vakuutussanaston muodostusta ja semantiikkaa, 1994. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto
Laurila, Mira: En grund som alla behöver : en analys av stil och läsbarhet i Skandias och Holmias försäkringsfoldrar , 1999. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto,...
Ohjaaja Ere Kokkosen muistelmateoksen Muisti palaa pätkittäin mukaan ensimmäinen Uuno-elokuva tehtiin "mustavalkoisena videotekniikalla ja valmis tarina siirrettiin Lontoossa 35 millimetrin filmille". Kansallisfilmografia puhuu "tv-tekniikasta" ja lisää, että elokuvan "ulkokuvat otettiin 16 mm:n filmimateriaalille". Uuno Turhapuro (1973) ei ollut ainoa Spede Pasasen tuottama elokuva, joka kuvattiin filmin asemesta videolle - esimerkiksi Hei kliffaa hei (1985) "toteutettiin jälleen videotekniikalla, mutta nyt väreissä ja siirrettiin filmille peräti Yhdysvalloissa saakka" - mutta se on kuitenkin ainoa Turhapuro-elokuva, josta tutkimieni lähteiden perusteella voi varmasti sanoa, että sitä ei kuvattu 35 mm...
Wicca-uskonnosta on todellakin vaikea löytää kirjallisuutta suomeksi. Harri Heinon teoksessa "Mihin Suomi uskoo tänään", WSOY 1997 on sivuilla 366-368 lyhyt esittely aiheesta. Hakusanoilla "noituus -- Iso-Britannia" ja "noidat --naiset" löysin lisäksi muutaman uskontotieteen opinnäytetyön, joiden uskoisin käsittelevän wicca-uskontoa : Jussi Sohlbergin "Magian harjoittaminen uusnoituudessa" / Hgin yliopisto, Turun yliopistoon on Eija Viskari tehnyt 1990 pro gradu-työn "Englantilainen uusnoituus : taustaa, kehitysvaiheita ja peruspiirteitä". Helsingin yliopiston Folkloristiikan laitokselle on Minnamaria Ahokas tehnyt 1997 proseminaarityön "Velhonaisen älä anna elää" 2. Moos. 20:18 : vertaileva tutkimus naisnoidista Suomessa, Isossa-...
Turun kaupunginkirjaston varastolehtiluettelosta ( http://vallu.turku.fi/ ) voi katsoa mitä vuosikertoja lehdistä saa lainaksi. Osoitteesta http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/aihe3.html#puut löydät Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin tilatut puutarhanhoitoaiheiset lehdet. Kaikki kyseiset lehdet ovat saatavissa Julinin lehtilukusalista lukuun ottamatta lehteä Allt om trädgård, joka on poikkeuksellisesti saatavilla vain pääkirjaston aikuistenosastolta. Julin ei anna kotilainaksi kuluvaa vuosikertaa. Alla on lueteltu vuosikerrat lehdistä, joita Julinista voi lainata kotiin. Laina-aika lehdillä on kaksi viikkoa, ja kaikkia lehtiä ei ole sidottu erikseen vuosikerroiksi.
4H Pilke: 2003-2004
Hemträdgården: 2000-2004
House &...
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
HelMet-kirjastoissa aikakauslehdillä on vakiokorvaushinnat. Aikuisten lehdistä peritään 5 € ja lasten ja nuorten lehdistä 3 € per lehti.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki maksut näet täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/b295a486-9615-4c3d-8479-8703ff0dac04/maksut0…
Oheisen taulukon sarakkeissa on jokaisesta aikavyöhykkeestä maan nimi, maakoodi, aikavyöhykkeen nimi, normaaliaika (talviaika) ja kesäaika sekä niiden alkamisajat:
http://www.kellonaika.fi/aikavyohykkeet.php
Heikki Oja kirjoittaa kirjassaan Aikakirja (Otava 1999) sivulla 106:
"Myös puolenpäivän hetki siirtyy yhä kauemmas klo 12:sta. Päivä on puolessa silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja suoraan etelässä. Suomen normaaliaikaan eli talvikaudella auringon etelässäolo sattuu vähän klo 12:n jälkeen, mutta kesäajan vallitessa vasta klo 13:n ja 13.30:n välillä"
Jokaisella HelMet-kirjastojen kirjalla on jokin tietty korvaushinta. Yleensä se on merkitty suoraan henkilökunnan käytössä olevaan järjestelmään, joten jos asiakas haluaa korvata kirjan, hinta voidaan yleensä saman tien ilmoittaa palvelutiskillä. Poikkeus ovat HelMet-kirjavaraston harvinaisemmat kirjat, joille kirjavaraston henkilökunta määrittelee korvaushinnan tapauskohtaisesti kirjan antikvaarisen arvon mukaan. Korvaushinta ei ole sidoksissa siihen, onko asiakkaan kadottama kirja myöhässä vai ei.
Korvaushinta riippuu siis kokonaan kirjasta ja siitä, millä hinnalla kirja on aikanaan ostettu kirjastoon. Aikuistenkirjan korvaushinta voi olla mitä tahansa 17 eurosta jopa useisiin satoihin euroihin. Vanhat markkamuotoiset hinnat on muunnettu...
Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia.
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole...
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin.
Kirjailija on Roger Hargreaves. Muita hahmoja ovat mm. Ammu, Ärjy ja Hirnu. Näitä kirjoja ei ola saatavilla enää pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta kirjailijan suomen- ja englanninkielisiä teoksia saa tilattua kotikirjastoon kaukolainaamalla.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaan.php) mukaan Yrjö Jylhältä on käännetty englanniksi vain runo nimeltä Varjot (Shadows, antologiassa Treasury of Finnish love) ja viroksi kokoelma Kiirastuli (Puhastustuli). Kysymääsi runoa ei ei näyttäisi olevan käännetty.
Talvi- ja jatkosotaa käsittelevää kaunokirjallisuutta Neuvostoliiton kannalta ja heidän omien kirjailijoidensa kuvaamina ei ole kovin paljon ilmestynyt Suomessa. Seuraavat teokset olen löytänyt:
Gusarov, Dmitri: Korpi ei tunne armoa, 1980 – partisaanien hyökkäys suomalaisten selustaan
Gordijenko, Anatoli: Kuoleman divisioona, 2003 – talvisodan kuvaus
” ” : Syväri, kuoleman joki, 2006 – jatkosotaan sijoittuva
Simonov, Konstantin: Todistaja, 1988 – kertoo Stalinin ajan Neuvostoliitosta, mutta kirjaan sisältyy kuvaus talvisodan alkamisesta
Tsakovski, Aleksandr: Piiritys, 1972 – Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon; viittauksia talvisotaan
Gordijenkon kirjat ovat aikuisten lainausosastolla luokassa 84.2 (...
Yeatsin teoksessa ”Runoja” (WSOY, 1966) Aale Tynni on suomentanut katkelman seuraavasti: ”keskus on pettänyt, läsnä on hajaannus” (s. 99). Anna-Maija Raittila on päätynyt hiukan erilaiseen suomennokseen kokoelmassa ”Kutsut minua nimeltä” (Kirjapaja, 1981), jossa vastaava kohta menee näin: ”asioita tippuu pois; keskus ei enää pidätä” (s. 137). Katkelmista näkyy, miten eri tavalla lyhytkin runonpätkä saatetaan suomentaa.
