Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
Kattavia tilastoja perheväkivallan yleisyydestä Suomessa ei tunnu löytyvän. V. 1998 julkaistiin tässä suhteessa merkittävä selvitys naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta : HEISKANEN, Markku : Usko, toivo, hakkaus : kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Yleinen käsitys on, että väkivallan tekijöistä 90% on miehiä ja väkivalta kohdistuu useimmiten naiseen. Joitakin tilastoja ja arvioita lytyy esim. nettiosoitteista http://www.kaapeli.fi/~parviain/ansa/luku2.html#a1
http://www.intermin.fi/suom/laanit/eslh/yksikot/sosiaali/naiset/tutkimu…
http://www.stat.fi/tk/el/suomturv.html
Seuraavassa muutamia julkaisuja, joista saattaisi olla apua :
NOTKO, Marianne : Väkivalta parisuhteessa ja perheessä. 2000.
KOSKI, Helena : Ulos...
Tietoja Carl Johan Collinista löytyi seuraavista teoksista:
Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1982
- Kanerva, Taito: Huovilan ratsutila ja Carl Constanin Collin. ss. 174-180.
- artikkelissa käsitellään pääasiallisesti Carl Johan Collinin poikaa, mutta se sisältää myös lyhen kuvauksen isän elämän vaiheista.
Hollolan Lahti 1961
- Kadonnutta kartanoromantiikkaa Kärkölässä (Hollolan Lahti 1961, nro 1, ss. 21-23)
- artikkelissa mainitaan hovineuvos Karl Johan Collinin hoitaneen Huovilan isännyyttä 1847-90
Suomen metsänhoitajat 1851-1931
-sisältää ruotsinkielisen lyhyehkön kuvauksen elämänvaiheista
Heikkinen, Antero: Hollolan historia 3
-hakemistossa useita viittauksia Carl Colliniin
Lisäksi Suomen Kuvalehti vuodelta 1934 käsittelee...
Kirjailija Spyri, Johanna (o.s.Heusser)1827-1901.
Kyseessä on kirjasarja:Pikku Heidi on ensimmäinen osa,josta on otettu useita painoksia, suom.Sirkka Rapola. Toinen osa Heidi osaa käyttää oppiaan.
Kirjat olivat suosituimpia tyttökirjoja 50-luvulla.
Niistä on tehty elokuvia ja sarjoja. Siihen aikaan Heidi tuli yhdeksi suosituimmaksi nimeksi..ja suosio jatkuu.
Kirjoissa keskeisenä teemana elämä Alpeilla sekä hyvän ja pahan taistelu. Lisää tietoa mm. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita julk.BTJ Kirjastopalvelu 2000. Kirjoja lainataan yhä.
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ensimmäisestä romaanitrilogiasta on valitettavasti mahdotonta antaa. Vaikka trilogiamuodolla on ollut oma merkittävä asemansa antiikin Kreikan tragedian historiassa, ei romaanikirjallisuuden vaiheita kartoitettaessa trilogioihin ole kiinnitetty erityistä huomioita eikä niiden esiintymiä ole erikseen kartoitettu edes nimenomaisesti romaanimuodon historiaan keskittyvissä kirjallisuushistorioissa ja hakuteoksissa (esim. Doody, Margaret-Anne, The true story of the novel; Goldknopf, David, The life of the novel; The novel : a guide to the novel from its origins to the present day; Watt, Ian, The rise of the novel; Wilson, Colin, The craft of the novel). Trilogioiden jäljittämistä mutkistavat lisäksi...
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit...
Nuua-nimeä ei löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista lukuisista nimikirjoista. Juri Nummelin on teoksisaan (mm. Aarnu, Evena, Vinjami : 1700 ehdotusta etunimeksi, Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä)listannut useita harvinaisempia ja erikoisia nimiä, mutta hänenkään kirjoistaan ei nimeä löytynyt.
Näin ollen en osaa kertoa mitä nimi tarkoittaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , nimi löytyy. Vuosina 2000-2008 kaksi henkilöä on saanut nimekseen Nuua.
Nuualla ei ole virallista nimipäivää, joten hän voi valita merkkipäivänsä itse.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos "Maailman kalojen nimet", jonka tekijät ovat Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström. Tämä teos sisältää suomenkieliset nimet yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Nimiluettelossa on Suomen luonnonvaraisten kalojen lisäksi meillä viljellyt ja viljelykokeilussa olevat lajit, elinkeino- ja harrastuskalastuksen kannalta merkitykselliset ulkomaiset kalalajit, EU:n ja OECD:n kalaluetteloiden lajit, lähes kaikki akvaarioissa pidetyt lajit sekä vähintään yksi laji jokaisesta kalaheimosta.
Kysymyksessä oleva kala kuuluu meduusakaloihin, heimo Centrolophidae, ja suomenkielinen nimi on etelänmeduusakala (Hyperoglyphe antarctica).
Heikki Marjasesta ei löydy juuri lainkaan tietoja. Kustannusliike Kariston sivuilta http://www.karisto.fi (kustannusliike > kirjailijat) löytyy seuraava teksti: "Heikki Marjanen (s. 1958) asuu perheensä kanssa Espoossa ja työskentelee monikansallisessa yrityksessä. Hän on ollut mukana vapaaehtoisessa nuorisotyössä yli kaksikymmentäviisi vuotta. Heikki Marjasella on vankka partiolaistausta, ja hän harrastaa edelleen retkeilyä ja vaeltamista sekä veneilyä, merta ja musiikkia." Marjanen on kirjoittanut toistaiseksi vain yhden kirjan: Hessu ja Keke ja Amazonin arvoitus. Hänestä ei vielä ole tietoja hakuteoksissa. Lehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Jos haluat tietoa joistakin muista nuortenkirjailijoista, kannattaa katsoa internetistä...
Leo Tuominen toimi Rooman suurlähettiläänä 1.9.1968 lähtien. Hän siirtyi Tukholmaan 1.11.1969. Tukholman suurlähettilään posti on merkittävimpiä suurlähettiläsposteja. Tarkempia tietoja voi tiedustella Ulkoasiainministeriön tietopalvelusta tietopalvelu.um@formin.fi
Andersenin satua Satakieli löytyy useasta satukokoelmasta; pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistohausta Helmetistä (http://www.helmet.fi)muun muassa seuraavina versioina:
-Andersen, Hans Christian: Andersenin satuja/kuvittanut Flemming B. Jeppesen;suomentanut Maila Talvio, WSOY 2005
- Andersen, Hans Christian: H. C. Andersenin satuaarteita/kuvitus Kaarina Kaila;suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava, 2005
- Andersen, Hans Christian: Pieni merenneito ja muita satuja/kuvittanut Svend Otto S., Kolibri 1997
- Andersen, Hans Christian: Satakieli/teksti: H. C. Andersen/kuvitus: Kaarna Kaila; suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava 1999 (kuvakirja)
Suomalaisessa almanakassa on lähes 700 etunimeä. Nimen antamista säätelee etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella on oltava etunimi. Etunimiä saa olla enintään kolme. Tiedustelemasi nimi Sari-Anne koostuu kahdesta erillisestä etunimestä.
Sari on yksi muoto nimestä Saara, joka on yli 4000 vuotta vanha nimi ja monien raamatullisten nimien tapaan laajalle levinnyt. Tämä ruhtinatartakin tarkoittava nimi vakiintui suomalaiseen almanakkaan vuonna 1852.
Anne on yksi muoto nimestä Anna, jonka kantanimi on heprean Hannah, 'armo'. Anna on ollut almanakassa vuodesta 1708. Suosituksi se tuli Suomessa myöhäiskatolilaisella ajalla, jolloin meilläkin osoitettiin kunnioitusta Neitsyt Marian äidille, Pyhälle Annalle.
Suomalaisten suosikkeja...
Jokaisella HelMet-kirjastojen kirjalla on jokin tietty korvaushinta. Yleensä se on merkitty suoraan henkilökunnan käytössä olevaan järjestelmään, joten jos asiakas haluaa korvata kirjan, hinta voidaan yleensä saman tien ilmoittaa palvelutiskillä. Poikkeus ovat HelMet-kirjavaraston harvinaisemmat kirjat, joille kirjavaraston henkilökunta määrittelee korvaushinnan tapauskohtaisesti kirjan antikvaarisen arvon mukaan. Korvaushinta ei ole sidoksissa siihen, onko asiakkaan kadottama kirja myöhässä vai ei.
Korvaushinta riippuu siis kokonaan kirjasta ja siitä, millä hinnalla kirja on aikanaan ostettu kirjastoon. Aikuistenkirjan korvaushinta voi olla mitä tahansa 17 eurosta jopa useisiin satoihin euroihin. Vanhat markkamuotoiset hinnat on muunnettu...
Suomen pankin 68.vuosikirjassa 1987 s. 29 kerrotaan seteliuudistuksesta. Suomen Pankin johtokunta käynnisti uuden setelimalliston suunnittelun keväällä 1981. Seteleiden aihepiiriä pohtimaan asetettiin toimikunta. Toimikunta päätyi esittämään kuva-aiheiksi Suomen historian aikakausia. Uuden setelisarjan kuva-aiheiden valinnassa valittiin kolmijako Ruotsin vallan aikaan (1000 mk), autonomian aikaan (500 ja 100 mk) ja itsenäisyyden aikaan (50 ja 10 mk). Jokaisessa setelissä on henkilökuva. ”Henkilöiden valinnassa pidettiin silmällä heidän työnsä luonteenomaisuutta, edustavuutta ja tunnettavuutta aikakauden kannalta.”
Lähde : Suomen pankin 68. vuosikirja 1987 https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/9309/SP_Vsk_19…
Osituksesta kerrotaan lyhyesti kaksiosaisessa kirjassa Kodin lakitieto (WSOY, 1999). Osassa 2 on asiakirjamalleja, ja siitä löytyy muutamia malliesimerkkejä osituksen teosta. Osituksesta on esimerkkejä myös kirjassa nimeltä Asiakirjamalleja (Lakimiesliiton kustannus). Tästä kirjasta on useita painoksia, uusin vuodelta 1998.
Osituksesta kerrotaan enemmän esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Aarnio, Aulis: Suomen jäämistöoikeus 1. Lakimiesliiton kustannus, 1999.
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas. Lakimiesliiton kustannus, 2000.
Aarnio, Aulis: Avioliitto, perintö ja testamentti. Lakimiesliiton kustannus, 1994.
Pettilä, Ulla: Eron vaiheet. Tietosanoma, 1999.
Näiden kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Lahden kaupunginkirjaston Riimi-...
YSA- yleinen suomalainen asiasanasto luettelee seuraavat suppeammat termit asiasanalle "arkisto":
kansallisarkistot, kirkonarkistot, kotiseutuarkistot, kuva-arkistot, liikearkistot, maakunta-arkistot, tietoarkistot, yksityisarkistot, ääniarkistot
Katso tarkemmin http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Seitti-aineistohaulla voit vielä hakea lisää aineistoa paikkakuntasi kirjastosta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/seitti.htm
Voit käyttää asiasanoja arkistointi ja arkistot
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
