Tuo on looginen, muttei aivan oikea oletus. Veikkaus on tutkinut lottoarvontojaan ja huomannut, että jotkut numerot ovat "onnekkaampia" kuin toiset. Siksi samankaan rivin pelaamien ei välttämättä tuo varmaa lottovoittoa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/tiedotteet/2015/20150312-selma-potti-ja-pelatut-numerot Samaa tukee myös omakohtainen kokemus parinkymmenen vuoden ajalta.
Iltalehden sivuilta löytyy mielenkiintoinen ohjelma, joka kertoo nenneiden tilastojen perusteella, olisiko lempirivisi ikinä voittanut lotossa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201805312200983246
Lisäksi veikkaus on laatinut myös rationalisen ihmisen pelistrategian: Pelaa kuin eläin. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/...
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyvää aineistoa voit hakea esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohaulla (http://www.lib.hel.fi/plussa). Valitse tarkennettu haku, ja siinä asiasanoiksi järjestöt ja kirjanpito.
Aihetta käsittelevät esim. teokset Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (2. uud. painos 1998), Herman Nurminen: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) sekä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (3. uud. painos 1998). Teosten saatavuuden voit tarkistaa Internetistä, mikäli kuntasi kirjaston aineistohaku löytyy Mainio-kirjastotietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi).
Kappale "Joulusahti" löytyy nuottijulkaisusta
"Eino Kettusen ikkuna maailmaan".
Kouvolan kirjaston kokoelmissa julkaisua ei ole, mutta
kaukopalveluna voimme sen pyynnöstä toimittaa, jos haluatte.
Kymenlaakson kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät osoitteesta http://www.kyytikirjastot.fi
Teidän kannattaa tutustua Näytelmät.fi palveluun, http://www.naytelmat.fi/ . Siellä voi hakea näytelmiä erilaisilla hakuehdoilla, mm. pienoisnäytelmiä. Tekstejä eivät palvelusta näe suoraan muut kuin rekisteröityneet käyttäjät, mutta kirjaston aineistotietokannasta kannattaa tarkistaa, löytyykö aineistoa yleisestä kirjastosta. Kirjastoon kannattaa muutenkin tulla paikan päälle katsomaan eri vaihtoehtoja ja keskustelemaan kirjastonhoitajan kanssa siitä, mikä voisi olla sopiva valinta. Keskustellen on helpompi rajata pois vaihtoehtoja, jotka eivät kiinosta. Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta voisi myös kysyä neuvoa, yhteystiedot löytyvät heidän Internet-sivuiltaan, http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5 .
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Kirjastokortin saadakseen on asioitava kirjastossa ja todistettava henkilöllisyytensä. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastokortin ja tunnusluvun hankkimisesta pääkaupunkiseudulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kirjassa näyttäisi olevan aineksia aika moneen lajityyppiin. Wikipedian mukaan V. C. Andrewsin kirjoissa yhdistyvät goottikauhu ja perhekronikka. (http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews) Tosin kirjailijan kuoleman jälkeen (1986) hänen nimissään kirjat on kirjoittanut haamukirjailija (!) Andrew Neiderman.
Ehkä lähimmät lajityypit olisivat kauhu ja romantiikka. Scifin ja fantasiakirjallisuuden piirteitä kirjasta ei taida löytyä.
Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
Ritva Torapaisen teoksessa Oulun Paikannimet sivulla 268 kerrotaan, että Kiikelin ja Pikisaaren välissä sijaitseva Elban saari on esiintynyt kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1876. Aikaisemmin, vuonna 1786, saari sijaitsi Pikivirrassa mantereen ja Pikisaaren välissä, ja se tunnettiin nimellä Virtakari. Pikkupojat viihtyivät saarella, kunnes uittomiehet ottivat sen käyttöönsä. Nykyään saari on kiinni Kiikelin saaressa.
Saaren nimestä kerrotaan muun muassa, että herramiehet olisivat menneet viettämään sinne kesäiltaa ja jääneet saarelle vangiksi aivan kuten Napoleon Elbaan. On myös kerrottu, että saari olisi ollut pirtun salainen varastointipaikka kieltolain aikaan ja nimeä pidetään pirtumiesten antamana. (Torapainen: Oulun paikannimet)
HelMet-tietokannasta löytyy ainakin yksi ääniteosuma. Laulaja on Charlotte Perelli, käännöksen ja CD:n nimi on Rimfrostjul (Naxos 2008). On hyvin todennäköistä, että jotkut muutkin riikinruotsalaiset artistit ovat tästä laulusta oman tulkintansa äänittäneet. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Kalle Moraeuksen ja Bengan Jansonin versio (http://www.youtube.com/watch?v=A7Dn8ds3cH0). Suomenruotsalaisten artistien versioita ei Viola-tietokantakaan tunne.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kuvaukseen sopiva laulu on nimeltään Riihimäen laulu. Tosin sillä näyttää olevan muitakin nimiä kuten Uuden aamun Riihimäki ja Riihimäki-laulu. Sen on säveltänyt Tauno Karila ja sanoittanut Väinö Mäkelä. Laulu alkaa: "Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, Etelän". Mäkelän runo on osallistunut Riihimäki-aiheisen laulun kirjoituskilpailuun syksyllä 1959. Laulun ensiesitys oli seuraavana vuonna. Laulusta julkaistu nuotti (3 s.), jossa on Matti Nikusen kaksi sovitusta laulusta, on lainattavissa Riihimäen kaupunginkirjastosta. Nuotissa ovat myös laulun sanat. Nuotin alussa on lisäksi Matti Nikusen kirjoittama lyhyt historiikki laulusta.
Analogiset tv-lähetykset kokonaisuudessaan loppuivat kaapeliverkoissa 29.2.2008. Antenniverkossa analogiset lähetykset päättyivät 31.8.2007.
Esimerkiksi YLE uutisoi analogisten lähetysten päättymisestä seuraavaa: https://yle.fi/a/3-5801220
Hei Outi!
Kirjakauppojen "mitä Suomi lukee" top ten löytyy internetistä.
Esim. viime vuoden marraskuun lopun tilasto löytyy sivuilta:
http://booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/suo4998.htm.
Koko vuoden ajalta tätä listaa ei ole, vaan vuoden aikana julkaistaan
näitä tietoja useampaan otteeseen. Marraskuun lopun tilanne varmaan
vastaa aika hyvin koko vuoden tilastoa ihan oman arvioni perusteella.
Kirjastojen kohdalla tilanne on vähän toinen.
Listalle saattaa kivuta jokin vanhempikin teos, jos esim. kirjan
pohjalta tehdään elokuva, teatterikappale tms.
Samaten kirjailijoiden merkkipäivät, juhlavuodet, kirjailijavierailut
kirjastoon etc. näkyvät heti lainausmäärien lisääntymisenä. T
Tilastoja "vääristää" myös se tosiasia, että kirjastoon...
Itsenäisyyspäivän menu löytyy kirjasta nimeltä "Juhlaan: toimituskunta Maija Silvennoinen, Makujen maailma-sarja, kustantaja Weilin + Göös, 1999.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Itsenäisyyspäivän menu löytyy myös Nicehouse-portaalin linkistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/juhlat/itsenais/itse.htm
"Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Asuminen melko hajallaan metsän keskellä on osa suomalaisuutta. Kiireisessä elämänrytmissä ja työpaineiden jälkeen luonnossa oleskelun koetaan rauhoittavan ja antavan uusia voimia.
Metsä tuottaa meille yhä myös tärkeimmät raaka-aineet aterioitamme varten. Yöttömän yön ansiosta marjoihin, sieniin ja yrtteihin kerääntyy erityisen...
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
Tove Jansson syntyi Helsingissä vuonna 1914 taiteilijaperheeseen. Hänen äitinsä Signe Hammarsten oli kuvataiteilija ja isänsä Viktor Jansson kuvanveistäjä. Tove Janssonin elämänuraan taiteilijana lienee vaikuttanut perhetaustan ja taiteellisen lahjakkuuden lisäksi ennen kaikkea hänen oma kutsumuksensa. Viisitoistavuotiaana hän halusi lopettaa koulunkäynnin ja lähteä ulkomaille opiskelemaan taidetta. Isä ei halunnut lastensa ryhtyvän kuvanveistäjiksi eikä Tovekaan haaveillut siitä urasta. Taiteilijaksi hän kumminkin halusi.
Tiedot ovat kirjasta: Ørjasaeter, Tordis: Tove Jansson : Muumilaakson luoja, WSOY 1987. Kirja on lainattavissa Siilinjärven kunnankirjastosta. Kirjasta voit lukea enemmän Tove Janssonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä...
Ilkka Remeksestä kerrotaan seuraavissa Lahden kaupunginkirjastossa olevissa kirjoissa:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia nykykertojia 3 (2000)
Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001)
Suomalaisia kirjailijoita (2004)
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavia Ilkka Remestä käsitteleviä lehtileikkeitä. Allaoleva Piraatit kirjan kuvaus on otettu Marja Welinin Etelä-Suomen Sanomiin 13.12.2003 kirjoittamasta kirja-arvostelusta:
Remeksen Piraatit on uudenlainen nuortenjännäri. Se hipoo melkein aikuisten jännityskirjallisuutta. Kirjassa liikutaan monenlaisten asioiden ja tapahtumien pyörteessä. Kansainvälinen rikollisjengin toiminta, loistoristeilijän räjäyttäminen, useiden eri maiden poliisien yhteistyö ja ennen...
Maailman runosydän, WSOY, 1998, teoksessa on suomennettu neljä Dorothy Parkerin runoa: Partaterät tekevät kipeää/Razors pain you, Onneton yhteensattuma/Unfortunate coincidence
Sosiaalinen huomautus/Social Note, Yksi virheetön ruusu/One Perfect Rose.
Lisäksi teoksesta Runoni rakkaudesta, Otava, 1997, löytyy runo Intiaanikesä/Indian summer(mukana on myös runo Unfortunate coincidence nimellä Valitettava yhteensattuma)
utta "Ballade of a great weariness" runoa ei kokoelmista löytynyt.
Lähteet: Linkki maailman runouteen tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Parker
Parkerin teoksien saatavuus eri kaupunginkirjastoissa:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
