Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Antti Tuomaisen henkilöhistoriasta näyttää olevan melko vähän tietoa saatavilla. Teoksessa ”Miten rikoskirjani ovat syntyneet” (Crime Time, 2012) hän selostaa hiukan opintojaan ja sitä, miten hänen äidinkielenopettajallaan oli ratkaiseva vaikutus kirjailijaksi ryhtymisessä.
Heikki Ollikaisen ”Ruumiin kulttuuri” -lehteen kirjoittamasta jutusta osoitteessa http://www.dekkariseura.fi/rk_111_a.html on kerrottu jotakin ainakin Tuomaisen työhistoriasta. ”Me naiset” -lehden jutussa osoitteessa http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/alkoholin-jattan… Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmista. Joitakin tiedonmurusia voi lukea myös Kirsin Book Club -blogista osoitteesta http://kirsinbookclub.com/kirjat/mies-joka-kuoli/.
Voit...
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),...
Ihmisen elinpäiville ei ole mitään tarkkaa rajaa. Yleisesti maailman vanhempana ihmisenä on mainittu ranskalainen Jeanne Calment (1875–1997), joka eli 122 vuotta ja 164 vuorokautta. Mekaanisesti laskettuna siitä tulisi 44 694 päivää, mutta karkauspäivät lisäävät jonkin verran määrää. Luku on enemmänkin antamaan suuntaa, kuinka monta päivää vanhimmiksi eläneet ihmiset ovat olleet elossa.
On myös mahdollista, että vieläkin vanhempia ihmisiä on elänyt, mutta heistä ei ole luotettavia tietoja. Saattaa olla, että lääketieteen kehittyessä tulevaisuudessa ihmiset elävät vieläkin vanhemmiksi kuin Calment, joten hänen elinikänsä ei ole mikään ihmisen korkein mahdollinen elinikä.
Maailman vanhimmista ihmisistä löytyy tietoa Wikipedian...
Yhdysvaltain kahden dollarin setelissä on ollut kuva itsenäisyysjulistuksen allekirjoitustilaisuudesta vuodesta 1976 lähtien eli tapahtuman 200-vuotisjuhlavuodesta. Näinkin tuoreen 2 dollarin setelin arvo lienee se 2 dollaria. Varmistusta asialle voi kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Lähteet
https://antiques.lovetoknow.com/antique-price-guides/how-determine-2-do…
https://www.thesprucecrafts.com/two-dollar-bill-worth-4776868
https://www.uscurrency.gov/sites/default/files/downloadable-materials/f…
Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30.
http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut.
Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
Kirja on novellikokoelma, jonka tekstejä yhdistää sama aihe. Kirjan nimestä voi sen päätellä, ja kirjan lukemalla selviävät sankarit ja tapahtumapaikat ja -ajat. Kirja on Rauman kaupunginkirjastossa hyllyssä. Tule siis lainaamaan, niin voit itse lukea kirjan.
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä löytyy viitetietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Sen mukaan vuonna 2010 julkaistiin kolmetoista saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa (kymmenen suomen-, kolme ruotsinkielistä), kun kaikki kirjallisuudenlajit ja kohderyhmät otetaan huomioon:
Havukainen, Aino, Tatu und Patu und ihre verrückten Maschinen
Jalonen, Olli, Vierzehn Knoten bis Greenwich
Jansson, Tove, Mumins : Band drei
Katajavuori, Riina, Bitte nicht aufräumen : ein zuhause-Bilderbuch
Kilpi, Marko, Erfrorene Rosen
Lehtonen, Joel, Verdorrte Apfelbäume
Paasilinna, Arto, Vom Himmel in die Traufe
Remes, Ilkka, Opeation Ocean Emerald...
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
Netissä on käytettävissä verkkopalvelu http://pixlr.com/, josta löytyy Pixlr Editor suomenkielisenä.HelMet-kirjastoissa järjestetään mm. kuvankäsittely kursseja, jotka löytyvät sivulta www.helmet.fi Kirjastot ja palvelut/Opastukset/Opastuskalenteri. Esim.ensi keväällä on tulossa kuvankäsittely kurssi Tikkurilan kirjastossa jossa käsitellään myös Pixlr editor -kuvankäsittelyohjelmaa.
Nimenomaan kirjastotiloihin kohdistuvia sisäilmanormeja ei löytynyt, vain yleisiä. Kirjassa kirjastotilojen suunnittelu (Suomen kirjastoseura 1986) luvussa Ilmastointi ja lämmitys viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (1987, uudempaa painosta ei näytä ilmestyneen). Rakennusten toimivuutta kosteuden kannalta koskevat määräykset ja ohjeet ovat SRakMk:n osassa C2 Kosteus 1998. Siihen liittyy opas Kosteus rakentamisessa (1999). Muita Ympäristöministeriön ja Rakennustiedon asiaan liittyviä oppaita ovat Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus (1997) ja Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus (1997).
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa Sisäilmaohje (1997)...
Eteläpohjalaisia elämäkertoja -nimellä on ilmestynyt kolmiosainen kirjasarja. Ensimmäinen osa (A-L) ilmestyi kuitenkin vasta vuonna 1963, toinen osa (M-Ö) vuonna 1965 ja kolmas eli täydennysosa (A-Ö) vuonna 1994. Kaikki osat on kustantanut Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin: kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportin mukaan yleisimmät kirjastojen ammattinimikkeet olivat kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, tietoasiantuntija, kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, palvelupäällikkö, tietopalvelusihteeri, asiakasneuvoja ja ylikirjastonhoitaja. Vastaajista 22 prosenttia sijoittui kohtaan jokin muu, eli myös monia muita nimikkeitä on. Raportin mukaan nimikkeistä on myös paljon variaatioita. Raportti on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus.pdf
Kirjastot.fi-sivuston tällä hetkellä avoinna olevien työpaikkojen luettelosta löytyy vielä...
Runoutta "erilaisuudesta" (joka on varsin laaja käsite) ja vammaisuudesta löytyy varmasti yllin kyllin - ongelmana on oikeiden runojen löytäminen! Sellaista runotietokantaa, josta tietyn aihepiirin yksittäisiä runoja voisi etsiä, ei nimittäin vielä ole olemassa (suunnitteilla kyllä). Ja kokoelmiakin on asiasanoitettu vasta 1990-luvulta lähtien. Tästä johtuen uudehkoja vammaisten itsensä kirjoittamien runojen ja proosatekstien antologioita löytyy helposti, esim.:
Hiljaiset silmät-satakuntalaisten kehitysvammaisten runoja (1991)
Unelmat ja pelot kasvavat lähekkäin (1997)
Pisaroita-vammaisten runoantologia (1978)
Laitinen, Eeva-Liisa, Pyörätuolipiruetti (1990)
Jos jokainen putoaisi paikaltaan (1982)
Me elämme-vammaisantologia (1976)...
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Elviira on alkujaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabiankieliseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Espanjan Elvira perustuu joko arabian sanaan 'ylevä, käskijätär' tai muinaissaksan nimeen Alverat (alvara, alvera 'ylevä').
Risteilijä Alexander von Humboldt tekee talviaikaan (marraskuun alusta helmikuun loppuun) Etelä-Amerikasta lähteviä Antarktiksen risteilyjä, joista vastaa Abercrombie & Kent. Kyseinen matkatoimisto ei kuitenkaan käytä ristelijästä nimitystä "Alexander von Humboldt" vaan "Explorer II". Tarkemmat tiedot Antarktiksen risteilyistä löytyvät Abercrombie & Kentin webbisivuilta osoitteesta http://www.aandktours.com/index.cfm?navid=3.2&Antarctica/Antarctic-Expe… Reittivaihtoehtoja on kaksi ("Classic Antartica" ja "Antartica, South Georgia & the Falkland Islands"), ja tarkemmat tiedot näistä reiteistä löytyvät Itinerary -linkin kautta. Antarktiksen risteilyjen pääsivulta löytyy myös linkki pienimuotoiseen blogiin (Ship's log), jossa...
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
