Aloitetaanpa diplomaattisella kiemurtelulla. On varsin mahdotonta antaa tarkkaa merkitystä sanonnalle, jota voidaan käyttää sekä metaforamaisesti syömiseen viittaavana että konkreettisena kehotuksena kulkea juuri kuuluvaa ääntä kohti. Henkilökohtaisesti olen kuullut sanontaa käytettävän molemmissa merkityksissä. Merkityseroja löytyy usein myös murrealueiden kesken. Ei valitettavasti ole mitään kielitieteen ylijumalaa, joka voisi sanoa vain toisen merkityksen olevan oikein.
Ja sitten se tarkka merkitys. Kirjaston takahuoneessa suoritetussa kyselyssä kaksi vastaajaa äityi kannattamaan konkreettista merkitystä, ja neljä metaforista viittausta syömiseen. Kokonaisotannan perusteella ääntä kohti tarkoittaa siten syömistä....
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kouta on mm. Kainuussa käytetty muoto yleiskielen verbistä koota.
- Niin kun heinäaijaksi pitäsik kouta, vähä sitä, että ruokoa että pystysih heinäntekkoon. Suomussalmi
- Tuo navetan kehikko pitäsi purkoo ja kouta oekeelle paekalleen. Sotkamo
koota - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kotuksen nimineuvonta kertoi seuraavaa:
Etunimikirjoista ei tosiaan löydy tietoa nimestä Kouta. Nimi onkin uudehko: ennen 2000-lukua syntyneissä on muutamia yksittäisiä Kouta-nimisiä; enemmän nimeä on annettu 2000-luvulla, mutta se on yhä melko harvinainen. Suosio näyttää kuitenkin olevan nousussa. 2000-luvun ensikymmenellä syntyneissä on 9 Koutaa, 2010-luvulla syntyneissä 13 ja...
Luontoon.fi-sivuston mukaan nimen "Riisitunturi" alkuperää on tulkittu usein eri tavoin. Nimen vanha muoto on "Riistunturi", joka on esiintynyt vanhoissa kartoissa. Se pohjautuu todennäköisesti saamelaisperäisiin sanoihin, jotka tarkoittavat risua, heinää tai tykkylunta. Tämän tulkinnan mukaan myös Riisitunturin alueella sijaitsevan Riisisuon nimi tarkoittaisi heinäsuota, joka viittaisi alueella pitkälle 1900-luvun puolelle harjoitettuun suoniittytalouteen.
Toisen, luultavasti uudemman tulkinnan mukaan Riisitunturin nimi liittyisi liekokasveihin, joita alueella kasvaa runsaasti. Liekokasvien itiöpölyä on nimittäin käytetty aikoinaan riisitaudin hoidossa.
Lähde: ...
Tuntien määrä vaihtelee varmaan lukioittain.
Opetushallitus kuvaa kielten opiskelumahdollisuuksia lukiossa:
A-kieli eli äidinkieli. Pakollisia opintoja 12 opintopistettä ja valinnaisia 4 opintopistettä.
B1-kieli eli yleensä ruotsi. Pakollisia opintoja 10 op ja valinnaisia 4 op. Linkki sivulle.
Sivustolla kerrotaan myös lukio-opintojen muutoksesta 2021:
"Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen...
Suoraa selitystä tähän ei löytynyt suomenkielisistä lähteistä, mutta alkoholi vaikuttaa kaikkialla elimistössä ja silmien valonarkuus sekä kipu ovat suhteellisen yleisiä vaivoja krapulassa. Alkon sivuilla kerrotaan, että ”Krapulassa on kyse alkoholin vieroitusoireista. Jo yhden promillen alkoholipitoisuus veressä aiheuttaa elimistön kuivumista ja verensokerin laskua, joista krapula aiheutuu”. Olettaisin, että silmien kipu johtuu elimistön kuivumisesta, jolloin myös silmät kuivuvat. Silmien kuivuus aiheuttaa ihmisillä usein kipua. Lisäksi krapula aiheuttaa verensokerin laskua, joka puolestaan aiheuttaa päänsärkyä, ja tämä saattaa heijastua silmiin.
Lähteet:
Alko.fi - Alkoholi ja terveys -artikkeli
Terveyskirjasto – Alkoholi ja terveys...
Laulun sanat löytyvät ihan internetistäkin. Osoite on:
http://www.geocities.com/SoHo/Studios/3488/DISCO5.HTM
Laulun nuotit löytyvät ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta. Voit
kysellä esim. kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Aguile, Luis (säv.)
Yöllä on tuhat silmää [Nuottijulkaisu].
Kannattaa aloittaa etsimällä Suomen tilastollisen vuosikirjan vanhempia painoksia, esim. 70- ja 80-luvuilta. Tuoreimmissa painoksissa on eritelty "Kirjojen myynti kirjallisuusryhmittäin" -tilasto, mutta esim. vuoden 2002 painoksessa tämä tilasto alkaa vasta vuodesta 1980. Todennäköisesti myös vanhemmista tällainen tilasto löytyy ulottuen aikaisemmille vuosikymmenille.
Tutustumisen arvoinen saattaisi olla myös kirjamyynnin ja kirjakauppojen historiaa käsittelevät teokset kuten esim. Kohtaamispaikkana Akateeminen - ensimmäiset sata vuotta. Akateeminen kirjakauppa, 1993.
Jos näistä ei löydy apua, yhteyttä voisi ottaa vielä Kirjakauppaliittoon http://www.kirjakauppaliitto.fi/ .
Paimentytön laulun nuotit löytyvät näistä Helsingin kaupunginkirjastossakin olevista nuottijulkaisuista:
Kanteleohjelmistoa. I / Toim. Ulla Katajavuori. 1963
Valavirta Taavi: Kansankoulun laulukirja ja musiikkioppi. 1983.
Laulun nuotit ovat myös näissä teoksissa:
Nyberg, Mikael: Oppilaan laulukirja 2 (1901) ja Oppilaan laulukirja 1-4 (1900)
Valistuksen laulukirja. 1930
Karjaväen laulukirja.1958
Valistuksen laulukirjan säestyksiä. 1927
Tiedot löytyivät Pirkanmaan kirjastojen musiikkitiedonhaun avulla. Tietokannasta voi hakea laulun alkusäkeiden mukaan:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_mform&sesid=1040131653
Ainakin Keravan ammattiopistossa voi opiskella kirjastoalaa oppisopimuksella. Lisätietoja saat täältä:
http://www.keuda.fi/portal/
Työministeriö on koonnut paketin kirjastoalan koulutusmahdollisuuksista. Sieltä löytyy tietoa myös oppisopimuskoulutuksesta. Sen löydät täältä:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/01_tyovoimapalvelut/06_koulutus_ja_a…
Tervetuloa kirjastoalalle!
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
Kysymyksesi on aika vaikea, koska 12-vuotiaat tytöt ovat keskenään hyvin erilaisia, samoin kirjat. Oletan, että pidät fantasiasta, koska kerrot lukeneesi Potterit ja Narniat. Pysytellään tällä kertaa fantasiakirjoissa. Oikein kovalle fantasiafanille voi aina suositella Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjaa ja sen johdanto-osaa Hobitti. Muita alan klassikoita ovat esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ja Ursula Le Guinin Maameren tarinat -sarja. Vähän ehkä satuun päin kallellaan on John Masefieldin Keskiyön kansaa -tarina, mutta siinä on yllättäviä yhteyksiä Pottereiden maailmaan. Cornelia Funken Mustesydän ja sen jatko-osat ovat perinteisiä, muhkeita fantasiatarinoita, samoin Lohikäärmeellä ratsastaja ja Rosvoruhtinas....
Sukunimi Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai piispa Henrikiin (kuoli 1156). Samasta nimestä on useita muunnoksia, mm. Hentunen, Hentula ja Henttinen.
Tarkempia tietoja saa sukunimikirjoista, esimerkiksi Pirjo Mikkosen teoksesta Sukunimet (2000). Sukunimikirjoja voi etsiä Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… asiasanalla sukunimet.
Voit poistaa Helmet-verkkokirjastoon tekemiäsi varauksia verkkokirjaston Omat tietoni -linkin kautta. Kirjaudu kirjastokortin numeron ja tunnuslukusi avulla omiin tietoihisi ja sieltä kohtaan Varaukset. Merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin ruutuihin ja painikkeesta Poista saat varaukset poistetuksi.
Ohje löytyy myös Helmet-verkkokirjaston sivuilta Ohjeita kohdasta Varausten muuttaminen ja peruuttaminen:
http://helmet.fi/search~S9*fin/k
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa poistamaan varaukset.
Valitettavasti näyttää olevan niin, ettei tätä Koivusalon sävelmää ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina (ei ainakaan Viola- ja HelMet-tietokannan mukaan). Jukka Kuoppamäen samanniminen laulu on nuottina olemassa, mutta se ei tietenkään tässä tapauksessa auta asiaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä kirjoja Lahden kaupunginkirjastossa:
Ruishalme, Outi: Elämä satuttaa : kriisit ja niistä selviytyminen. 2007 (luokka 59.564)
Palosaari, Eija: Lupa särkyä : kriisistä elämään. 2007 (59.564)
Minun tieni : kuinka selvisin pahimmasta / toim. Ulla-Maija von Hertzen. 2009 (59.564)
Day, Laura: Eläköön kriisi! voimaa ja rohkeutta vaikeista ajoista. 2006 (59.564)
Dolan, Yvonne: Pieni askel : tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. 2009 (17.3)
Kirjastot.fi-sivulle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antavien oppilaitosten sivuille. Sieltä löytyy myös tietoa alan koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Palkka riippuu mm. tehtävänimikkeestä. Tietoa kunta-alan eri ammattinimikkeiden palkoista vuodelta 2012 löytyy alla olevan linkin kautta. Esimerkiksi yliopistojen ja muiden oppilaitosten sekä yritysten kirjastojen palkat eroavat näistä jonkin verran.
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/palkat-ammatit-ja-…
Helsinkiläisestä säveltäjästä Veli-Pekka Bäckmanista ei löydy kokoelmistamme todellakaan muuta kuin mainitsemanne CD-levy. Se on omakustanne (Marras-Workshop) ja niin ollen sen kautta ei löydy edes levy-yhtiötä.
"Kirkko ja kaupunki" -lehden kotisivuilla http://www.kotimaa.fi/ on arkistossa vain vuoden numerot. Toimitukseen soittamalla saattaa selvitä missä numerossa ja minä vuonna mainitsemanne artikkeli on ollut. Yliopiston kirjasto säilyttää kotimaisia lehtiä, osaa mikrofilmeinä ja niitä voi tilata lukusalikäyttöön. -
Säveltäjän muu levytetty tuotanto on mitä todennäköisimmin omakustanteina julkaistua. TEOSTOsta http://www.teosto.fi/ voi kysyä säveltäjän yhteystietoja puhelitmitse, mikäli niitä ei ole ilmoitettu salaisiksi. Suomalaisen...
Helsingin sanomissa 19.1.2000 oli uutinen, jonka mukaan Suomessa toimii kaikkiaan noin 200 yksityiskoulua. Perusopetusta antavia kouluja oli viime vuonna 84, lukioita 24. Yksityiskoulujen liitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.ykl.pp.fi/ on lueteltu jäsenkoulut. Mukana on myös steiner-kouluja ja eri kristillisten yhteisöjen ylläpitämiä kouluja. Helsingin yksityisoppikoulut ry:n yhteystietoja en löytänyt, mutta heillä on netissä julkaisu julkaisu Hyllin uutiset osoitteessa http://www.hyl.edu.hel.fi/sivut/hylliuu.htm . Erityisopetusta antavia kouluja on mainittu Opetusviraston sivuilla osoitteessa http://www.edu.hel.fi/koulut/index.htm (alasvetolaatikossa). Yksityiset esikoulut toimivat kaiketi yksityisten päiväkotien yhteydessä...
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
Suomalaisessa almanakassa on lähes 700 etunimeä. Nimen antamista säätelee etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella on oltava etunimi. Etunimiä saa olla enintään kolme. Tiedustelemasi nimi Sari-Anne koostuu kahdesta erillisestä etunimestä.
Sari on yksi muoto nimestä Saara, joka on yli 4000 vuotta vanha nimi ja monien raamatullisten nimien tapaan laajalle levinnyt. Tämä ruhtinatartakin tarkoittava nimi vakiintui suomalaiseen almanakkaan vuonna 1852.
Anne on yksi muoto nimestä Anna, jonka kantanimi on heprean Hannah, 'armo'. Anna on ollut almanakassa vuodesta 1708. Suosituksi se tuli Suomessa myöhäiskatolilaisella ajalla, jolloin meilläkin osoitettiin kunnioitusta Neitsyt Marian äidille, Pyhälle Annalle.
Suomalaisten suosikkeja...
