Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Teidän kannattaa tutustua Näytelmät.fi palveluun, http://www.naytelmat.fi/ . Siellä voi hakea näytelmiä erilaisilla hakuehdoilla, mm. pienoisnäytelmiä. Tekstejä eivät palvelusta näe suoraan muut kuin rekisteröityneet käyttäjät, mutta kirjaston aineistotietokannasta kannattaa tarkistaa, löytyykö aineistoa yleisestä kirjastosta. Kirjastoon kannattaa muutenkin tulla paikan päälle katsomaan eri vaihtoehtoja ja keskustelemaan kirjastonhoitajan kanssa siitä, mikä voisi olla sopiva valinta. Keskustellen on helpompi rajata pois vaihtoehtoja, jotka eivät kiinosta. Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta voisi myös kysyä neuvoa, yhteystiedot löytyvät heidän Internet-sivuiltaan, http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5 .
Runo on Aila Meriluodon kirjoittama ja nimeltään ”Kotimaa ilmassa”. Se löytyy kokoelmista Silmämitta (WSOY, 1969) ja Kootut runot (WSOY), josta on useita painoksia.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittama kirja Suomalaiset sukunimet kertoo Sarvi-nimestä mm. seuraavaa:
Taustalla voi olla liikanimi esim. Sarfweleyka. Sarvi on voinut myös irrota sukunimeen myös asuinpaikan nimestä, jossa sarvella on voitu tarkoittaa esim. terävää niemenkärkeä tai ehkä joen haaraa. Vanjoja asiakirjamerkinntöjä ovat Per Sarffui 1546 ja Monns Sarwen(poi)ca 1566.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSuomalaiset%20sukunimet__Or…
Savossa on paljon Korhola-nimisiä taloja. Rautalammilla on Korholan kartano, josta ainakin kerrotaan sen olevan juuri "se Korhola", mutta varmuutta emme asiaan saaneet. Tässä linkki Korholan kartanon sivuille:
http://www.korholankartano.fi/index.html
Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan (HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)) mukaan Iida Turpeisen Elollisten käännösoikeudet on tosiaan myyty useille kielille (liettua, kreikka, englanti, latvia, ruotsi, arabia, norja, albania, saksa, puola, sloveeni, korea, espanja, japani, hollanti, katalaani, italia, tšekki, portugali, ranska, vietnam, tanska, englanti ja unkari). Kaikki käännökset ovat kuitenkin vasta "tulossa"-tilassa. Sivustolla näkyvä käännösoikeuksien myyntiajankohta antanee jonkinlaista osviittaa siitä, milloin käännöksen ilmestymistä voi odottaa.Tarkempia tietoja voisi kysyä romaanin käännösoikeuksien myyjältä, Helsinki Literary Agencyltä: https://www.helsinkiagency.fi/
Suurkuvatulostimia löytyy keskustakirjasto Oodista sekä Kontulan kirjastosta.
Oodin laitteella käytetään kirjaston omaa julistepaperia. Materiaalimaksu on 15€ / tulostettu metri. Minimiveloitus on 7,5 euroa. Yhden varauksen aikana voit käyttää enintään viisi metriä materiaalia.
Lisätietoja: https://varaamo.hel.fi/resources/awbpfgq2bgrq
Kontulan suurkuvatulostimen tulosteen minimikoko on 0,4 m eli 3,20€. Käytettävä kirjaston materiaalia.
Lisätietoja: https://varaamo.hel.fi/resources/axyphpkfxmmq?date=2024-01-23
Aineistoa säilytetään varaushyllyssä kahdeksan päivän ajan.
HelMet tietokannan etusivulta linkistä Ohjeita löytyy myös ohjeet aineiston varaamisesta, http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html .
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa: Luolakarhun klaani, 1981 (The Clan of the Cave Bear); Hevosten laakso, 1982 (The Valley of Horses); Mammutin metsästäjät, 1988 (The Mammoth Hunters); Tasangon vaeltajat, 1990 (The Plains of Passage); Luolien suojatit, 2002 (The Shelters of Stone). Seuraavan osan ilmestymisestä ei ole vielä tietoa.
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit...
Kaikki mainitsemasi kirjat tulevat kirjastoihin kyllä.
Vantaa kaupunginkirjasto on vastaanottanut 4.5. Lee Child "Terässeinä" -kirjat, ja ne tulevat lainattavaksi lähiaikoina. Kirsi Vainio-Korhosen "Suomen herttuattaren arvoitus" -kirjat on tilattu, mutta kirjasto ei ole vielä vastaanottanut tilaamiaan kappaleita.
Vantaan kaupunginkirjasto tekee tällä hetkellä tilauksia kesän ja syksyn aikana ilmestyvistä kirjoista. Claudia Goldin "Kuningatar, keisarinna, jalkavaimo"-kirjoja hankitaan aivan varmasti, ja Gummerus-kustantamo on arvioitunut teoksen ilmestymispäiväksi 1.9.
Carlos Ruiz Zafonin "Enkelipeli" ei ole myöskään ilmestynyt vielä, mutta sitäkin tilataan kyllä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä kirjaa ei löydy lainattavaksi. Sen voi tilata kaukolainaksi. Sitä löytyy ainakin Tampereelta, Rovaniemeltä ja Varastokirjastosta Kuopiossa. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki) kirjaa voi pyytää lukusalissa luettavaksi.
Jaakko Hirvosen tekemää sukututkimusta kuvanveistäjä Pauli Koskisen suvusta, Pauli Koskisen täyttäessä 75 vuotta, ei löydy mistään kirjastosta. Ilmeisesti sitä ei ole julkaistu.
Tilastot kertovat, että kirjastojen käyttö lisääntyi 1990-luvun laman aikana. Kansanterveyslaitoksen vuonna 1999 tekemän Lama ja terveys –tutkimuksen mukaan myös vapaa-ajan liikunta lisääntyi 1990-luvulla:
http://www.slu.fi/lum/14_99/uutiset/tuore_tutkimus-lama_ei_lannist/
Koko teos on nimeltään Lama ja terveys : aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -aineiston 7-vuotisseurantatutkimus 1989/90-1997 : tutkimuksen toteutus ja perustaulukot / Riitta Luoto, Satu Helakorpi, Antti Uutela)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja ainakin alla olevat:
- Pankkikriisin pitkä varjo : Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös / toim. Santtu Turunen, Taisto Kangas (2011)
- Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa keräilyopas Suomi 2009: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen. Sen mukaan 10 markan seteli vuodelta 1963 on arvoltaan 2-8 euroa. Arvo vaihtelee setelin kunnon mukaan. 50 markan seteli vuodelta 1986 on samaisen kirjan mukaan arvoltaan 10-35 euroa.
Lähde: Suomi 2009: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen / Holmasto team
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Käytössämme olevasta materiaalista ei löytynyt Aidi-nimeen ehkä sisältyvistä merkityksistä. Ainoa merkintä painetuissa lähteissämme on Eero Kiviniemen kirjoittamassa kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (W+G, 1982). Siinä olevan tietojen (s.249) mukaan on Aidi pelkästään naisen nimi ja että nimi oli yleensä ensimmäisenä nimenä. Nimi oli käytössä varsinkin 1890- ja 1910-luvuilla Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin läänissä sekä Vaasan läänissä. Aidi-nimi ei ole ollut kovin yleinen sillä kirjan mukaan nimi on ollut 34 henkilöllä.
Etsimäsi säe
”Oli oltu virroilla tukkitöissä,
helapuukot roikkuen nahkavöissä,
ja kaulassa kirjava liina.”
on Viljo Kojon runosta Muistoja menneiltä ajoilta.
Runo löytyy ainakin Kojon kokoelmasta Sininen pilvi (1920)
sekä kokoomateoksista Tämän runon haluaisin kuulla, osa
2 (1988) sekä Runo on vapaa (1996).
