Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
SOLA-ammattijärjestöstä (Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry) kerrottiin, että sosiaalialan ohjaaja on oma tutkintonimekkeensä. Tälle nimekkeelle kouluttauduttiin jonkin aikaa 1990-luvulla. Tutkinto on opistotasoinen ja täyttää sosionomin laillistukselle asetetut koulutusvaatimukset.
Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta löytyy ylioppilastehtäviä, mutta vain vuoteen 1969 asti:
http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Ylen Abitreenit-sivustolta löytyy yo-kokeita. Palveluun kirjaudutaan Ylen tunnuksilla:
Yo-kokeet: fysiikka | Fysiikka | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: kemia | Kemia | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: biologia | Biologia | Abitreenit | yle.fi
Kirjasta Fysiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen löytyvät aina tiettyjen vuosien tehtävät ja ratkaisut. Vanhimmasta, vuoden 1985 painoksesta löytyvät vuodet 1975-1985. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SFysiikan%20ylioppilasteht%…
Kemiasta on vastaava kirja, Kemian ylioppilastehtävät...
Kotimaisten kielten keskus ylläpitää ja päivittää verkosta löytyvää Suomen murteiden sanakirjaa. Termeillä klenksu tai lenksu ei valitettavasti löytynyt sanakirjasta yhtään mainintaa. Sanakirjasta löytyy kuitenkin maininta, että sanaa klenkki käytetään Marttilan ja Pöytyän seudulla, ja se tarkoittaa köydestä, langasta, vitsaksesta tai vastaavasta valmistettua (kiinnittämiseen tms. käytettävää) silmukkaa. Sanakirja tarjoaa esimerkkilauseeksi: "Housuissa on klenkki ja hakà." Tämän perusteella housuissa olevia lenkkejä, joihin vyö pujotetaan, voisi kutsua esimerkiksi housujen silmukoiksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee silmukan seuraavalla tavalla: "langasta, köydestä tms. taivutettu tav. rengasmainen umpinainen mutka t. kiemura, lenkki...
Tietoa eurokolikoiden keräilystä ja niiden arvon määrityksestä löytyy Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta: https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurokolikot/eurokolikoiden-kerail…
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Ilpo Tiihosen runo "Jees ketsuppia" löytyy kokoelmasta "Antero Vipuliini
ja taikatakki" (Gummmerus 1977). Kirjaa on useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä.
HelMet-kirjastoissa aikakauslehdillä on vakiokorvaushinnat. Aikuisten lehdistä peritään 5 € ja lasten ja nuorten lehdistä 3 € per lehti.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki maksut näet täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/b295a486-9615-4c3d-8479-8703ff0dac04/maksut0…
Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolta löytyy melko paljon aiheeseen liittyvää - osa tosin on tällä hetkellä lainassa. Mainitsen tässä vain muutamia
uudehkoja kirjoja ja äänitteitä:
Ambjörnsen, Roald: Kukkuluuruu ja muita muskari-ikäisten lempilauluja ja leikkejä.
Karppinen, Seija: Taiteen ja leikin lumous: 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus.
Kivelä-Taskinen, Elina: Rytmikylpy. (kirja & CD)
Lapsi ja taide: puheenvuoroja taidekasvatuksesta. Toim. Tuula Tarkkonen & Pirkko Sassi.
Liiv, Diana: Pianotarina Neljä hyvää haltijatarta. (kirja & CD)
Musahoksaamo: pedagoginen musiikkiohjelmasarja eskari-ikäisille ja vanhemmillekin. (CD)
Kysyit, voiko kirjoista löytää tietoa murrosikään liittyvistä muutoksista. Aineistohaun voi tehdä Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta myös pelkällä asiasanalla, kuten murrosikä. Aiheesta löytyy sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Tässä muutama esimerkki:
Mitä kummaa minussa tapahtuu, 2007
Airola, Marja : Murkkuelämää, 2005.
Pääskysaari, Jenni : Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Scott, Jerry : Jere-sarjakuvakirjat, 1999-2007.
Jacobson, Anders : Emanuel, 2002
Ainosta voit tarkistaa teosten saatavuuden. Ainoa voi käyttää kirjaston kotisivulla olevan linkin kautta tai Aino-päätteiden kautta kirjastojen toimipisteissä. Linkki Ainoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Laulun nuotit ja sanat löytyvät ainakin Musiikki Fazerin Suuresta toivelaulukirjasta numero 3. s. 104. Kirjasarja on niin suosittu, että sitä kyllä löytyy varmasti joka puolelta maata. Mikäli kirjaa ei kuitenkaan löydy omasta kotikirjastostasi sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Jollei pysty palauttamaan erääntyviä kirjastolainoja sen kirjastoalueen kirjastoihin, josta lainat ovat peräisin, lainat voi palauttaa postitse tai myös yrittää saada niille lisää laina-aikaa (esim. puhelimitse).
Kirjoja kauempaa palautettaessa suositeltavaa olisi lähettää lainassa olevat kirjat itse postitse kirjastoon, josta kirjat ovat (tai pääkaupunkiseudulla, mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkon yleiseen kirjastoon). Tällöin kirjat myös saapuvat perille aiemmin, jolloin myöhästymismaksu on pienempi. Esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjoja ei kuitenkaan tulisi palattaa jonnekin ihan eri puolella Suomea olevaan kirjastoon paitsi siinä tapauksessa, että kirjat on tilattu kaukolainaksi ko. kirjaston kautta....
"Tuloihin" on monikon illatiivi sanasta "tulo".
"Vieraakseen" on yksikön translatiivi "vieras"-sanan possessivisuffiksillisesta muodosta "vieraansa". Kolmannen persoonan taivutusmuodoissa possessiivisuffiksi on tavallisesti lyhyeen vokaaliin loppuvan sijapäätteen jäljessä vokaalinpidentymä + n.
Lähteet:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=81
Leino: Suomen kielioppi
Lohjan Neitsytlinnasta puhutaan Lohjan luontoa koskevissa teoksissa ainoastaan moreenikumpareena. Tuija Sohlberg kaupungin ympäristöyksiköstä on kirjoittanut mm. näin: "Neitsytlinnan moreenikumpare sijaitsee Lohjanharjulla lajittuneen aineksen päällä. Se on geologisesti erikoinen jääkautinen moreenimuodostuma Lohjanharjun laella. Se koostuu valtaosin moreenista ja hiekasta ja sen syntyä on hankala varmuudella selittää. Neitsytlinnan moreenikumpare on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on merkittävä geomorfologinen esihistoriallinen erikoisuus, joka kohoaa muuta ympäristöä korkeammalle."
Kamekummuista löysin seuraavan määritelmän:
Kamekumpu
- erillinen pääasiassa glasifluviaalisesta materiaalista muodostunut kasautuma. Muodoltaan...
Valitettavasti kysymäsi lehti ei ole Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa vaan se kuuluu Kemin sarjakuvakeskuksen kirjastoon. Sarjakuvakirjaston aineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä siten, että he ovat itse tulleet paikan päälle etsimään tarvitsemaansa tietoa (sarjakuvakirjastossa ei ole omaa henkilökuntaa). Tällä hetkellä tämäkään ei onnistu, sillä kirjasto on vastikään muuttanut ja kokoelma on vielä järjestelemättä.
Huomasin kuitenkin, että kyseinen lehti on myös Kuopion Varastokirjastossa. Jos otat yhteyttä lähimpään kirjastoosi niin sitä kautta lehden voisi tilata kaukolainaan tai pyytää Helakisan kirjoituksesta kopion.
Toki voit ensin opiskella merkonomiksi ja sitten hankkia myöhemmin lisäkoulutusta. Parempi olisi kuitenkin hankkia heti kirjastoalan koulutus, mikäli olet varma siitä, että haluat nimenomaan kirjastoon töihin. Kirjastoalan koulutuskenttä on nykyään niin vaihteleva ja muuttuva, etten osaa sanoa, miten ja missä lisäkoulutusta järjestetään. Voi olla, että myöhemminkin on lähdettävä muille paikkakunnille koulutuksen vuoksi.
Voisit opiskella liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman kautta. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikissa opistoissa. Hyvän koulutuksen vuoksi kannattaa kuitenkin lähteä kotiseudulta pois, ainahan voi palata takaisin.
Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua, kun miettii...
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne...
Alla olevissa kirjoissa on tietoa Viipurin historiasta. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (http://helmet.fi/), jotkut uusimmista ehkä myös kirjakaupasta. Lisäksi on ilmestynyt kirjasarja Viipurin läänin historia, ja siitä osat 1, 2, 3 ja 6. Osat 4 ja 5 puuttuvat toistaiseksi, ja ilmeisesti juuri niissä käsiteltäisiin kysymääsi ajanjaksoa. Ilmestyneet osat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Aikamatka Viipuriin : tuokiokuvia Viipurista ennen ja nyt / [Pekka Kantanen & Mikko Mäntyniemi (2010)
- Ikuinen Viipuri : ajankuvia seitsemältä vuosisadalta / [toimituskunta: Tuomas Forsberg ... et al.] (1993)
- Olipa kerran Vekrotniemi : muistoja paikoista, ihmisistä ja tapahtumista / Marjatta Kokkonen (2005)
- Siellä juuret, sinne kaipuu...
Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja...
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-...
R. L. Stinestä löytyy suomeksi kovin niukasti aineistoa. Aikakauslehtiartikkelihausta löytyi yksi viite, josta voisi olla apua :
RÄTTYÄ, Kaisu : Eivätkö Kalmanväreet kelvanneet suomalaisille?
Julkaisussa : Onnimanni 1. 1998. s. 20-26. (Onnimannin vanhoja numeroita löytyy Helsingistä Itäkeskuksen, Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista sekä pääkirjastosta.)
Internetissä on R. L. Stineä koskevaa englanninkielistä aineistoa osoitteissa:
http://place.scholastic.com/goosebumps/high/stine/index.htm
http://www.homearts.com/depts/family/48stin11.htm
Eri kirjailijoista saat tietoa Internetistä esim. Makupalat -hakemiston kirjallisuussivuilta :
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat.htm
Lasten- ja nuortenkirjailijoista saat lisäksi tietoa teoksista :...
