Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mikä runo, en muista tarkkaan, mutta olen pienenä joskus 50-60-luvulla esittänyt sitä juhlassa....alkua en ihan tarkkaan siis muista, mutta jotain tällaista… 1672 Runo on Immi Hellénin runo Kotini Silmät avaan aamusella, nousen, riennän ikkunaan. Näen tyynen kotirannan, viheriäisen pihamaan. Puut ja pensaat kutsuu sinne metsän varjoon vilpoiseen, tunnen niityn kukkain tuoksun, kuulen kiurun säveleen. Istun kodin portahilla, kiitos nousee rinnastain. Kysyn kyynelsilmin – näin miks’ kaunihin mä kodin sain? – Kesävihantina tuolla kotipeltoin pientareet, isän aura pellon kynti, höysti isän askeleet. Kotipolkuja mä kuljen, joka kumpu tarinoi, joka aho, aitovieri mulle säveleitä soi. Veikko reipas vierelläni, sisko kättä tarjoaa. Ja kun katson kauemmaksi – siell’ on suuri synnyinmaa. Metsän polkujakin...
Onko Suomessa joskus ollut koulutus/tutkinto nimeltä: sosiaalialan ohjaaja? Kysymykseni liittyy nyt ajankohtaiseen sosiaalihuollon ammattioikeuksien hakuun… 1672 SOLA-ammattijärjestöstä (Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry) kerrottiin, että sosiaalialan ohjaaja on oma tutkintonimekkeensä. Tälle nimekkeelle kouluttauduttiin jonkin aikaa 1990-luvulla. Tutkinto on opistotasoinen ja täyttää sosionomin laillistukselle asetetut koulutusvaatimukset.
Onko tietoa mikä lorukirja on käytössä lastentarhanopettajilla? Kirjassa on loruja sekä kuvat, jotka on tarkoitettu jäljennättäväksi. Kuvia ja loruja käytetään… 1672 Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kaksi mainiota kirjaa: Parantainen, Raija:LORUPUSSI (1990); sekä Välimäki, Varpu: UUSI LORUPUSSI (1995). Molemmista teoksista löytyy sekä loruja, jäljennettäviä kuvia, että vinkkejä loruleikkeihin. Kirjat voit varata puhelimitse 558 47342. Molempia kirjoja löytyy ainakin tällä hetkellä pääkirjastomme lastenosastolla. Muitakin lorukirjoja voi toki hyödyntää lorupussin sisällöksi. Halutessasi voit kokeilla hakua asiasanalla "lorut" verkkotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ .
Miten määritellään maalauksen arvo? Varsinkin taulu, joka käytännössä on kehystetty valokuva? Jokainen pystyy ostamaan hyvän kameran ja ottamaan kohtalaisen… 1672 Kaikkeen taiteeseen pätee sama sääntö: kaupallinen arvo (siis se summa rahaa, jolla taide-esine vaihtaa omistajaa) riippuu kokonaan kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Jos taiteilija on tunnettu ja "arvostettu", hänen tekemänsä taide maksaa enemmän kuin sen, joka ei ole tunnettu ja "arvotettu". Jonkin verran objektiivista perustaa hinnoille syntyy taideteoksen valmistuskustannuksista eli iso öljyväritaulu on periaatteessa kalliimpi kuin kämmenen kokoinen grafiikanlehti. Mutta jos taiteilija kuuluu ykkösryhmään, myös se grafiikanlehti on kallis. Mitään arvostuksista riippumatonta hintaa ei taiteelle voida määritellä. Kaupallinen arvo voi myös muuttua rajusti kumpaankin suuntaan ihan kiinnostuksen mukaan. Valokuvat poikkeavat varsinaisista...
Olen lukenut henkilön olleen laboraattorina vuosina 1879-1880. Oliko termi laboraattori käytössä jo 1880-luvulla? Kuulostaa niin nykyaikaiselta. 1671 Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990. Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan. Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Äitini lauloi laulua sanoilla:loppui lasten koulu, alkoi tulla joulu äiti antoi luvan.. Mistähän laulusta on kyse ja mistä voisi löytää sanat? 1671 Laulu on P.J. Hannikaisen säveltämä ja A. Pärnäsen sanoittama Lassin Tupa, joka alkaa sanoilla: "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu, äiti antoi luvan tehdä pienen tuvan". Laulu löytyy äänitteenä CD-levyltä: Ransu Karvakuono: Lapsuuden laulut. Nuottina se löytyy teoksesta Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Nettihausta en löytäny Hoitotieteen perusteet, Sirkka Lauri & Leena Elomaa, 2001 tai uudempaa painosta - onko sitä saatavilla? 1671 Helmet-haun lyhyeen tietoon on merkitty Hoitotieteen perusteet / Sirkka Lauri, WSOY, 1999, mutta kun tietue klikataan auki painosmerkinnästä selviää, että se sisältää myös vuoden 2001 painoksen. http://www.helmet.fi/record=b1363591*fin Kirjasta on otettu uusi painos vielä vuonna 2007, mutta siihenkään ei ole tullut muutoksia. Kirjan ISBN numero on siinä myös sama: 9510242047
Etsin seminaarityötäni varten yksittäisten suomalaisten luterilaisten seurakuntien julkaisemaa päiväkerhon historiaa. Käytössäni on teos Tampereen… 1671 Seuraavanlaisia teoksia löytyi LINDAsta eli yliopistokirjastojen kokoelmatietokannasta. Voit tarkistaa teosten saatavuuden lähikirjastostasi. Tarvittaessa voit myös tilata ne kaukolainaksi: Päiväkerhotyö 25 vuotta. [Keuruu] : Keuruun seurakunta, [1991] Uotinen, Anneli. Päiväkerho 20 v. / [julk.] Vantaan seurakunnat ; [haastattelut: Anneli Uotinen] ; [kuvat: Pekka Nieminen, entisten ja nykyisten työntekijöiden albumit] ; [toteutus: Vantaan seurakuntien tiedotustoimisto] ; [piirrokset: Maria Sohkanen...et al.]. [Vantaa] : Vantaan seurakunnat, 1988 ISBN (nid.). Malkavaara, Erkki. Täti, piirrä Jumala! : puoli vuosisataa seurakuntien päiväkerhotyötä Tampereella / Erkki Malkavaara. [Tampere] : [Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat], 2000...
Haen runoa nimeltään Raanunkutoja. Runo alkaa muistaakseni näin. Kohta on kangas kudottuna. Loimilangat on loppuneet. Ja runo päättyy muistaakseni näin:… 1671 Runo on V. A. Koskenniemen ja ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Tuli ja tuhka vuonna 1936. Se löytyy myös Koskenniemen Kootut teokset II -kokoelmasta (1955). Kirjat löytyvät monista kirjastoista. Muistit aivan oikein runon alun ja lopun.
Mistä saisin tilastotietoa Helsingin eri alueiden autottomien talouksien määrästä? Olen löytänyt yleistä tilastotietoa Helsingistä, mutta en tarkempaa, eri… 1671 Hei, Tilastokeskuksen Suomi postinumeroalueittain -palvelusta löytyy tieto postinumeroalueella olevista asuntokunnista auton käyttömahdollisuuden mukaan. Käyttömahdollisuus tarkoittaa että asuntokuntaan (talouteen) kuuluu yksi tai useampi auton omistaja tai haltija. Postinumeroalueella 00530 (Kallio) on auton käyttömahdollisuus 29,5 %:lla asuntokunnista. Suomi postinumeroalueittain on maksullinen palvelu, jota voi käyttää ilmaiseksi Tilastokirjastossa Helsingin Kalasatamassa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sijaitsevassa Tilastotiedon palvelupisteessä. www.tilastokeskus.fi/info
Kuka on kirjoittanut nuortenkirjan EVA & ADAM??? 1671 Måns Gahrton on kirjoittanut useampia nuortenkirjoja, jotka kertovat Evasta ja Adamista. Suomeksi niistä on ilmestynyt Eva ja Adam - ollako vai eikö olla yhdessä, Eva ja Adam - kertomus koulusta, kavereista ja rakkaudesta. Kevään 2000 aikana ilmestyy kolmas kirja; Eva ja Adam, rakkaat viholliset. Kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Mikä on Martti Ahtisaaren toinen nimi? 1671 Presidentti Ahtisaaren etunimet ovat: Martti Oiva Kalevi. Lisää tietoja hänestä löydät esim. osoitteesta http://www.tpk.fi/
Löytyykö suomenkielistä tietoa punkkien levittämästä babesia-eliöstä ja sen aiheuttamista sairauksista? 1671 Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt. Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html . Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen) on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556. Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim. Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
Polle-nimen etymologia 1671 Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony. Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden. Lähteet: Suomen kielen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja Svenska akademiens ordbok
Voisitteko kertoa, ketkä suomalaiset vähemmistökirjailijat ovat kirjoittaneet lastenromaaneja, satuja tai nuortenkirjoja? Aion tehdä proseminaarityön… 1670 Joitakin vinkkejä voit saada nettisivuilta romanien kirjoittamista kirjoista http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/mustalai.htm sekä saamelaisesta kirjallisuudesta http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/ http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/
Mikä on myyjän vastuu kiinteistökaupoissa/kosteusvauriot ja rakennusvirheet 1670 Löydät tietoa myyjän vastuusta asuntokaupassa Kuluttajaviraston sivuilta www.kuluttajavirasto.fi Valitse kohta: Tietoa eri aiheista/asuminen Samalta sivustolta löytyy myös asuntokaupan lainsäädäntöä: Asuntokauppalaki (843/1994) Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000) Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000) Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (130/2001) Myyjän vastuusta on myös teoksessa Listoheimo: Uusi kiinteistönvälittäjän käsikirja.
Onko yliopistomaailmaan sijoittuvia kotimaisia romaaneja tai novelleja? Mielellään uusia (alle 10 vuotta vanhoja). Luin Hämeen-Anttilan Suden vuoden. 1670 Yliopistomaailmaan sijoittuvia kotimaisia uusia kaunokirjallisia teoksia ei ole kovin paljon. Yliopistoon ja opiskelijamaailmaan liittyviä tai niitä sivuavia romaaneja ovat Suden vuoden lisäksi esimerkiksi Henri Broms: Olio sinänsä: yliopistoromaani (1998; Vaasan yliopisto, Vaasan kauppakorkeakoulu, Vaasan korkeakoulu) Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla (2001) Hemanus, Pertti: Kuka halusi murhata professorin (1993; dekkari) Leena Lehtolaisen Kun luulit unohtaneesi (2003) Nousiainen, Inka: Kaksi kevättä (2001) Numminen, M.A.: Helsinkiin (1999) Saisio, Pirkko: Punainen erokirja (2003; lähinnä Teatterikorkeakoulu) Kerttu-Kaarina Suosalmi: Ihana on Altyn-köl (1988; kuvaa 1940-lukua) Suominen, Tapani: Sarvikuonojen maa (1992) Vartti, Riitta:...
Niin tuleeko niitä Ashley ja Mary-kate So little time kirjoja enää lisää? 1670 Mary-Kate ja Ashley Olsenin kotisivuilla http://www.mary-kateandashley.com/media/so_little_time/ on viisi suomentamatonta So little time- sarjan kirjaa. Sarjan suomalaisen kustantajan Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/marykate_ja_ashley/fi_FI/mary… ei ole mainintaa lähiaikoina ilmestyvistä uusista kirjoista.
Mitä palkintoja Annika Thor on saanut? 1670 Hei, Annika Thorin ruotsalaisen kustantajan Bonnier Carlsenin sivuilta löytyy kirjailijaesittely jossa on mainittu myös kirjailijan saamat palkinnot ja kunnianosoitukset. Palkinnot löytyvät kirjailijaesittelyn lopusta, kohdasta "Priser och utmärkelser i urval" http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015 Tietoa Annika Thorin saamista lukuisista palkoinnoista on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa, kirjailijaa esittelevillä sivuilla: http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Löytyisikö helposti tieto, minä vuonna Edith Södergranin runo "Älkää kootko kuljaa ja jalokiviä" on kirjoitettu/ilmestynyt? 1670 Runo Älkää kootko kultaa ja jalokiviä (Samlen icke guld och ädelstenar) on julkaistu kokoelmassa Septemberlyran (suom. Syyskuun lyyra) vuonna 1918. Lähteet: Södergran, Edith: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1949. (s. 159, 204) Södergran, Edith: Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Otava, 1994. (s. 81, 103)