Mitähän halusit kysyä? Niilo-etunimi on suomalainen muunnos Nikolaus-nimestä. Nimipäivä Niiloilla on 6.12. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
Runo on V. A. Koskenniemen ja ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Tuli ja tuhka vuonna 1936. Se löytyy myös Koskenniemen Kootut teokset II -kokoelmasta (1955). Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Muistit aivan oikein runon alun ja lopun.
Etsitty kirja saattaisi olla Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan (Tammi, 2005).
"Mikon katoaminen on suuri isku Hiltusen perheelle, ja isosisko Hannankin elämä järkkyy pahasti. Koulutyö kärsii, vanhat kaverit kaikkoavat ja suhde poikaystävään Ilariin on koetuksella. Poliisin tehdessä omaa työtään Hanna alkaa selvittää veljen katoamista. Hukkumisonnettomuus tuntuu todennäköiseltä, mutta silti pikkuveljen katoamiseen liittyy paljon käsittämätöntä. Mikko oli hiljainen tyyppi, jolla ei pitänyt olla mitään salaisuuksia, mutta oliko sittenkin?"
Kirjaston hyllyyn lainattavaksi kirjat ilmestyvät aina vähän myöhemmin kuin kirjakauppoihin. Kirjat täytyy luetteloida aineistotietokantaan, jonka jälkeen ne vielä leimataan ja muovitetaan ja niin edelleen. Mitään tarkkaa päivämäärää en pysty sinulle siis kertomaan, mutta kirjaa kannattaa varautua odottelemaan jopa muutamia viikkoja sen ilmestymispäivästä ennen kuin se on lainattavissasi. Varauksen teokseen voit kuitenkin tehdä heti kun teos näkyy Helmetissä "käsittelyssä"-tilassa, eli kannattaa seurata tilannetta Helmetistä (tai kysellä omasta lähikirjastosta) ilmestymispäivän jälkeen, niin varmistat paikkasi varausjonon kärjessä!
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Sanoma- ja aikakauslehtien värit eivät ole myrkyllisiä. Suomessa käytetyt painovärit ovat suurilta eurooppalaisilta väritehtailta peräisin ja ne on hyväksytty käytettäviksi joutsenmerkityissä painotuotteissa. Kollegamme Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa ovat selvittäneet asiaa. Kasviöljyä käytetään värien osana, mutta sen osuus on enimmillään vain 40 %. Painokone, paperi ja haluttu laatu sanelevat painovärin vaatimuksia, näin ollen kasviöljypohjaisten värien kanssa ei välttämättä ole mahdollista toimia. Rainaoffset painatuksessa nousee ongelmalliseksi kasviöljyjen kuivatus, sillä kuivuminen edellyttää korkeaa lämpötilaa verrattuna perinteisiin mineraalipohjaisiin väreihin, jotka asettuvat paperille....
Lukion jälkeen ei ole pakko mennä yliopistoon. Ylioppilaspohjalta voi hakea myös esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tai ammattikorkeakouluihin. Voit tutustua erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin esimerkiksi Opetushallituksen ylläpitämällä Opintopolku-sivustolla https://opintopolku.fi/. Valitse otsikon "Korkeakouluun?" alta "Olen käynyt lukion ja/tai suorittanut ylioppilastutkinnon". Sen jälkeen pääset tutkimaan laajasti erilaisia koulutusvaihtoehtoja, myös muita kuin korkeakoulut.
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Suoraa käännöstä en löytänyt mistään latinan fraasi- tai sitaattisanakirjoista enkä liioin internetistä, joten ilmeisesti kyseinen lause ei ole kuitenkaan muodostunut varsinaiseksi lentäväksi lauseeksi. Ei siis auta muu kuin itse suomentaa se. Nec - nec merkitsee 'ei - eikä'. Petita on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä peto, petivi, petitum, joka merkitsee 'hakea, etsiä, pyytää, vaatia, anoa, tavoitella'. Spreta taas on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä sperno, sprevi, spretum 'poistaa, hylätä, olla välittämättä, ylenkatsoa, halveksia'. Lause kääntyy siis suomeksi suunnilleen seuraavasti: 'Ei tavoiteltuja eikä ylenkatsottuja asioita.' tai 'Ei mitään vaadittua eikä mitään hylättyä.' Vielä vapaammin, seuraten vain...
Morten on tanskalainen ja saamelainen muoto nimestä Martin, joka puolestaan on muunnelma Martinuksesta. Martinus tarkoittaa sodanjumala Marsille kuuluvaa. Katolisessa kirkossa on yli 20 Martinus-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde: Pentti Lempiöinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Sarjan suomennokset ovat ilmestyneet tasaiseen tahtiin n. 2-3 kirjan vuosivauhdilla. Varmaa tietoa jatkosta ei ole, mutta jos sarja pysyy suosittuna, niin lisää suomennoksia on kyllä tulossa.
Lisätietoja kannattaa kysellä suoraan Tammelta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/asp/empty2.asp?P=5900&VID=default&SID=5007294889504…
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija. Löydät hänestä tietoja netistä esim. Googlen haulla. Tiedot ovat kuitenkin ruotsin-, saksan- ja englanninkielisiä, mutta auttavallakin kielitaidolla saat ainakin henkilötiedot esiin. Lainattavia kirjoja löydät pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä, www.helmet.fi, kirjoittamalla sanahakuun nuortenkirjailijat. Suositeltavia kirjoja on esim. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2, jota on lainakappaleena viidessä eri kirjastossa Vantaalla.
Sanat, sekä saksaksi että suomeksi, ovat tällaisessa nuotissa:
Freundorfer, Blumen aus Salzburg=Kukkia Salzburgista (1966).
Nuotti on Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Kirjassa "Standard catalog of world coins : eighteenth century, 1701 - 1800" on Ruotsin kohdalla mainintaa tästä rahasta. AF tarkoittaa Adolf Fredrik. Teos löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta, Pasilasta.
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Rahojen arvoon vaikuttaa suuresti se, missä kunnossa ne ovat. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot: Arviointipuhelin-numeromme: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
Roihuvuoren kirjastossa ei valitettavasti ole lainattavia sähkömittareita. Helsingissä niitä näyttäisi olevan lainattavissa tällä vastaushetkellä Helsingin kirjastoautosta, Oulunkylän kirjastosta ja Vuosaaren kirjastosta. Laajemmat saatavuus tiedot Espoon, Vantaan ja Kauniaisten osalta saa näkyviin osoitteesta http://www.helmet.fi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakunsanaksi ”energiamittari”.
Energiamittareita ei voi varata, joten mittari täytyy käydä lainaamassa kirjastosta, jossa sellainen on paikalla eli HelMetin mukaan tilassa ”hyllyssä”.
Helsingin energia lainaa energiamittareita mutta ainoastaan omille asiakkailleen. Tilaamisohjeet löytyvät osoitteesta http://helen.fi/palvelut/mittaritilaus.asp. Joillakin muillakin sähköyhtiöillä...
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
Helmet-kortin salasana on nelinumeroinen tunnusluku eli pin-koodi. Sen voi vaihtaa kirjautumalla www.helmet.fi-sivustolle. Omia tietojaan pääsee muokkaamaan klikkaamalla oikeassa yläkulmassa näkyvää nimeään, sieltä löytyy myös vaihda tunnusluku -toiminto.
