Anne Ricen kirjoista on suomennettu seuraavat kolme:
1)Veren vangit. Otava,1992. ISBN 951-1-12334-3. Alkuteos:Interview with the vampire.
2)Vampyyri Lestat. Otava, 1993. ISBN 951-1-12733-0
Alkuteos: The vampire Lestat.
3)Kadotettujen kuningatar. Otava,1994. ISBN 951-1-13095-1. Alkuteos: The queen of the damned.
Englanniksi ovat ilmestyneet ainakin seuraavat:
"The Vampire Chronicles"-sarja:
1) Interview with the Vampire
2) The Vampire Lestat
3) The Queen of the Damned
4) The Tale of the Body Thief
5) Memnoch the Devil
6) Merrick
7) Blood and gold, or, The story of Marius
8) Blackwood farm
9) Blood canticle
Omana vampyyrisarjanaan "New Tales of the Vampires" ilmestyivät:
1)Pandora
2)Vittorio the Vampire
3)Vampire Armand
The Mayfair...
Jorma Laakso on julkaissut Millä ajat - sellainen olet teoksen lisäksi Autoja ikä kaikki (2003, joka kertoo minkälaisia autoilla eri ikäiset autoilijat ajavat.
Kari Kyrönsepän Täydellinen vaihtoauto kuvaa Kyrönsepän kokemuksia yli neljäänkymmeneen autoon ja samantyyppinen on Jussi Juurikkalan Elämäni autot.
Autoiluun liittyviä muistoja noin kuudenkymmenen ajokin osalta on Timo Kiisken Automuistoja Suomesta kirjassa (2004).
Muita mahdollisia:
- Kari Hotakainen: Klassikko, 1997
- Rauno Vääräniemi: Korvikeautojen koeajot, 2005
Suomen rintamamiehet -kirjasarjaa on useassa Suomen kirjastossa. Tosin joitain osia voi puuttua.
Kirjoja voisi yrittää tarjota antikvariaatteihin. Kouvolan keskustassa niitä on ainakin kaksi. Sieltä voisi ehkä saada vähän korvaustakin, kun taas kirjastot ottaisivat ne lahjoituksena.
The United States Forest Service on vuonna 1905 perustettu Yhdysvaltain maatalousministeriön alainen virasto, jonka vastuualueena ovat Yhdysvaltain kansalliset metsä- ja laidunalueet. Virasto on myös maailman suurin metsäntutkimuslaitos. Sen tehtävänä on suojella Yhdysvaltain metsiä ja luontoa, säilyttää ne tuleville sukupolville ja tarjota kansalaisille mahdollisuuksia luonnossa virkistäytymiseen.
Lähteet ja lisätietoa:
U. S. States Forest, kotisivut http://www.fs.fed.us/aboutus/meetfs.shtml
United States Forest Service englanninkielisessä Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Forest_Service
Suomessa vastaavia tehtäviä hoitavat mm. Metsäntutkimuslaitos (Metla) http://www.metla.fi/index.html ja Metsähallitus http://www....
Tagalogin kielikursseja löytyy seuraavanlaisia:
Opi tagalogia, 2002 (CD-ROM)
Talk more : tagalaog, 2000 (CD-ROM)
Travel talk Filipino (Tagalog), 1998 (1 kirja + c-kas.)
Pilipino (Tagalog) phrasebook & dictionary, 2007 (1 kirja + 1 cd)
Aspillera, Paraluman S. : Basic tagalong for foreigners and non-tagalogs, 1991
Näitä voi kaukolainata Oulun kaupunginkirjaston kautta. Lisäksi löytyy sanakirjoja englanti-tagalog-englanti ja jopa Suomi-filippiino/tagalog-suomi : sanakirja : diksyonaryo/Dictionary, 2010.
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Institute of Migration has a service for genealogists and the descendants of Finnish Emigrants which is called The Emigrant Register. Sources include passport records, passenger records of the Finland Steamship Company (Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) and information on Finns deceased abroad. For your enquiry the following details are needed: All known names of the emigrant (also patronym if known) and birth date/year. Passport records can be searched online from the homepage.
Siirtolaisuusinstituutti -- Migrationsinstitutet -- Institute of Migration
Address: Piispankatu 3, 20500 Turku, FINLAND
Telephone: 02-2317 536 (from other countries +358-2-2317 536)
Fax: 02-2333 460 (from other countries +358-2-2333 460)
Email to Webmaster: joukork...
Kyseessä on niin sanottu CAPTCHA. Siitä kerrotaan Termiharava-sivustolla näin:
Monilla verkkosivuilla käytetään CAPTCHA-menetelmää varmistamaan, että palvelun käyttäjä on ihminen, ja näin ehkäisemään roskapostia. CAPTCHA on akronyymi, joka tulee englanninkielisistä sanoista Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart (suom. täysin automatisoitu Turingin koe, jonka tarkoitus on erottaa tietokoneet ja ihmiset toisistaan).
CAPTCHA-menetelmän ideana on yleensä, että käyttäjälle näytetään tekstiä ja numeroita sisältävää epäselvää kuvaa ja pyydetään käyttäjää kirjoittamaan kuvassa näkyvä teksti läheiseen tekstikenttään. Normaalinäköinen ihminen suoriutuu kyseisestä testistä,...
Laulu Taikalaakso löytyy äänitteeltä Taikuri Luttinen: Lasten olympialaiset -
liikuntaa ja laulua lapsille (1998). Erillistä nuottia ei käytettävissä
olevien tietokantojen avulla löytynyt.
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää...
Ilmeisesti ette ole Suomen kansalaisia? Mikä on lapsenne kansalaisuus? Viisumin tarve toiseen Pohjoismaahan matkustettaessa riippuu mm. kansalaisuudesta.
Yleensä muiden kuin EU-maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin ja muihin Schengen-alueen maihin. Lista maista joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin löytyy Internetistä pdf-tiedostona osoitteesta: http://www.regeringen.se/content/1/c6/09/19/34/ba7008e1.pdf
Muiden kuin ao. listalla mainittujen maiden kansalaiset saavat matkustaa Ruotsiin ja muihin Schengen-maihin ilman viisumia.
Yleensä yhteen Schengen-maahan matkustamiseen saatu viisumi oikeuttaa matkustamaan myös muihin Schengen-maihin. Siis Suomeen saatu matkustusviisumi riittää myös...
Mm. Nettietsivät-sarjastaan tunnetusta kirjailija Michael Colemanista on hyvä artikkeli Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan -kirjassa. Kirja löytyy Pihtiputaan kirjastosta.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut löytyvät täältä:
http://www.michael-coleman.moonfruit.com/
Jan Guilloun Suuri vuosisata -sarjan toista osaa ei ole vielä suomennettu. Kirjan kustantajalta Likeltä kerrottiin, että kakkososa (jonka alkukielinen nimi on "Dandy") ilmestyy syksyllä. Kakkososan suomenkielinen nimi tulee olemaan "Keikari".
Lähteet:
https://finna.fi
http://libris.kb.se/?language=en
http://www.like.fi/
Taustaltaan yläsatakuntalainen sana "sarva" on tulkittu kuuluvaan samaan sanueeseen kuin "sarka" ja merkitykseltään kutakuinkin yhteneväksi sen kanssa: "kapea liuska, suikale (esim. kangasta, nahkaa, lasia maata), metsä-, niittykaistale; pitkä ja kaita niemi; vesiperäinen niitty". (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3)
Vastaavasti voisi otaksua, että sukunimenä sen tausta on sama kuin muiden "sarka"-pohjaisten nimien, joista Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: "Nimeen sisältynee nykyisin peltoviljelyyn liitetty sana sarka, joka on vanhastaan tarkoittanut myös 'metsälohkoa'; vanhan tavan mukaan kylän metsä on aikoinaan jaettu kaskeamista varten talojen kesken lohkoihin, sarkoihin."
Yrjö Jylhän ja Aale Tynnin käännös kyseistä runon pätkästä teoksessa "Tuhat laulujen vuotta - valikoima länsimaista lyriikkaa":
"niin moni kukka hehkuu salassa/ ja kylvää erämaahan tuoksuaan"
Aaria löytyy monistakin nuottijulkaisuista. Jos katsot pääkaupunkiseudun Plussa-
tietokantaa (osoitteessa http://www.libplussa.fi/), valitset sieltä tarkennetun haun, kirjoitat nimekkeeksi "furtiva lagrima" ja valitset materiaaliksi nuottijulkaisut, saat esille useita. Samalla voit tarkastaa, mikä niistä sopii Sinun äänialallesi ja mistä kirjastoista ne ovat saatavissa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista emme löytäneet suoraa vastausta sotilaiden mahdollisesta loma-
kiellosta . Tässä tapauksessa kannattaa kysyä Sota-arkistosta, jonka yhteystiedot löydät osoitteesta
www.sota-arkisto.fi . Se sijaitsee osoitteessa Työpajankatu 6 A, 00580 Helsinki, asiakaspalvelu p.
09 - 181 26503.
Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30.
http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut.
Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
Suomen kustannusyhdistys ry julkaisee jäsenluetteloa, jossa on mainittu myös jäsenkustantamojen päätuotteet. Kotisivu http://www.skyry.net/ osoite PL 177, 00120 Helsinki puhelin 09-228 77 250.
Lisäksi on joitakin omakustanne-tyyppisä kustantamoja joissa yksittäiset ihmiset, seurat ja liikelaitokset voivat teetättä aineistostaan kirjan. Tällaisia ovat esim. Pilot-kustannus Oy http://www.pilotkustannus.fi/ ja Kirja kerrallaa http://kirja.lasipalatsi.fi/ .
Leo Tuominen toimi Rooman suurlähettiläänä 1.9.1968 lähtien. Hän siirtyi Tukholmaan 1.11.1969. Tukholman suurlähettilään posti on merkittävimpiä suurlähettiläsposteja. Tarkempia tietoja voi tiedustella Ulkoasiainministeriön tietopalvelusta tietopalvelu.um@formin.fi
