Etsitty kirja saattaisi olla Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan (Tammi, 2005).
"Mikon katoaminen on suuri isku Hiltusen perheelle, ja isosisko Hannankin elämä järkkyy pahasti. Koulutyö kärsii, vanhat kaverit kaikkoavat ja suhde poikaystävään Ilariin on koetuksella. Poliisin tehdessä omaa työtään Hanna alkaa selvittää veljen katoamista. Hukkumisonnettomuus tuntuu todennäköiseltä, mutta silti pikkuveljen katoamiseen liittyy paljon käsittämätöntä. Mikko oli hiljainen tyyppi, jolla ei pitänyt olla mitään salaisuuksia, mutta oliko sittenkin?"
Lohjan Neitsytlinnasta puhutaan Lohjan luontoa koskevissa teoksissa ainoastaan moreenikumpareena. Tuija Sohlberg kaupungin ympäristöyksiköstä on kirjoittanut mm. näin: "Neitsytlinnan moreenikumpare sijaitsee Lohjanharjulla lajittuneen aineksen päällä. Se on geologisesti erikoinen jääkautinen moreenimuodostuma Lohjanharjun laella. Se koostuu valtaosin moreenista ja hiekasta ja sen syntyä on hankala varmuudella selittää. Neitsytlinnan moreenikumpare on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on merkittävä geomorfologinen esihistoriallinen erikoisuus, joka kohoaa muuta ympäristöä korkeammalle."
Kamekummuista löysin seuraavan määritelmän:
Kamekumpu
- erillinen pääasiassa glasifluviaalisesta materiaalista muodostunut kasautuma. Muodoltaan...
Valitettavasti kysymäsi lehti ei ole Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa vaan se kuuluu Kemin sarjakuvakeskuksen kirjastoon. Sarjakuvakirjaston aineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä siten, että he ovat itse tulleet paikan päälle etsimään tarvitsemaansa tietoa (sarjakuvakirjastossa ei ole omaa henkilökuntaa). Tällä hetkellä tämäkään ei onnistu, sillä kirjasto on vastikään muuttanut ja kokoelma on vielä järjestelemättä.
Huomasin kuitenkin, että kyseinen lehti on myös Kuopion Varastokirjastossa. Jos otat yhteyttä lähimpään kirjastoosi niin sitä kautta lehden voisi tilata kaukolainaan tai pyytää Helakisan kirjoituksesta kopion.
Toki voit ensin opiskella merkonomiksi ja sitten hankkia myöhemmin lisäkoulutusta. Parempi olisi kuitenkin hankkia heti kirjastoalan koulutus, mikäli olet varma siitä, että haluat nimenomaan kirjastoon töihin. Kirjastoalan koulutuskenttä on nykyään niin vaihteleva ja muuttuva, etten osaa sanoa, miten ja missä lisäkoulutusta järjestetään. Voi olla, että myöhemminkin on lähdettävä muille paikkakunnille koulutuksen vuoksi.
Voisit opiskella liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman kautta. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikissa opistoissa. Hyvän koulutuksen vuoksi kannattaa kuitenkin lähteä kotiseudulta pois, ainahan voi palata takaisin.
Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua, kun miettii...
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne...
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
Laulu on tosiaan tutu, koska se on Oskar Merikannon sävellys Valse Lente eli Hidas valssi.
Islantilaiset sanat ovat tosiaan kansallisrunoilija Davíð Stefánssonin:
Til eru fræ, sem fengu þennan dóm:
að falla í jörð, en verða aldrei blóm.
Eins eru skip, sem aldrei landi ná,
og iðgræn lönd, er sökkva í djúpin blá,
og von, sem hefur vængi sína misst,
og varir, sem að aldrei geta kysst,
og elskend ur, sem aldrei geta mæst,
og aldrei geta sumir draumar ræst.
Til eru ljóð, sem lifna og deyja í senn,
og lítil börn, sem aldrei verða menn.
http://textar.midja.is/textar/prentv.asp?ID=81&Tran=
Mutta suomennosta en valitettavasti löytänyt.
You tubessa voi vertailla kappaleiden melodioita.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heidän mukaansa Juha Kuisma on selvittänyt "mennä putkeen" sanonnan taustoja ja alkuperää v. 2015 julkaistussa teoksessaan "Tupenrapinat: idiomeja maan uumenista". Kun asiat sujuvat täydellisesti ja esteittä, voidaan sanoa, että ne ovat ”menneet putkeen". Ilmaisu ei ole kovin vanha, verrattuna moneen muuhun idiomiin. Se on syntynyt keihäänheittäjien parissa 1970-luvulla, kun tietokoneet ja liikevoimina laskettu tieto saatiin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittojen mittaamisen tueksi. Näiden avulla kyettiin analysoimaan keihäänheiton askelsarja ja heiton liike erilaisten voimien vektoreina. Kun keihäs osuu optimaaliselle lentoradalle, se ”osuu putkeen...
Varsinaista rocklyriikan tai sanoituksen opasta ei ole suomalaisista tietokannoista löytynyt. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy hakusanalla 'rocklyriikka' 26 viitettä, joista valtaosa käsittelee tietyn artistin sanoituksia. Yleisemmin rocklyriikkaa käsitteleviä artikkeleita on seuraavissa teoksissa:
- Kaupunki kohtauspaikkana : näkökulmia kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen. Teknillinen korkeakoulu 1995.
- Kielen kirjoa : tekstintutkimus tutuksi. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 2000.
- Musta lammas : kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista. Joensuun yliopisto 1995.
Kotimaisista artikkelitietokannoista Arto ja Aleksi (käytettävissä kirjastoissa) löytyy hakusanoilla '...
Alpeilla Matterhornin juurella Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevasta Cervinia-Zermatt-alueesta on jonkin verran tietoa muutamissa matkaoppaissa, videoita ei alueelta näytä olevan HelMet-kirjastoissa.
Saksankielisessä "ADAC SkiGuide Alpen" -laskettelu- ja hiihtokeskusoppaassa (v.2004) tietoa on havainnollisine rinnekuvineen kuusi sivua. Kirjan liitteenä on CD-ROM-levy, jossa on tietoa mm. hotelleista ja 3-D-panoramoja. Kev Reynoldsin "Walking in the Alps" -kirjassa (v. 2005) on tietoa vaeltajille kolmisen sivua. Yleisempää tietoa alueesta löytyy mm. kirjoista "The rough guide to Switzerland" (Matthew Teller) ja Let's go -sarjan "Italy". Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Internetistä hakusanoilla '...
Roihuvuoren kirjastossa ei valitettavasti ole lainattavia sähkömittareita. Helsingissä niitä näyttäisi olevan lainattavissa tällä vastaushetkellä Helsingin kirjastoautosta, Oulunkylän kirjastosta ja Vuosaaren kirjastosta. Laajemmat saatavuus tiedot Espoon, Vantaan ja Kauniaisten osalta saa näkyviin osoitteesta http://www.helmet.fi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakunsanaksi ”energiamittari”.
Energiamittareita ei voi varata, joten mittari täytyy käydä lainaamassa kirjastosta, jossa sellainen on paikalla eli HelMetin mukaan tilassa ”hyllyssä”.
Helsingin energia lainaa energiamittareita mutta ainoastaan omille asiakkailleen. Tilaamisohjeet löytyvät osoitteesta http://helen.fi/palvelut/mittaritilaus.asp. Joillakin muillakin sähköyhtiöillä...
Suomen kansalaisuuden voi säilyttää ulkomailla asuessaan. Jos ulkomailla asuva Suomen kansalainen kuitenkin hakee asuinvaltionsa kansalaisuutta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa Suomen kansalaisuudesta vapautuminen.
Suomen kansalainen, joka on myös vieraan valtion kansalainen tai joka haluaa tulla vieraan valtion kansalaiseksi, voidaan hakemuksesta vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Entinen Suomen kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.
Lähteet:
Kansalaisuuslaki 16.5.2003/359
Kuosma, Tapio, Uusi kansalaisuuslaki. Lainvoima, 2003
Helsingin Uutisissa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan espanjansiruetanoita voisi syödä. Niiden mainitaan olevan sitkeitä ja etanan limassa voi olla listeriaa. Wikipedian mukaan etana saattaa kantaa myös kolibakteeria sekä koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308982-tappajaetanoista-saa-herkkua-nain-laitat-ne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjansiruetana
Ylen uutisissa 2016 olleessa jutussa kaupunkiekologi ei suosittele niitä ihmis- tai lemmikkiravinnoksi
https://yle.fi/uutiset/3-8913152
Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen (1120/2010) perusteella vuoden 2012 alusta siirtynyt niille yliopistoille, joilla on lääketieteen tai psykologian opetusvastuu. Asetuksen on allekirjoittanut silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko. Psykoterapeutin koulutus on siitä lähtien ollut yliopistojen liiketoimintaa, jota valtio ei voi rahoittaa, joten siitä peritään maksua opiskelijalta.
Aiheesta on viime vuosina käyty keskustelua, mikä on johtanut esimerkiksi kansalaisaloitteeseen "Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi" (KAA 3/2021). Aloitteen on käsitellyt Sivistysvaliokunta, joka on ehdottanut psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä...
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on...
Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti ole omaa kirjapainoa, mutta tarjoamme runsaasti omakustanteita ja muuta vähälevikkistä kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön.
Yksityishenkilöille löytyy useita kustantamoja, jotka tekevät omakustanteita, tässä muutama esimerkki. Pilot-kustannus http://www.pilotkustannus.com/ pilotkustannus@pilotkustannus.com Tämän kustantamon kirjoittaja osallistuu alkuvaiheessa kustannuksiin ostaen kirjaansa 85 kpl. Kustantaja hoitaa kustantamiseen liittyvät asiat, ulkoasun ja toteutuksen, markkinoinnin ja saatavuuden.
Kirja kerrallaan -kustantamo http://kirja.lasipalatsi.fi/kauppa/ kioski@lasipalatsi.fi Kirjapainona Kirja kerrallaan tuottaa omakustantajille oman kirjan pieninä painoksina (ensisijaisesti alle...
Kirjastokäynnin yhteydessä tai aineistohaun kautta (http://www.helmet.fi ) löytyy kyllä huomattavasti laajempikin lista, mutta tässä aluksi joitain ehdotuksia:
Sara, Anniina
Nainen paikallaan / Helmi, 2004
Poukka, Anneli
Meitä vastaan rikkoneet / Sanasato, 2004
Hietamies, Laila
Siniset Viipurin illat : romaani /Otava, 2004
Koivukari, Tapio
Luodetuulen maa / Like, 2002
Tuominen, Pirjo
Sillat yli joen / Pirjo Tuominen
Tammi, 2002
Ylä-Outinen, Urho
Nuuvinkytö : tarinaa ja totta Säkkijärven Lavolasta ja laajemmaltakin / MC-pilot, 2002
Haapanen, Kaarlo
Pietarsaari trilogia / Tammi, 2002
Sara, Anniina
Nainen paikallaan / Helmi, 2004
Hietamies, Laila
Kylä järvien sylissä / Otava, 2003
Tuominen, Pirjo
Kultavainiot / Tammi, 2003
Huomautus...
Hovimäki-sarja on lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista vhs-videona. Joistakin osista näyttää olevan useita varauksia. Voit katsoa tietoja pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasata: www.helmet.fi
Joanna Campbellin hevoskirjoja on ilmestynyt paljon, yli 200 eri kirjaa. Joanna Campbell on kirjailijanimi, kirjailijan oikea nimi on Jo Ann Simon. Läheskään kaikkia kirjojaan hän ei ole itse kirjoittanut, vaan useat eri kirjoittajat ovat kirjoittaneet niitä hänen luomansa tarinan pohjalta. Kirjailijan kotisivujen kautta löytyy tietoa hänen kirjoistaan:
http://www.joannsimon.com/joanna/books.html
Kirjoja on hankittu myös kirjastoihin. Esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on parikymmentä eri suomennosta.
