Kyseessä lienee Eeva Kilven runo, joka alkaa Kun sinun tulee ikävä minua... Runon on julkaisut ensimmäisen kerran kokoelmassa Animalia (1987). Voi lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000.
"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."
Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "...
Kysymykseen ei voitu antaa täsmällistä vastausta. Uudet asiat ovat aina tulleet ensin yläluokan käyttäminä ja siitä yleistyneet ajan saatossa koko kansan käyttämiksi. Pullan historia kietoutuu vehnän viljelyn, kahvin (teen) ja mausteiden tuontiin ja käyttöön.Internetistä löytyy artikkeli pullan historiasta tutkijoiden ylläpitämästä Kalmistopiiri-sivustolta. Pullan historiaa – KALMISTOPIIRISen mukaan pulla on tullut Suomeen Ruotsista 1700-luvulla, jonne sen toivat saksalaiset leipurit. Aluksi pullaa on leivottu aateliston ja papiston pöytiin. Vehnän viljely on yleistynyt Suomessa vasta 1900-luvulla eli vielä 1800-luvulla pulla on ollut kallis herkku, jota on maaseudulla saatettu ostaa markkinoilta. Aluksi pulla ei ole ollut mitenkään...
hei,
Tässä muutamia teoksia josta voisi olla apua:
Bengtsson, Niklas; Kauhua ja kirmailevia kummituksia - kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta.
Hänninen, Harto; Verikekkerit - kauhun käsikirja. Otava, Helsingissä, 1996.
Haamulinnan perillisiä - artikkeleita kauhufiktioststa. 1760-luvulta 1990-luvulle. Toim. Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen. Kirjastopalvelu, Helsinki, 1992.
Fear itself - the horror fiction of Stephen King 1976-82. Edited by Tim Underwood & Chuck Miller. Pan books, London, 1990.
Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi Helsingissä.
Katso myös Makupalojen englanninkieliset kauhulinkit:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm
lisäksi:
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20011202/sa11.shtml...
Kappale "Joulusahti" löytyy nuottijulkaisusta
"Eino Kettusen ikkuna maailmaan".
Kouvolan kirjaston kokoelmissa julkaisua ei ole, mutta
kaukopalveluna voimme sen pyynnöstä toimittaa, jos haluatte.
Kymenlaakson kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät osoitteesta http://www.kyytikirjastot.fi
Tove Jansson syntyi Helsingissä vuonna 1914 taiteilijaperheeseen. Hänen äitinsä Signe Hammarsten oli kuvataiteilija ja isänsä Viktor Jansson kuvanveistäjä. Tove Janssonin elämänuraan taiteilijana lienee vaikuttanut perhetaustan ja taiteellisen lahjakkuuden lisäksi ennen kaikkea hänen oma kutsumuksensa. Viisitoistavuotiaana hän halusi lopettaa koulunkäynnin ja lähteä ulkomaille opiskelemaan taidetta. Isä ei halunnut lastensa ryhtyvän kuvanveistäjiksi eikä Tovekaan haaveillut siitä urasta. Taiteilijaksi hän kumminkin halusi.
Tiedot ovat kirjasta: Ørjasaeter, Tordis: Tove Jansson : Muumilaakson luoja, WSOY 1987. Kirja on lainattavissa Siilinjärven kunnankirjastosta. Kirjasta voit lukea enemmän Tove Janssonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pääkirjaston on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Kirjastorakennus valmistui Lukiokadun varrelle vuonna 1983.
Kirjan oikea nimi on Neuvostoliitto suomalaisten silmin. Se löytyy vielä Mikkelin pääkirjaston varastosta, ja haetaan sieltä tarvittaessa lainaan tai kaukolainaan. Poistettavia kirjoja ei voi varata ennakolta ja koska tuo kirja on siirretty varastoon niin ei sitä olla poistamassa.
Kirjaa voi kysellä www.antikka.net, siellä se on ostettavissa ,hinta on 5e
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
HelMet-tietokannasta löytyy kyseistä kirjasarjaa:
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=que+tal+1&s…
Kun klikkaat kirjan nimeä, pääset nidetietoihn katsomaan missä kirjastoissa sitä on saatavilla.
Joensuun seutukirjaston Jokunen -kokoelmatietokannasta löytyivät seuraavat intenetin käyttöä ja käyttötapoja käsittelevät teokset:
Internetin käytön muutokset : tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008 : tutkimuksen tuloksia,Tilastokeskus, 2009
Parjo, Lea: Tieto- ja viestintätekniikka arjessa : haastattelututkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä vuonna 2007, Tilastokeskus, 2008
Joensuu, Mika: Nuorten internet-yhteisöt ja niiden merkitys nuorisotyön kannalta, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2007
Nurmela, Juha: Suomalaiset tietoyhteiskunnassa 2006, Tilastokeskus, 2007
Vertaiset verkossa : nettiäidit virtuaalihiekkalaatikolla / Terttu Munnukka, Irma Kiikkala ja Katri Valkama Teoksessa: Vapaaehtoistoiminta :...
Rob Kiddin kirjoittamasta 13-osaisesta Jack Sparrow -kirjasarjasta on tosiaan suomennettu vain seitsemän osaa. Suomennokset ovat vuosilta 2007-2009, joten voi olla, ettei kustantajalla ole suunnitelmissa jatkaa suomennosten julkaisemista.
Kustantajalta, eli Sanoma Magazines Finlandilta, on kysytty asiasta. Jos sitä kautta saadaan vastaus, välitän sen sinulle.
Muurahaisistamme pesäonteloita puunrunkoihin kaivertavat hevosmuurahaiset, joista tavallisin on koko maassa esiintyvä aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus). Yleisimmin se tekee pesänsä kuuseen, yleensä eläviin ja terveisiin puihin, mutta sitä tavataan myös tyvilahon vaivaamissa puissa ja vanhoissa hirsissä.
Aitohevosmuurahainen aloittaa pesäontelon ja siihen kuuluvan käytäväverkoston kaivertamisen puun tyvestä ja pesä laajenee vuosi vuodelta ylöspäin, jopa 10 metrin korkeudelle.
Lähteet:
Antti Uotila & Ville Kankaanhuhta, Metsätuhojen tunnistus ja torjunta
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/caherc-n.htm
Kirjailija Kari Hotakaisesta (s. 9.1.57) löydät tietoja Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Kotimaisia nykykertojia (1997). Kysy kirjaa lähikirjastostasi. Internetin kautta ei toistaiseksi tästä aiheesta tietoja löydy.
Kannattaa myös lukea Kari Hotakaisen romaani Klassikko - omaelämäkerrallinen romaani autoilevasta ja avoimesta kansasta. Sisältää päiväkirjan Oli ilo elää, mutta vaikea vaieta: merkintöjä vuosilta 1976-1990.(1997). Vaikka kirja irvaileekin julkkisten itsetilityksillä ja kaiken paljastavilla omaelämäkerrallisilla romaaneilla, siinä on silti totta toinen puoli.
Suomen kustannusyhdistys ry julkaisee jäsenluetteloa, jossa on mainittu myös jäsenkustantamojen päätuotteet. Kotisivu http://www.skyry.net/ osoite PL 177, 00120 Helsinki puhelin 09-228 77 250.
Lisäksi on joitakin omakustanne-tyyppisä kustantamoja joissa yksittäiset ihmiset, seurat ja liikelaitokset voivat teetättä aineistostaan kirjan. Tällaisia ovat esim. Pilot-kustannus Oy http://www.pilotkustannus.fi/ ja Kirja kerrallaa http://kirja.lasipalatsi.fi/ .
Mene aineistotiedonhakuun osoitteessa http://www.helmet.fi .
Valitse opastetussa haussa hakutavaksi aihehaku. Kirjoita hakutermiksi portugalin kieli. Saat 63 viitettä, joista nimen perusteella löydät muutaman kirjan, kasetin, CD-romin brasilianportugalista. Kun klikkaat alleviivattua viitettä, pääset katsomaan, mistä kirjastoista ko. aineisto löytyy ja voit tehdä varauksen (mikäli sinulle on tehty nelinumeroinen tunnusluku kirjastossa).
Sinulle sopivalta materiaalilta vaikuttaisivat:
-Opi brasilianportugalia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, London-Helsinki 2000 (cd-rom).
-Tyson-Ward, Sue,
Teos Brazilian Portuguese, London 2003 (kirja+kasettipaketti).
Osoitteesta http://www.stop.org.br (STOP maailman tuhoamiselle)löytyy...
Kannattaa myös tutustua kirjaston nimikirjakokoelmaan, sillä tällaisiin melko lyhyisiin vastauksiin ei saa mahdutettua kovinkaan paljon tietoa. Meo -nimestä ei löytynyt tietoa nimikirjoista, tämän palvelun arkistosta eikä muualtakaan netistä. Kasperi -nimi tulee keskiajan perimätiedosta, jonka mukaan Kaspar oli yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä. Eemil on lähtöisin roomalaisen Aemilius -ylimyssuvun nimestä. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius -nimistä marttyyripyhimystä.
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on kiintoisan näköisiä vastauksia, kokeile sanoilla emil, eemil, kasper, aemilius.
Minkäänlaista tietoa kukkakaalin kanssa symbioosissa elävästä madosta ei löytynyt. Kukkakaali on hyvin vanha viljelykasvi. Siitä on löydetty mainintoja jo 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tällöin sitä viljeltiin Egyptissä, Turkissa ja muualla Vähän-Aasian alueella. Ja 1500-luvulla kukkakaalia viljeltiin jo suurimmassa osassa Eurooppaa. Jos tällainen mato eläisi kukkakaalin kanssa symbioosissa, luulisi asian olevan yleisesti tiedossa. Kukkakaalia viljeltäessä yritetään päinvastoin pitää huolta siitä, etteivät mitkään tuhohyönteiset tai niiden toukat, kuten esimerkiksi kaalikärpästen tai kaaliperhosten toukat, pääse vahingoittamaan kasvia.
Tietoa kukkakaalista:
Samuelsson, Lars-Eric: Kodin kasvimaa (1997)
http://www.nicehouse.fi/puutarha/...
Munkkiniemen kirjastoon voit tulla koiran kanssa. Tältä sivulta näet muut Helsingin "koiraystävälliset kirjastot" (koiran kuvaa ei ole ruksattu yli):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Suomen rintamamiehet -kirjasarjaa on useassa Suomen kirjastossa. Tosin joitain osia voi puuttua.
Kirjoja voisi yrittää tarjota antikvariaatteihin. Kouvolan keskustassa niitä on ainakin kaksi. Sieltä voisi ehkä saada vähän korvaustakin, kun taas kirjastot ottaisivat ne lahjoituksena.
