Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti...
Jean Untinen-Auel ei ole julkaissut ainakaan vielä jatko-osia Luolakarhun klaani -sarjaan. Netissä kyllä liikkuu huhuja jopa kuudennesta osasta, mutta huhut voivat perustua pelkälle toiveajattelulle. Auelin kirjojen kustantaja on Random House (http://www.randomhouse.com ); sen luetteloa kannattaa aika ajoin käydä katsomassa. Ja ihailijasivuille varmaan myös tulee tieto heti, kun kirja ilmestyy englanniksi: http://www.geocities.com/~auelpage/auel.html.
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale...
LTO on lyhenne puolustusvoimien termistä lääkärintarkastusohje. D viittaa tästä ohjeesta poistettuun D-luokkaan. Nykyisen LTO:n mukaan ”aiempien ohjeiden mukaan D-luokkaan kuuluva vapautettiin pysyvästi asevelvollisuuden suorittamisesta. Luokitusta käytettiin, kun sairaus tai ominaisuus oli luonteeltaan pysyvä sekä aiheutti merkittävät toimintarajoitukset.” Lähde: https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258811/PEVIESTOS-Terveystarkastusohje2012.pdf/d8fec7e9-1178-44bf-8b6e-cdd9fd585ec3
54 tarkoittaa perusterveydenhuollon kansainvälisessä luokittelussa proteesin asennusta tai poistoa, ompelua tai kipsausta. Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/ICPC2%20FIN%20v.5.0%20Fin%20%282016%29.pdf ...
Kysymykseen ei voitu antaa täsmällistä vastausta. Uudet asiat ovat aina tulleet ensin yläluokan käyttäminä ja siitä yleistyneet ajan saatossa koko kansan käyttämiksi. Pullan historia kietoutuu vehnän viljelyn, kahvin (teen) ja mausteiden tuontiin ja käyttöön.Internetistä löytyy artikkeli pullan historiasta tutkijoiden ylläpitämästä Kalmistopiiri-sivustolta. Pullan historiaa – KALMISTOPIIRISen mukaan pulla on tullut Suomeen Ruotsista 1700-luvulla, jonne sen toivat saksalaiset leipurit. Aluksi pullaa on leivottu aateliston ja papiston pöytiin. Vehnän viljely on yleistynyt Suomessa vasta 1900-luvulla eli vielä 1800-luvulla pulla on ollut kallis herkku, jota on maaseudulla saatettu ostaa markkinoilta. Aluksi pulla ei ole ollut mitenkään...
Verbi "uupua" tarkoittaa tosiaan sekä väsymistä että vailla ja ilman olemista, puuttumista: Kielitoimiston sanakirja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/uupua?searchMode=all
Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 3: R-Ö (2000) -teoksen mukaan sana on mahdollisesti johdettu onttoa ja tyhjää merkitsevästä sanasta uu (vesilinnun munituspönttö, uuttu). Sanan alkumerkityksestä "tyhjetä" on voitu johtaa toisaalta verbi väsyä ja toisaalta verbi vajentua, olla vajaa, puuttua.
Aaria löytyy monistakin nuottijulkaisuista. Jos katsot pääkaupunkiseudun Plussa-
tietokantaa (osoitteessa http://www.libplussa.fi/), valitset sieltä tarkennetun haun, kirjoitat nimekkeeksi "furtiva lagrima" ja valitset materiaaliksi nuottijulkaisut, saat esille useita. Samalla voit tarkastaa, mikä niistä sopii Sinun äänialallesi ja mistä kirjastoista ne ovat saatavissa.
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Tässä joitain ehdotuksia: listassa vain kirjoja mutta myös sarjakuvat saattaisivat kiinnostaa:
• Juha Vuorisen tuotanto, esim: Juoppohullun päiväkirja, Veljekset Vaselin: salapoliisiromaani, Painajainen piparitalossa
• Cline: Ready player one
• Järvelä: Zombie
• Kauhua: Hautala: Kuokkamummo, Kirkman: The Walking dead: kuvernöörin nousu
• Delikouras, Aleksi: Nörtti
• Guevara, Ernesto: Moottoripyöräpäiväkirja
• Niemi, Mikael: Aivot pellolle
• Peltoniemi, Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon
• Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja
Science fiction:
Gluhovski, Dmitri Metro 2033, Metro 2034
Isomäki, Risto Sarasvatin hiekkaa
Mieville, China Toiset
Jännitys:
Kilpi, Marko Elävien kirjoihin (Elokuvana nimellä 8-pallo)
Lapidus, Jens Rahalla saa (...
Saunan historiasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
- Tuomo Särkikoski: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo : suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä
- Risto Vuolle-Apiala: Savusauna : ennen ja nyt
- Marketta Forsell: Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia
Lisää voit hakea käyttämällä HelMet-haussa hakusanoja saunat historia.
Saunaseuran sivuilta löytyy lisää luettavaa
http://www.sauna.fi/
Jos ihan lyhyt versio saunan historiasta riittää, niin suomenkielisessä Wikipediasta löytyy sellainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
Aiheestasi löytyy mm. seuraavia teoksia:
Kaisti, Riikka: Kalmarin unionin ajan kirkollisesta elämästä--Turku ja Kalmarin unioni - pohjolan suurvalta ja heräävä leijona--näyttely Turun tuomiokirkkomuseossa 13.6.1997-30.9.1998 // Nuorteva, Jussi: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, [Suomen historiallinen seura], [Helsinki], 1997 // Palola, Ari-Pekka: Maunu Tavast ja Olavi Maununpoika--Turun piispat 1412-1460, Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki, 1997 // Monta tietä menneisyyteen, toimittajat: Leena Rossi ja Hanne Koivisto, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, Turku, 1995 // Murroksia, toimittaneet Mika Kantola, Juha-Pekka Lehtonen, Markku Liuskari, [kirjoittajat: Risto Alapuro ... et al.] ,...
Valitettavasti kirjaston Arabian tuotantoa käsittelevistä kirjoista en löytänyt kuvailemaasi kannua. Jonkinlaista osviitta voi saada teoksesta Helanderilla huudettua 2008-2009, jossa on seuraavia esimerkkejä Arabian tuotteista: kolme maitokannua 160€, kahvikannu ja kaksi maitokannua 180€, neljä maitokannua 230€, maitokannu ja kaksi kermakkoa 180 €. Antiikki & design -lehteen voi lähettää valokuvan kannusta ja saada Mikä missä milloin -palstalla asiantuntevan arvion.
Moona on suomalainen vastine kansainväliselle Monalle. Monan taustalla saattaa olla pyhimyksen nimi Monessa eli Muadhnait, joka saattaa tulla iirin kielen sanasta 'muadh' eli jalosukuinen. Italiassa Mona viittaa madonnaan. Nimi saattaa olla myös lyhentymä nimistä Monika, Ramona tai Simona.
Lisätietoa nimestä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/mo…
Tässä vielä linkkin Digi- ja väestötietoviraston nimipalveluun, jonka kautta voit selailla kuinka paljon tiettyä nimeä on annettu Suomessa:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
YKsi selitys MARC -käsitteelle:
TIetokonepohjaisen luetteloinnin tietueformaatti ts. paperisen luettelointikortin dokumenttia kuvaavat tiedot atk-pohjaisessa muodossa. MARC-formaatin kehitti alunperin Kongressin kirjasto Yhdysval-
loissa oman kokoelman luetteloimiseksi. Tätä MARC I -projektia seurasi MARC II -projekti, jossa tut-
kittiin, miten eri bibliografisten kenttien (esim. tekijä -kenttä, kirjan nimi -kenttä, asiasanakentät jne.) alkaminen voitiin osoittaa erilaisilla koodeilla sekä kenttien jakaminen osakenttiin. MARC II:ssa tutkit
tiin myös, miten kuvailualueen elementtejä (kustantaja, ulkoasutiedot, sarjajulkaisutiedot, ISBN-tunnus)
voitiin käyttää aineiston haussa.
Useimmat nykyiset atk -pohjaiset luettelointijärjestelmät...
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Näistä voisi olla apua, vaikka ne toimivatkin "toiseen suuntaan" eli vanhasuomi-nykysuomi.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa : A - I / [toim.: Lahja-Irene Hellemaa...et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1985.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa : J-K / [toimitus: Maija Länsimäki, päätoimittaja ... et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1994
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö , 1979
Suomen murteiden sanakirja. Tästä on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen 2008 ilmestynyt loppuu sanaan kurvottaa.
Jussila, Raimo: Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1998
