Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tieto että Radioteatteri olisi esittänyt Peter Höegin Lumen tajun neliosaisena kuunnelmana vuonna 1996. Outi Valle vastasi sekä ohjauksesta että teoksen kuunnelmaksi sovituksesta Pirkko Talvio-Jaatisen suomennoksen pohjalta.
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
Julkaistavan suomenkielisen ohjelmointikirjallisuuden perusteella vaikuttaisi siltä, että ohjelmoinnista ja koodauksesta on tullut lapsille tarkoitettua toimintaa. Selkeää ja helppoa aikuisille tarkoitettua suhteellisen tuoretta yleistajuista esitystä ohjelmoinnista en yrityksistäni huolimatta onnistunut löytämään.
Tampereen kaupunginkirjaston käytetyimpien suomenkielisten ohjelmointikirjojen joukosta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia nimekkeitä. Maarit Harsun kirjaa lukuunottamatta näissä paneudutaan johonkin nimenomaiseen ohjelmointikieleen:
Harsu, Maarit, Ohjelmointikielet : periaatteet, käsitteet, valintaperusteet. Talentum, 2005
Kernigham, Brian W., Ohjelmointi. IT Press, 2004 [C-kieli]
Kolehmainen, Kauko, PHP & MySQL : teoriasta...
Helsingin kaupunginkirjastossa työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
Muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kesätyö mahdollisuuksista saat tietoa soittamalla tai käymällä paikan päällä kyseisissä kirjastoissa.
Omista kokoelmistamme ei löydy kattavaa katsausta 1970-luvun neuvostolittolaisista taiteilijoista, eikä myöskää nimilistaa heistä. Meiltä löytyy kuitenkin kirja nimeltä "Contemporary Russian Art", jonka on kirjoittanut Matthew Cullerne Bown. Kirjassa on suppea lista taiteilijoista, joskin lähinnä 1980-luvun taiteilijoista.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy samalta tekijältä teos nimeltä "A dictionary of twentieth century Russian and Soviet painters". Internetin osoitteesta http://artrussia.com/site/izomarintro.html löytyy tarkempi kuvaus kyseisestä kirjasta.
HelMet on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen kirjastoverkko. Edellä mainittujen kirjastojen Internetissä oleva aineistohaku on myös nimeltään HelMet (http://www.helmet.fi)
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
Yleisen mielipiteen selvittäminen vaatisi laajempaa tutkimusta. Viime vuosina on Suomessa julkaistu mm. nämä teokset:
Pöysti, Sirkka: Eutanasia ja etiikka : suomalainen eutanasiakeskustelu kansainvälisen eutanasiakeskustelun osana 1970-luvulta nykypäivään / Sirkka Pöysti
[Helsinki] : [Sirkka Pöysti], 2009
Elämän loppu vai kuoleman alku : hoitopäätökset kuoleman lähestyessä / Juha Hänninen (toim.) ; [kirjoittajat: Hanna-Mari Hildén ... et al.]
Julkaisutiedot Helsinki : Duodecim, 2006
Kokkonen, Paula: Hoitotahto : potilaan oikeudet ja lääkärin velvollisuudet / Paula Kokkonen, Tarja Holi, Satu Vasantola
Helsinki : Talentum, 2004
Ulkomailla asuvan on tietysti vaikea tutstua näihin teoksiin. Jonkinlaisen käsityksen yleisestä mielipiteestä...
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Kiltin ohje ja kaavat ovat ainakin vuoden 2000 Suuri käsityö -nimisessä lehdessä, numerossa 8, sivuilla 10-11. Tässä lehdessä on muitakin skotlantilaisklassikoita. Lehden nimi on vaihtunut useampaan kertaan: vuonna 2000 sen nimi oli Suuri käsityölehti.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista se löytyy Tikkurilan kirjastosta Vantaalta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti...
Kyseessä lienee kansanedustaja-kirjailija Aino Suholan Ritva Oksaselle kirjoittama (monologi?)näytelmä Korva elämän kyljessä (1994), jota Oksanen on esittänyt Tampereella 90-luvun puolessavälissä. Minkään kirjaston kokoelmista sitä ei taida löytyä.
Teatterikeskus ry. Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613, sieltä kannattaa kysyä. Teosta saa todennäköisesti helpoiten sen kirjoittajalta, yhteystiedot ym. seuraavasta nettiosoitteesta:
http://www.eduskunta.fi/fakta/edustaja/372/aino5.htm
Katso myös Tamperelainen -paikallislehden juttuarkistosta sivu
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/oksanen_ritva.html
Sukunimi Parviainen pohjautuu venäläiseen ristimänimeen Parfeni (Parfenij), jonka karjalaisia muotoiluasuja ovat mm. Parppa, Parhia ja Parvia.
Kirjan Parviaisten suku 3 (2011) mukaan nimi olisi voinut muotoutua suvun kantaisän nimen kautta seuraavasti: Parfeni > Parvia >Parvianpoika > Parviainen (s. 13).
Sukunimi Parviainen on yleinen koko Itä-Suomessa.
Lisätietoja löytyy kirjoista:
Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000)
Parviaisten suku 1 : 1500-luvulta 1700-luvulle (1999)
Parviaisten suku 3 : Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia (2011)
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),...
Luontoon.fi-sivuston mukaan nimen "Riisitunturi" alkuperää on tulkittu usein eri tavoin. Nimen vanha muoto on "Riistunturi", joka on esiintynyt vanhoissa kartoissa. Se pohjautuu todennäköisesti saamelaisperäisiin sanoihin, jotka tarkoittavat risua, heinää tai tykkylunta. Tämän tulkinnan mukaan myös Riisitunturin alueella sijaitsevan Riisisuon nimi tarkoittaisi heinäsuota, joka viittaisi alueella pitkälle 1900-luvun puolelle harjoitettuun suoniittytalouteen.
Toisen, luultavasti uudemman tulkinnan mukaan Riisitunturin nimi liittyisi liekokasveihin, joita alueella kasvaa runsaasti. Liekokasvien itiöpölyä on nimittäin käytetty aikoinaan riisitaudin hoidossa.
Lähde: ...
Kappale on nimeltään Ihmettelylaulu. ("Suuren ihanteeni Nalle Puhin hengessä syntynyt laulu. Ihmettely on maailmaa eteenpäin vievävoima.") Sanat löydät esim. nuottikokoelmasta Runokoira Pentti ja muita lauluja. Kappale löytyy levyltä Laiska kottarainen. Voit tarkistaa kumpaisenkin saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Juutalaista kulttuuria ja uskontoa esittelevistä kirjoista löytyy vähän myös suhtautumisesta terveyteen, sairauteen ja kuolemaan. Seuraavissa kirjoissa oli aiheesta jotakin:
Levinson: Mitä on juutalainen usko, 1992 (Luku Lääketiede ja etiikka)
Ikkuna juutalaisuuteen, 2003 (ympärileikkaus)
Juutalainen maailmani, 1997 (Sairaala ja vanhainkoti)
Laukkanen: Monikulttuurinen kuolema, 2001 (Juutalainen seurakunta)
Lisäksi Suomen lääkärilehdessä 2000, nro 11 on artikkeli Juutalaisen perinteen terveysohjeet. Lähetän artikkelin sinulle erillisessä viestissä liitteenä.
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
Hei
Willam Goldingin kirjassa "Kärpästen herra" on kuvatunlainen juoni. Katso mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rp%C3%A4sten_herra
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta voit aina tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://kirjasto.kuopio.fi//
