Orja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissämme (esim. vepsän orj, viron ori; udmurtin var ja komin ver).
On mahdollista, että sanalla on yhteys saamen oarji-sanaan, joka merkitsee ilmansuuntaa (eri saamen murteissa eri ilmansuuntia). Sanavartalon alkuperäinen asu on todennäköisesti *orja, joka on selitetty vanhaksi indo-eurooppalaiseksi tai kanta-arjalaiseksi lainaksi. Sanan vastineena on pidetty mm. avestan sanaa airiia, joka tarkoittaa arjalaista. Tämä selitys on siinä mielessä epäilyttävä, että arjalaiset ovat olleet ylhäisiä, eivät orjia.
Toinen indoeuroppalaiseen suuntaan perustuva selitys orja-sanalle olisi sanavartalo *worgo-, joka tarkoittaa työntekijää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Yliopistojen kotisivuilla on ohjeita jatko-opiskelijoille, voit katsoa yliopistosi kotisivulta olisiko siellä tarkkaa ohjetta myös tutkimussuunnitelman tekoon. Yliopistojen kirjastot löytyvät sivulta: http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.html . Kirjaston sivun kautta pääsee myös ao. yliopiston sivulle.
Seuraavista kirjoista löytyy yleisiä ohjeita tutkimuksen tekoon liittyen, esim.:
Järventausta, Hanna: Tutkimalla oppii : tutkimuksen teko-opas. 1999.
Kangasharju, Helena: Tutkimusraportin kirjoittaminen. 1994.
Tässä on kiinalaisesta ruokakulttuurista kertovia kirjoja:
|
1) So, Yan-kit: Klassinen kiinalainen keittiö (1990)(Hyvä johdanto kiinalaiseen ruokakulttuuriin, eri alueiden keittiöihin, aterian tarjoiluun, ruokatapoihin yms.)
2)Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Kiinasta (1997) (Esipuheessa kerrotaan kiinalaisesta ruokakulttuurista, etenkin eri alueiden keittiöistä.)
3) Mäkeläinen, Eija:
Ruokamatka Kiinaan (1990)
4) Kaikkonen, Marja:
Syödään kuten Kiinassa (1983)
5) Kiinalainen keittokirja--idän herkkuja ja ruokakulttuuria
ERIKSEEN WOK-...
Suoraa käännöstä en löytänyt mistään latinan fraasi- tai sitaattisanakirjoista enkä liioin internetistä, joten ilmeisesti kyseinen lause ei ole kuitenkaan muodostunut varsinaiseksi lentäväksi lauseeksi. Ei siis auta muu kuin itse suomentaa se. Nec - nec merkitsee 'ei - eikä'. Petita on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä peto, petivi, petitum, joka merkitsee 'hakea, etsiä, pyytää, vaatia, anoa, tavoitella'. Spreta taas on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä sperno, sprevi, spretum 'poistaa, hylätä, olla välittämättä, ylenkatsoa, halveksia'. Lause kääntyy siis suomeksi suunnilleen seuraavasti: 'Ei tavoiteltuja eikä ylenkatsottuja asioita.' tai 'Ei mitään vaadittua eikä mitään hylättyä.' Vielä vapaammin, seuraten vain...
Julkisuuslailla viitataan lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), jossa käsitellään mm. asiakirjojen julkaisuutta. Lain 4 § määrittelee viranomaisen käsitteen ja suuri osa kirjastoista kuuluu määrittelyn piiriin. Laissa säädetään mm. asiakirjojen julkisuudesta ja viranomaisen tiedottamisvalvollisuudesta. Nämä säädökset koskevat siis valtaosaa kirjastoista.
Henkilötietojen rekisteröinnistä ja siihen liittyvästä yksityisyyden suojasta säädetään useissa eri laeissa.
Lisätietoa voit löytää osoitteesta http://www.tietosuoja.fi .
Mikäli tarkoitat sananvapauslailla lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 13.6.2003/460, niin säädös ei varsinaisesti kohdistu kirjastoihin. Sananvapaudesta säädetään myös Suomen...
Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksen (Otava 2000, s. 730) mukaan nimi Vaskelainen "on asukkaannimijohdos Metsäpirtin kylännimestä Vaskela, johon ilmeisesti sisältyy sukunimi Vaski (häv.) tai Vasko (< miehennimi Vaska, Vaske, Vaskoli < ven. Vashka, Vasili < kreikan Basileios). Nimi on tunnettu Metsäpirtin lisäksi Raudussakin".
Siihen, kauanko nimi on ollut käytössä, ei löydy täsmällistä vastausta. Asiakirjoissa on esiintynyt nimi Waski vuonna 1668 Raudussa sekä Waskelain vuonna 1772 Saukossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Pääkaupunkiseudun yhteisen Plussa-aineistohaun kautta voit selata aineistoamme. Vaihda kohtaan 'hae teoksia ja julkaisuja' joiden asiasana tai luokka ja hakusanaksi julkinen hallinto. Haun osoite on http://www.libplussa.fi/
Toimintaperiaatteiden tai arvojen lisäksi käytetään nykyisin myös ilmaisua julkilausuma. Ilmaisu on ehkä hieman lievempi tapa määritellä organisaation toimintaperiaatteita kuin vaikkapa arvot.
Valtiovarainministeriö toimii hallituksen asiantuntijayksikkönä hallinnon kehittämisasioissa. Ministeriö myös käynnistää ja edistää poikkihallinnollisia kehittämishankkeita, näistä löydät tietoa osoitteessa http://www.vn.fi/vn/vm/kehittaminen/index.html
Julkaisun Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen...
Wikipedian metrolistauksen mukaan eteläisin metro olisi todennäköisesti Argentiinassa Buenos Airesissa, läntisin Yhdysvaltojen Los Angelesissa ja itäisin Japanin Sendaissa. Nämä arviot perustuvat luettelon ja kartan vertaamiseen, eivät ole siis virallista tietoa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_metro_systems
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
Hei!
Barokki ja klassismi muotoutuivat erilaisiksi eri maissa. On mm. englantilainen klassismi ja espanjalainen barokki jne.
Klassismin ajan ja barokin arkkitehtuurista ja niiden erityispiirteistä löydät tietoa mm. seuraavista teoksista: Otavan suuri ensyklopedia osat 2 ja 8. Euroopan arkkitehtuurin historia / Nikolaus Pevsner, sekä Maailman taiteen historia / Hugh Honour & John Fleming.
Arkkitehtuuriin voit tutustua myös Internetissä mm.osoitteessa: http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/arch/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita piharakennusten rakennusoppaita. Esimerkeiksi valitsin seuraavat:
Qvist, Leif
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin
Suikkanen, Eino E.
Penkki, koppi, pukki : rakennamme pihaan ja puutarhaan
HelMetistä löydät lisää vaihtoehtoja käyttämällä esimerkiksi hakusanoja: pihakalusteet, rakennusohjeet, vajat
Aineistohaku löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Musiikkiaiheisista hakuteoksista ei tätä ilmaisua löytynyt. Kyseessä taitaakin olla sanonta, jossa "of sorts" viittaa arvioinnin kohteena olevan asian, tässä tapauksessa musiikkiteoksen laatuun hieman vähättelevässä tai varauksellisessa sävyssä (voidaan sanoa myös esim. "a poet of sorts"). Lauseyhteydestä selvinnee, kuinka negatiiviseksi arvio on viime kädessä tarkoitettu.
Heikki Jylhän kirjassa Kaniinin juhlahattu, Gummerus 1958, kerrotaan jäniksen häistä.
Kartanon kaniini on kutsuttu jäniksen häihin mutta ongelmana on asu:
"Kutsuja seuraavat ikävät puolet: / etiketit ja pukuhuolet. / Kaniinilla,
voi sellaista sattua, / ei ollut ensinkään juhlahattua." Kaniini lainaa
variksenpelättimen hatun ja pitää itseään varsin hienona, mutta juhlavieraat
säikähtävät ja pinkovat pakoon.
Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Kyseessä on Pirkko Karpin satu "Kun eukko säilöi kesäpäivän".
Tarina löytyy teoksista:
Somerkivi, Urho: "Neljäs lukukirja" (Otava, 1975)
Karppi, Pirkko: "Jättiläinen ja paimenpilli" (WSOY, 1959)
Kyllä dvd-vhs-yhdistelmäsoitin toimii taulu-tv:n kanssa. Nykyisin televisiot suoraan tunnistavat scartilla liitetyn laitteen. Ohjekirjasta kannattaa katsoa miten automaattinen kanavien asetus tulee tehdä, vaihtoehtona on myös manuaalinen kanavien asetus. Valikot ovat tavallisesti selattavissa myös kaukosäätimen av-näppäimellä.
Jos dvd toistaa äänen muttei kuvaa, on syytä tarkistaa kytkennät ohjekirjan kanssa. Mahdollista on tosin myös se, että scart-liitin on osittain viallinen.
Jollei asetukset ohjekirjan kanssa onnistu, kannattaa kääntyä myyjän / laitevalmistajan puoleen. Keskustelupalsoilta voi saada myös apua, esim. http://keskustelu.afterdawn.com/forum_view.cfm/43
