Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”).
Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi...
Polkupyörän hintaa ja mallistoa voisi tiedustella seuraavista lii. Näiden liikkeiden valikoista itse asiassa ei löytynyt tietoa Solifer 4764 Enjoy 120-polkupyörästä suoraan nettisivuilta, mutta nämä liikkeet ovat ammattilaisia auttamaan pyörän hankkimisessa. Voithan vaikka laittaa sähköpostilla tiedustelun
Bike Planet
Valikoimamme kattaa kaikki pyörätyypit, kuten city-, maantie- ja maastopyörät, hybridit sekä dirt- ja bmx-pyörät.
http://www.bikeplanet.fi/pyorat.html
Suomen polkupyörätukku
http://www.suomenpolkupyoratukku.fi/
Suomen urheilupyörä
http://www.suomenurheilupyora.fi/main.php?loc_id=693
Tori.fi
Käytettyjen pyörien kauppa käy nyt
Tori.fi:ssä.
http://www.tori.fi/
Keräilijän käsikirja (tekijät Kokkonen, J., Lindahl, Ulf, Niemelä, Raila, 1981) -kirjassa kerrotaan, että keittiön käyttöesineissä käytettiin kuparia pääasiallisena materiaalina 1600- ja 1700-luvuilla, mutta sen käyttö oli laajimmillaan 1800-luvulla. Sen jälkeenkin on valmistettu kupariesineitä vanhojen mallien mukaan. Valmistusleimojen, valmistustekniikan ja esineen muodon perusteella voi selvitellä sen ikää. Kirja löytyy Siilinjärvenkin kirjastosta:
http://kirjasto.siilinjarvi.fi/
Museoviraston kirjastoon kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä. Kirjasto on kiinni 24.6.-21.8.
http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Museoviraston tietopalvelut -sivustolta löytyy monia lähteitä, joista voisi olla apua, mm. Museot Online -hakuportaali, jonka kautta pääsee...
Alla olevissa kirjoissa on tietoa Viipurin historiasta. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (http://helmet.fi/), jotkut uusimmista ehkä myös kirjakaupasta. Lisäksi on ilmestynyt kirjasarja Viipurin läänin historia, ja siitä osat 1, 2, 3 ja 6. Osat 4 ja 5 puuttuvat toistaiseksi, ja ilmeisesti juuri niissä käsiteltäisiin kysymääsi ajanjaksoa. Ilmestyneet osat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Aikamatka Viipuriin : tuokiokuvia Viipurista ennen ja nyt / [Pekka Kantanen & Mikko Mäntyniemi (2010)
- Ikuinen Viipuri : ajankuvia seitsemältä vuosisadalta / [toimituskunta: Tuomas Forsberg ... et al.] (1993)
- Olipa kerran Vekrotniemi : muistoja paikoista, ihmisistä ja tapahtumista / Marjatta Kokkonen (2005)
- Siellä juuret, sinne kaipuu...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K) (1990) määrittelee "kirjaston" seuraavasti:
1. (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.; paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään.
2. eräiden kirjasarjojen nimissä.
Tietohuollon sanaston (1993) mukaan "kirjasto" on
1. yksityinen tai yleiseen käyttöön tarkoitettu kokoelma julkaisuja tai
2. organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja tai
3. tila, jossa säilytetään kirjastoa.
Jos laajempi kirjaston selvittely kiinnostaa, kannattaa tutustua esim. Kirjastolakiin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 , jossa määritellään mm. yleisten kirjastojen
tavoitteet: "...edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja...
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Saat varmaan parhaiten tietoa asiasta ottamalla yhteyttä kirjastoalan koulutusta järjestäviin tahoihin, esimerkkinä mainitsemasi Tampereen yliopisto avoin.tau@tuni.fi, puhelimitse 0294 520 200 tai Seinäjoen ammattikorkeakoulu https://www.seamk.fi/kaikki-koulutukset/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tieto….
Lenin oli johtanut lokakuun vallankumousta vuonna 1917 tyttöoppilaitos Smolnan instituutissa Pietarissa, joka toimi sittemmin neuvostohallituksen päämajana. Vuonna 1918 Suomen kenraalikuvernöörin palatsissa, Helsingissä Eteläesplanadilla, toimi punakaartin esikunta ja muuta punaisten hallintoa. Silloin kyseinen rakennus sai kansan suussa nimen Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Nykyään Smolna on Valtioneuvoston juhlahuoneisto.-https://valtioneuvosto.fi/historia-ja-rakennukset/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 581–582. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
Airi Pekkolan tutkimuksessa "Hammasta särkee" kerrotaan:
"Apteekista ostettiin hammassärkyyn tarkoitettua vaaleanpunaista hermovanua (Gossypium odontalgicum) jota laitettiin hampaan koloon. Pumpuli on ollut myynnissä 1970-luvulle asti."
Odontalgicumin koostumus vaihtelee eri lähteissä, mutta useimmissa sen kerrotaan sisältävän neilikkaöljyä, jotain puuduttavaa ainesosaa kuten bentsokaiinia ja alkoholia. Suomessa eri paikoissa myydyn ja mahdollisesti eri resepteillä valmistetun hermovanun tarkkoja ainesosia on kuitenkin varmuudella vaikeaa sanoa. Neilikkaöljyä on käytetty pitkään luonnonlääketieteessä kipujen lievittämiseen ja myös hammaskivun hoitoon.
Lähteet:
Pekkola, Airi 2016. Hammasta särkee. Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta...
Usko, toivo, rakkaus -sanonta tulee Ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä (13:13): "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus". Latinankielisessä Raamatussa (Biblia vulgata) sanonta kuuluu seuraavasti: "Nunc autem manent fides, spes, caritas, tria haec: major autem horum est caritas". Perusmuodossa sanonta on latinaksi "fides, spes, caritas".
Dragonlance-sarja koostuu kronikoista, legendoista ja saagoista.Sarjaan kuuluvia lukuisia teoksia voi hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1008955372 kirjoittamalla sarjan nimi "Dragonlance" kohtaan "teoksen nimi". Muita Margaret Weisin sarjoja ovat Kuolemanportti ja uusin Mustamiekka.
Muita fantasiasarjakirjailijoita ovat mm. David Eddings, Tad Williams, Robin Hobb, Raymond Feist, Robert Holdstock, Brian Jacques, Anne McCaffrey sekä suomalainen Taru Väyrynen. Lisätietoa sarjoista saat teoksista Niclas Bengtsson: Mielikuvituksen rajaton riemu: bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen (2000) ja Ulla Virtanen (toim.): Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2001).
Kysy...
Japanin kielessä on käytössä kolme kirjoitusjärjestelmää, Hiragana, Katakana ja Kanji. Jos kirjoittaa länsimaisia nimiä Hiragana -merkein, joutuu melkein aina tekemään kompromisseja ja korjaamaan joitain kirjaimia toisilla, esim. L- kirjain olisi korvattava toisella. Marko on mahdollista kirjoittaa muodossa MA-RO-KO, Minna muodossa MI-N-NA, Joni muodossa I-O-NI ja Jesse muodossa I-E-SE. Katso itse lisää esim. nettisivulta http://www.geocities.com/Tokyo/Shrine/7047/hwritutor.htm
Siellä voi opiskella myös eri kirjoitusjärjestelmiä.
Kirjallisia lähteitä kirjoitusmerkkien itseopiskeluun HelMet- kirjastossa: Karppinen Takako: Japanin kielen alkeet.
Sain Kustannusyhtiö Tammesta tiedon, että sarja jatkuu, mutta uutta suomennosta ei tule vuonna 2008. Voit kysyä sarjan aikaisempia osia 1-20 lähimmästä kirjastostasi joko Joutsenosta tai Lappeenrannasta. Ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastostä löytyvät kaikki osat suomeksi aina uusinta osaa Löytö (20,1) myöten. Kirjakaupasta kirjoja on vaihdellen saatavana. Uusimman osan Löytö (ISBN 9789513130084, nid. 2008) hinta on 15,20 €.
Päivi Oikkonen Lappeenrannan maakuntakirjasto
Maakuntakirjastoista ainakin Mikkelin seudun Savotta-kirjastoissa tuo CD-ROM olisi saatavissa peräti kuutena kappaleena, tosin vuoden 1994 versiona. Kyseistä CD-ROMia näyttää olevan kolme kappaletta myös Pirkanmaan seudun Piki-kirjastoissa. Näistä kirjastoista voi teosta kaukolainata Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
HelMet- verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) tarkennetulla haulla (valittavissa heti etusivulta) hakutermi "monikieliset sanakirjat" tuottaa 14 osumaa, kun aineistolajiksi on valittu CD-ROM. Näitä kannattanee selailla.
Tällaista yleiskatsausta eri vuosikymmeniltä ei löytynyt, tai ainakaan teoksen tai artikkelin nimestä ei niin voi varmasti päätellä. Päihdehuollon ihmiskäsitystä jollakin lailla käsitellään ainakin alla olevissa tutkimuksissa ja lehtiartikkeleissa:
- Sosiaalityön ihmiskuva lastensuojelussa ja päihdehuollossa / Maritta Törrönen. (Pro gradu –työ, Helsingin yliopisto, 1989)
- Hoitoonohjaus ja päihdehuollon ihmiskuvat (Alkoholipolitiikka, 1982 nro 5, s. 312-315)
- Päihdehuolto pohti ihmiskäsitystään: : Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä pohti päihdehuollon ihmiskuvaa ja ihmiskäsitystä seminaarissaan Tyynelän koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa (Sosiaaliturva 1987 nro 3, s. 128)
Aihetta käsittelee myös Sosiaalitieto-lehden artikkeli...
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kuulutuksen teksti kokonaisuudessaan : "Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi."
Kesäisin ja iltaisin kuulutukseen tehtiin vielä lisäyksiä. Näitä kehotuksia on voinut kuulla radiosta 1960-luvulla, mutta tietoa niiden lopettamisvuodesta ei valitettavasti löytynyt.
Lisätietoa löytyy Elävästä arkistosta:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/seinan_takana_asuu_naapuri_48211…
Aikuisopiskelusta ja aikuiskoulutuksesta löytyy kyllä paljonkin julkaisuja mainitsemistasi aiheista. Tässäpä muutamia viime vuosina julkaistuja:
* Paane-Tiainen: Oppijaksi aikuisena
* Oppiminen ja ikääntyminen
* Kilpeläinen: Naiset paikkaansa etsimässä
* Leppilampi: Opitaan yhdessä
* Varila: Tunteet ja aikuisdidaktiikka
* Niemi-Väkeväinen: Koulutusjaksot ja elämänpolitiikka...
Lehtiartikkeleitakin aiheesta tuntuu löytyvän. Apua artikkelihakuihin voit pyytää kirjastosta. Ohessa kuitenkin muutama lupavan oloinen:
* Honkonen, Risto: Elinikäisen oppijan narratiivit : aikuiskoulutus elämän kuteena. ( Aikuiskasvatus 1998 ; (18) ; 4) (Selostus seitsemän avoimen yliopiston kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opiskelijan koulutuselämänkertaan...
YSA- yleinen suomalainen asiasanasto luettelee seuraavat suppeammat termit asiasanalle "arkisto":
kansallisarkistot, kirkonarkistot, kotiseutuarkistot, kuva-arkistot, liikearkistot, maakunta-arkistot, tietoarkistot, yksityisarkistot, ääniarkistot
Katso tarkemmin http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Seitti-aineistohaulla voit vielä hakea lisää aineistoa paikkakuntasi kirjastosta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/seitti.htm
Voit käyttää asiasanoja arkistointi ja arkistot
