Kirjojen saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihausta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Monihausta tehdyn haun perusteella kirjastoista ei löydy Honda Accord-merkkisen auton korjausopasta mainitulle vuosimallijaksolle. Löytyy kyllä Honda Accord/Prelude vuosimallien 1984-95 englanninkielinen korjausopas.
Haun voi tehdä itse seuraavasti: klikkaa Frank-monihaun aloitussivulta kohtaa Maakuntakirjastot. Valitse seuraavasta näytöstä pudotusvalikon alapuolella olevasta ruudusta oletukseksi 'kaikki'. Käytä hakutapana asiasanahakua, ja kirjoita ruutuun hakusanaksi Honda Accord. Haun tulokseksi saat luettelon Honda Accord-merkkiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä sen saatavuustiedot.
Aineisto hankitaan muualta kuin...
Teos on suomennettu useita kertoja. Vanhin taitaa olla Pekka Ervastin suomennos ”Tao-te-king” (Mystica, 1925), joka löytyy digitoituna suomenkielisestä Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king. Siinä tuo katkelma, joka on tekstistä 44, on käännetty seuraavasti: ”Joka on tyydytetty, ei kärsi tappiota. Joka voi seisoa hiljaa, ei joudu vaaraan. Nämä ihmiset ovat kestäviä.”
Toivo Koskikallio on kääntänyt teoksen suoraan kiinasta nimellä ”Salaisuuksien tie” (WSOY, 1963; 3. painos). Hänen on sommitellut katkelman (s. 56) seuraavasti: ”Joka tietää itsellään olevan kylliksi, se ei joudu häpeään. Joka osaa ajoissa pysähtyä, hän välttää vaaran. – Hän turvaa itselleen pysyväisyyden.”
Kolmas käsiin saamani suomennos on...
Washington Irvingin (1783-1859) "The Legend of Sleepy Hollow" ei valitettavasti ole suomennettu. Irving oli eräs 1800-luvun rakastetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista amerikkailaisista kirjailijoista, joka tunnetaan parhaiten teoksistaan "Rip Van Winkle" ja "The Legend of Sleepy Hollow". Näissä kertomuksissa kuten myös "Diedrich Knickerbockerin New Yorkin historiassa" Irving kirjoitti ylistävään sävyyn New Yorkin hollantilaisasukkaiden kansantavoista. Tim Burtonin elokuva Päätön ratsumies (1999) perustuu Irvingin romaaniin, esim. nettisivu http://www.sunpoint.net:81/~elokuvat/arvostelut/sleepy_hollow/index.html . Englanninkielinen kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Internetistä "The Legend of Sleepy Hollow'n" alkuperäisteksti...
Tampereen yliopiston viestinnän monitieteisessä tutkinto-ohjelmassa on neljä opintosuuntaa: informaatiotutkimuksen, journalistiikan, viestinnän ja mediatutkimuksen opintosuunnat. Näistä informaatiotutkimuksen opintosuunta antaa edelleen valmiudet kirjastoalalle.
Lisätietoja Tampereen yliopiston sivuilta:
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimus-viestinnan…
https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintokokonaisuudet/ot…
Kantelettaren tekstejä löytyy Runostosta http://runosto.net/category/kanteletar/. Olisikohan kyse tästä runosta, Kyll on kystä aitassa, http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/kyil-on-kysta-a…
Internetistä ei löytynyt ainakaan vielä äänikirjoja suomeksi , mutta seuraavasta osoitteesta löytyy englanninkielisiä ladattavia äänikirjoja: http://www.audiobooksforfree.com/screen_main.asp
Sivustolla on eri lajityyppejä edustavia teoksia, myös tietokirjoja.
Kummankin nimen merkitystä on kysytty jo aiemmin. Vastauksia kannattaa käydä katsomassa arikistosta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Seuraavassa kuitenkin lyhyesti nimien merkitykset: Kasper juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa. Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut 21 nuortenkirjaa: Pullopoika (1987), Väärät pois, Vatanen!(1988), Mansikkakeikka (1988), Pallo hukassa, Vatanen? (1989), Haamuhyppy (1989), Annamari ja metsän kätkö (1990), Annamari ja salaiset asiat (1991), Pyry, Pilvi ja pennittömät (1993), Tähdet putoo ja sammuu (1994), Miikan salainen tehtävä (1996), Arttu K. (1998), Rakas Mikael (1999), Jääprinsessa Sveitsissä (1999), Pidä nolla, Konsta! (2000), Arttu K. ja Julia (2000), Sommer på hoje haele (2002), Pikkuskini (2002), Adiós, Arttu K. (2002), Lossikylän Lennon (2003), Poistui kotoaan (2005), Alex ja pelon aika (2006).
Kirja Sommer på hoje haele on ilmestynyt ja julkaistu Tanskassa, se ei ole ilmestynyt suomeksi.
Suomen Urheilukirjastosta http://www.urheilumuseo.org/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
kerrottiin, että jääkiekosta ei löydy yhtä kattavia tilastoja kuin esim. jalkapallon arvoturnauksista.
Jääkiekon vuosikirja eli Jääkiekkokirja lienee paras lähde. Sieltä löytyvät MM-kisojen tulokset, parhaat pistemiehet, eniten jäähyjä tehneet, mitalijoukkueiden kokoonpano, maalit jne. samoin kuin Suomen joukkueen tilastot (laukaukset, maalit, maalivahdin ja puolustajien torjumat laukaukset ja ohilaukaukset). Ottelupöytäkirjat löytyvät ainakin Urheilulehdestä ja todennäköisesti myös päivälehdistä. Jääkiekkoliiton arkisto on samassa rakennuksessa kuin Urheilukirjasto. Liiton arkistosta löytyvät mm. maaottelutoimintaan liittyvät pöytäkirjat.
1970-...
Kunnostus voi pidentää oikein tehtynä huonekalun käyttöikää tai antaa vanhalle huonekalulle täysin uuden elämän. On kuitenkin syytä muistaa, että kunnostaminen on vaativaa käsityötä. Antiikkisten tai arvokkaiden designhuonekalujen kunnostus ja entisöinti kannattaa jättää ammattilaisten huomaan. Maalausta suunniteltaessa on syytä miettiä mihin huonekalua haluaa käyttää ja onko valittu väri sopusoinnussa vanhan kalusteen tunnelman kanssa. (Lähde: http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/itsetehty/huonekalujenkunnostus…)
Kirjallisuutta huonekalujen kunnostamisesta:
Klaveness, Ole-Andreas: Huonekalujen maalausopas (2005)
Höglund, Suvi: Korjaa ja entisöi huonekaluja (2008)
Fredlund, Jane: Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Näin kunnostat mummolan...
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella...
Kysymistänne viidestä laulusta neljään on saatavissa nuotti.
- "Ikkunasi alla": nuottikokoelmassa Toiveiskelmiä 3. (Fazer, 1951, FM3076).-> Saatavissa ainakin Tampereen kaupunginkirjastosta.
- "Neljä pientä kirjainta": Julkaistu Saukin suomenkielisin sanoin vain Scandia-irtonuottina (1962, KS205). -> Saatavissa vain Jazz & Pop Arkistosta. Englanninkielinen versio "I've found a new baby" löytyy nuottikokoelmasta Jazz era (IMP, 1987. ISBN 0-86359-432-8). -> Saatavissa useista kirjastoista, mm. Turku.
- "Rue de l'amour": löytyy ruotsinkielisenä - På rue de l'Amour - nuottikokoelmasta Dragspels klassiker (Warner/Chappell Scandinavia, 2001. ISBN 91-88942-93-7). Saatavissa useista kirjastoista.
- "Syksyn laulu": löytyy...
Kirja Kahden kauppa - Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (toimittanut Terttu Kaivola) on hyvä ja perusteellinen lähdeteos, josta käy ilmi, että monet nykyhäiden perinteet ovat kotoisin Englannista, eivätkä ole kovin vanhoja. Matti Sarmelan toimittama Pohjolan häät -kirjasta saa tietoa entisaikojen pohjoisten kansojen (saamelaisten, suomalaisten, inkeriläisten, virolaisten, venäläisten ja norjalaisten) häistä.Kirja Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] perustuu Helsingin kaupunginmuseon Häät-näyttelyyn vuodelta 2011, ja sisältää myös runsaasti tietoa hääperinteistä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Myös naimisiin.fi-sivustolta saa tietoa hääperinteistä. Sivuston...
Tässä joitakin eteläamerikkalaisia kirjoja kokeiltavaksi:
Hernán Rivera Letelier on chileläinen kirjailija jolta on suomennettu kirja Elokuvankertoja. Se on köyhään chileläiseen kaivoskylään sijoittuva pienoisromaani nuoresta tytöstä, jolla on suuri tarinankertojan lahja.
Chileläinen Isabel Allende on kirjoittanut laajan tuotannon, johon kuuluu myös nuortenkirjoja. Petojen kaupunki on nuorille suunnatun fantasiasarjan ensimmäinen osa. Vaikka kyse on fantasiakirjallisuudesta, kirjat on sijoitettu selvästi Etelä-Amerikkaan. Sarjan muut osat ovat Kultaisen lohikäärmeen valtakunta ja Pygmien metsä. Aikuisten romaaneista esimerkiksi kiinnostava ja koskettava Henkien talo sijoittuu chileläiseen kulttuuriympäristöön.
Kolumbialaisen Nobel-...
Savossa on paljon Korhola-nimisiä taloja. Rautalammilla on Korholan kartano, josta ainakin kerrotaan sen olevan juuri "se Korhola", mutta varmuutta emme asiaan saaneet. Tässä linkki Korholan kartanon sivuille:
http://www.korholankartano.fi/index.html
Elonet-tietokannan mukaan Rautavaara soittaa elokuvassa kahta eri sävelmää. Ensimmäinen on Nils-Eric Fougstedtin elokuvaa varten säveltämä teemamusiikki, joka kuullaan elokuvassa useaan kertaan. Toinen on Fougstedtin sovitus kansansävelmästä Tuonne taakse metsämaan.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/121432
Tässä muutama nimeke:
- Lehtikari, Pipsa: "Tarttis tehrä jotain". legioonateatteri syrjäytyneen nuoren elämänhallinnan kehittäjänä.Tampere 1996. (Kuuluu Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmaan.)
- Janhunen, Tarja: Taide ja lastensuojelu: Sosiaali-, nuoriso- ja kriminaalityötä legioonateatterun keinoin. Helsinki. 1997. (Löytyy Helsingissä Itäkeskuksen kirjastosta, Terveystieteiden kekuskirjastosta Helsingistä, Oulun yliopiston kirjastosta, Lapin yliopiston kirjastosta, Tampereen yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta.)
- Drama and Theatre in Education. Nigel Dodd, Winifred Hickson. (Oulun yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto)
- Legioonateatteri uskoo ilmaisun parantavaan voimaan (Lapsen...
Tietoja kirjastoissa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä löytyy Kirjastot.fi -sivuilta. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastojarjestelmat.aspx on haku, jolla voit hakea tietoa kirjaston, kunnan, kirjastojärjestelmän tai maakuntakirjastoalueen mukaan. Linkit eri kirjastojärjestelmien kotisivuille löytyvät linkistä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat .
Uusinta tietoa saat varmimmin kunkin järjestelmäntuottajan sivuilta ja/tai yhteyshenkilöiltä.
Jarmo Saartin toimittama julkaisu Kirjastojärjestelmän hankkijan opas on vuodelta 2002, joten se lienee jo tiedoiltaan osittain vanhentunut. Tilastotietoja yleisistä kirjastoista löytyy opetusministeriöstä: http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/...
