Ilkka Malmbergin artikkeli Koskematon Helsinki ilmestyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä helmikuussa 2004 (2/2004). Artikkelissa pohdittiin millainen Helsinginniemi olisi, jos kaupunkia ei olisi rakennettu.
Lähde: Aleksi
Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN...
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Hei Petri
Emme pysty valitettavasti vastaamaan tämän laatuisiin numismaattisiin kysymyksiin. Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Kehottaisin sinua kääntymään rahojen keräilyyn ja ostamiseen erikoistuneiden liikkeiden puoleen. Niitä löytyy netistä, katso esim. tästä linkistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Terveisin Suomen Pankin kirjasto
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella...
Tässä joitakin kokemuksia omaishoitajuudesta:
TEKIJÄ Kiuru, Sakari
TEOS Sairauden satuttaessa : tulkintoja ja tuntemuksia / Sakari Kiuru
JULKTIEDOT Helsinki : Edita, 2005 (Edita Prima)
TEKIJÄ Gynther, Irma
TEOS Jymy-serkku / Irma Gynther
JULKTIEDOT [Tampere] : Mediapinta, 2009
TEOS Rakas velvollisuus : omaishoitajan arjen haasteet / toimittanut Päivi Lipponen ; [kirjoittajat: Anneli Anttonen ... et al.]
JULKTIEDOT Helsinki : Kirjapaja, 2008 (Hämeenlinna : Karisto)
TEKIJÄ Metteri, Anna
TEOS Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset / Anna Metteri ; [julkaisija:] Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.
Tänä vuonna julkaistaan vielä tämä muistelma omaishoidosta:
TEKIJÄ Kanto, Anneli
TEOS Pala palalta pois :...
Hankintaehdotuksen pystyy Vaski-kirjastoissa tekemään Vaski-verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://vaski.finna.fi ja valitse sivun yläreunasta, "Asiakkaalle"-valikosta kohta "Asiakkaana kirjastossa". Avautuvan sivun vasemmassa laidassa on valikko, josta valitse "Hankintaehdotus".
Palvelusta http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp löytyvät kaikki yleisten kirjastojen tietokannat, joihin on WWW-käyttöliittymä. Sieltä selviää esimerkiksi se, että kaipaamanne teos Kohtalon vuodet 1939-1945 kotiseudulla : kansan kokemaa ja kertomaa 2. osa' on tällä hetkellä paikalla kaikissa Tampereen kaupunginkirjaston sivukirjastoissa. Esittäkää siis kaukolainapyyntö lähikirjastossanne.
Aino Katermaan Kronoborg ja sen ojentolaiset ei ole kirja vaan artikkeli teoksessa: Yksilö ja yhteiskunnan muutos : juhlakirja Viljo Rasilan täyttäessä 60 vuotta 22.1.1986 - Tampere : Tampereen yliopisto, 1986.
Tämä teos on lainattavissa monista kirjastoista, mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Vuodelta 1977 on Katermaan Suomen historian pro gradu -tutkielma: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen ojentolaiset. Sitä voi käydä lukemassa Tampereen yliopiston kirjastossa. Katermaan gradu on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa, josta myöskään ei anneta kotilainoja.
Myös Aarno Soininen on kirjoittanut artikkelin: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos. Artikkeli löytyy julkaisusta: Arx Tavastica 3 / julk. Hämeenlinnan...
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Netta on lyhennelmämuoto Agnes-nimestä. Agnes on kreikkalaista perua, (h)agnos, puhdas, siveä. Netta on myös Agneta-nimen eräs puhuttelumuodoista. (Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, 1990)
Akseli Gallen-Kallela on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi Kallela-kirjan nimellä Wsoy:n kustantamana vuonna 1924. Muistelmien toinen osa Afrikka-kirja, Kallela-kirja II, syntyi taiteilijan laajan Afrikan matkan kokemusten pohjalta ja ilmestyi vuonna 1931.
Ensimmäisen Kallela-kirjan alaotsikko on Iltapuhdejutelmia. Kirjassa Gallen-Kallela kirjoittaa pakinoivaan tyyliin esimerkiksi suomalaisesta kansanluonteesta, suomalaisten ruokailutottumuksista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Joissakin kirjan luvuissa taiteilija kertoo myös Lapin luonnosta, jota hän omien sanojensa mukaan oli lapsesta saakka ihannoinut. Varsinkin Itärajan tuntumassa sijaitseva Paanajärvi lumosi lähdetietojen mukaan aikoinaan...
Joensuun kirjastossa ei ole vielä mahdollisuutta digitoida vanhoja VHS-nauhoja dvd:lle, mutta jo 2011 vuoden syksyllä Joensuussa alkaa hanke, joka mahdollistaa kirjaston asiakkaille tämän uuden palvelun.
Suomessa on ainakin Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjastoissa asiakkailla mahdollisuus digitointiin.
Asiasanahaulla kirjapainotaito Korea Lindasta http://finna.fi löytyi yksi koreankielinen teos sekä korean- ja englanninkielinen Patterns of book cover design in Korea 1392-1945, Korean library association, 1980.
Teoksessa Verliet: Book through five thousand years on mm. aihe Book in the orient. Muita teoksia, joissa on jotain, ainakin korean kielestä:
- Vesterinen, Ilmari: Lohikäärme ja krysanteemi, 1988 (artikkeli Korkean kulttuurin erityspiirteitä, Rotu ja kieli...)
- Vesterinen, Ilmari: Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan (Korean kieli ja sen murteet)
- Koreas : Global studies handbook, 2002 (Korean language, food and etiquette)
Kirjakaupan ja kustannustoiminnan sekä kirjapainotaidon historiaa on esim. seuraavassa:
- Jäntti, Yrjö...
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
Kalervo Kärki on ollut julkisuudessa melko paljonkin isänsä perinnön vaalijana. Haastatteluissa keskustelun kohteena on kuitenkin Toivo Kärki, ei Kalervo. Lasten puolisoista ei näytä löytyvän tietoa myöskään Toivo Kärki -elämäkerroista.
Asiaa kannattaisi kysyä Kalervo Kärjeltä itseltään. Hänen yhteystietonsa (posti- ja sähköpostiosoite ja puhelinnumero) löytyvät http://www.toivokarki.net/yhteystiedot.html -sivulta.
Alla on joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä pienten lasten käytösoppaita. Nimen alla olevasta linkistä löytyy kirjan esittely.
- Eipäs juupas / Riitta Nisonen, Markku Töllinen:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510350157&q…
- Hups, ollaan ihmisiksi! : hauska käytöskirja lapsille / Ursel Scheffler, Jutta Timm:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9516275095&qtyp…
- Ole hyvä! : pienten prinsessojen käytöskirja:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513230869&q…
- Pikku etiketti : käytöstapakirja lapsille / kirjoittanut Sue Lloyd ; kuvittanut Jaqueline East
- Atsiih! / [teksti:] Mij Kelly ; [kuvitus:] Mary McQuillan:
http://armas.btj.fi/request....
