Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Kielteisellä suhtautumisella itsetyydytykseen on länsimaissa pitkät perinteet. Kirkko on tuominnut sen synniksi ainakin keskiajalta lähtien, mikä liittyi laajempaan seksuaalisuutta säätelevään oppiin: hyväksyttävää oli vain avioliitossa tapahtuva, lisääntymiseen tähtäävä seksi.
Käsitys itsetyydytyksen terveysvaikutuksista on sen sijaan uudempaa perua. Kirjassaan Masturboimisen ylistys psykiatri ja antropologi Philippe Brenot jäljittää sen 1700-luvulle. Sveitsiläinen lääkäri Samuel Tissot julkaisi vuonna 1758 laajaa huomiota herättäneen kirjan "Masturbaation aiheuttamista sairauksista", ja vastaavia teoksia ilmestyi muissakin Euroopan maissa. Taustalla Brenot näkee kohun, joka syntyi, kun siittiöiden olemassaolo havaittiin vuonna 1677....
Intiaanipäällikkö Antero kuului ns. Ute-intiaaneihin. Jotain tietoja hänestä on esimerkiksi teoksessa Exploring the Colorado River. Teoksesta on katkelma https://books.google.fi/books?id=vQrCAgAAQBAJ&pg=PA10&lpg=PA10&dq=ute+c… .
Vuori Anterosta on tietoa sivustolla http://www.summitpost.org/mount-antero/150372
Useita paikkoja Yhdysvalloista on nimetty intiaanipäälliköiden mukaan. Myös Antero on saanut nimiä muualle https://chipeta.wordpress.com/tag/antero-junction/
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Antero
Islantilaisista kirjailijoista löytyy suomennettuina ainakin seuraavia Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Arnaldur Indriðason, Einar Kárason,Einar Már Guðmundsson,Hallgrímur Helgason,Hugleikur Dagsson,Halldór Laxness, Sjón, Snorri Sturluson,Vigdís Grimsdóttir, Yrsa Sigurðardóttir ja Steinunn Sigurårdóttir. Autetaan mielellämme asiakaspalvelussa niiden löytämisessä.
Tekijänoikeus ei olisi este, mutta levykorjauksen ei ole katsottu kuuluvan kirjaston tehtäviin. Kirjasto perii maksuja konkreettisista kappaleista kuten tulosteista ja kangaskasseista sekä mm. tilojensa käytöstä yksityistilaisuuksissa, mutta tällaisen työvaltaisen erikoispalvelun tarjoamista ulkopuolisille saati sen hinnoittelua ei liene pohdittu.
Useat kirjastot ovat hankkineet ammattilaistasoisen cd- ja dvd-levyjen korjauskoneen. Sellaisen käyttökokemuksista kerrottiin 2013 Jyväskylän kirjaston blogissa. http://tanaanpalautetutlevyt.blogspot.fi/2013/02/hiontakone.html
"Korjausrobotillakaan" työ ei suju aivan automaattisesti, vaan aikaa ja osaavaa manuaalista työtä tarvitaan. Käyttökustannukset ovat melko korkeat, ja käytetty...
Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K) (1990) määrittelee "kirjaston" seuraavasti:
1. (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.; paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään.
2. eräiden kirjasarjojen nimissä.
Tietohuollon sanaston (1993) mukaan "kirjasto" on
1. yksityinen tai yleiseen käyttöön tarkoitettu kokoelma julkaisuja tai
2. organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja tai
3. tila, jossa säilytetään kirjastoa.
Jos laajempi kirjaston selvittely kiinnostaa, kannattaa tutustua esim. Kirjastolakiin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 , jossa määritellään mm. yleisten kirjastojen
tavoitteet: "...edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja...
Wikipedian mukaan "Suomessa metrijärjestelmä otettiin käyttöön virallisesti vuonna 1887. Käyttöön jätettiin kuitenkin vielä myös muutamia vanhoja, alkuperäiseen metrijärjestelmään kuulumattomia yksiköitä, joiden suuruutta hieman muutettiin uuteen järjestelmään sopivaksi; esimerkiksi peninkulma oli ennestään ollut 10 688 m, mutta kauan tämän jälkeen tasan 10 km."
Siitä, mikä on virallinen mittajärjestelmä, ei varmaankaan missään maailmassa ole varsinkaan nopeasti seurannut, että kaikki vanhat mittayksiköt olisivat hävinneet käytöstä. Monilla aloilla on - kuten kysyjä itsekin on huomannut - säilynyt sisäisessä käytössä vanhoja yksiköitä, minkä lisäksi erityisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kanssa kauppaa käyneet tai muuta...
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Kattavia tilastoja perheväkivallan yleisyydestä Suomessa ei tunnu löytyvän. V. 1998 julkaistiin tässä suhteessa merkittävä selvitys naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta : HEISKANEN, Markku : Usko, toivo, hakkaus : kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Yleinen käsitys on, että väkivallan tekijöistä 90% on miehiä ja väkivalta kohdistuu useimmiten naiseen. Joitakin tilastoja ja arvioita lytyy esim. nettiosoitteista http://www.kaapeli.fi/~parviain/ansa/luku2.html#a1
http://www.intermin.fi/suom/laanit/eslh/yksikot/sosiaali/naiset/tutkimu…
http://www.stat.fi/tk/el/suomturv.html
Seuraavassa muutamia julkaisuja, joista saattaisi olla apua :
NOTKO, Marianne : Väkivalta parisuhteessa ja perheessä. 2000.
KOSKI, Helena : Ulos...
Hei,
löydät leijojen rakentamista koskevia kirjoja voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla kohtaan "asiasana tai luokka" leijat rakentaminen - tai leijat askartelu. Myös saatavuustiedot - eli se, missä kirjastossa ko. kirja on paikalla - täältä.
Voitte varata puhelimitse hyllyssä olevaa aineistoa joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää heitä lähettämään sen lähikirjastoosi. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Tarkoittanet ruotsalaista kirjailija Håkan Nesseriä? Hänen omat kotisivunsa eivät tällä hetkellä auenneet, joten teosten nimet ja ilmestymisvuodet ovat Tornion dekkarinetistä, Helmetistä ja kustantajien (Tammi, Albert Bonniers Förlag) sivuilta. Suomennokset on tarkistettu kansallisbibliografiasta.
Van Veeteren -sarja
Det grovmaskiga nätet, 1993. (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
Borkmanns punkt, 1994. (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000)
Återkomsten, 1995. (suom. Kotiinpaluu, 2001).
Kvinna med födelsemärkt, 1996. (suom. Syntymämerkki, 2002)
Kommissarien och tystnaden, 1997. (Komisario ja hiljaisuus, ilm. syksy 2003)
Münsters fall, 1998. (suom. Münsterin juttu, 2004)
Carambole , 1999. (suom. Carambole, 2006)
Ewa Morenos fall,...
Kyseessä on Pirkko Karpin satu "Kun eukko säilöi kesäpäivän".
Tarina löytyy teoksista:
Somerkivi, Urho: "Neljäs lukukirja" (Otava, 1975)
Karppi, Pirkko: "Jättiläinen ja paimenpilli" (WSOY, 1959)
Michael Crichton on kirjoittanut paljon teknotrillereitä, niin kuin hänen tuotantoonsa paremmin perehtynyt kollegani minua valisti. Oikeastaan kirjailija on julistettu isähahmoksi koko tälle tyypillisesti vakoilua, sotaa ja tekniikkaa, tieteis- ja jännityskirjallisuutta yhdistävälle genrelle. Koska olen harrastanut enemmän vain vanhempaa scifiä, en uskalla suositella mitään yksittäisiä teoksia. Sen sijaan vinkkaan paikkoja, joista pääset etsimään tietoa kirjailijoista ja lajityyppiin luetuista kirjoista.
Englanninkielinen Wikipedia on varsin mainio lähtöpiste. Täällä http://en.wikipedia.org/wiki/Techno-thriller on listattu ns. merkittäviä kirjailijoita ja heidän teoksiaan, joista joitakin on lyhyesti kuvailtukin. Mahdollisten linkkien...
Kissarunoja löytyy kirjoista Runojen kissa, toimittanut Satu Marttila (Kirjayhtymä 1991) ja Kissanystävälle, jossa on satuja, tarinoita ja runoja kissoista (WSOY 1991) sekä Sirkka Seljan runokirja Turkissa unien sinerrys (Lauttasaari Press 1996). Lapsille on runo- ja kuvakirja Karnevaalikissa, tekijänä Paul Stagg (Otava 1997)
Valitettavasti kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista ei löydy tietoa sukunimestä Färlin. Myöskään internetistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Ruotsissa Färlin-nimisiä näyttäisi olevan 132 (http://namntips.se/efternamn/Färlin/), Suomessa puolestaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 64 (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1). Kyselin myös hyvin ruotsia ja norjaa osaavalta kollegalta, mistä ruotsinkielisestä sanasta Färlin voisi olla muunnos, mutta emme keksineet ratkaisua.
Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja...
Heinäveden historiaa käsittelevä sivusto (http://www.wikiwand.com/fi/Hein%C3%A4veden_historia#/ ) kertoo kunnan väkiluvun olleen 7 031 asukasta vuonna 1865. Heinäveden seurakunnan sivuilla (http://www.heinavedenseurakunta.fi/19) ilmoitetaan vuoden 1948 väestömääräksi 10 149 asukasta. Tilastokeskuksen sivuilla olevasta taulukosta kohdasta avainluvun muutos ajassa näkyy väkiluvun kehitystä vuosilta 1988-2014 (http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=090).
