Kyseessä lienee kansanedustaja-kirjailija Aino Suholan Ritva Oksaselle kirjoittama (monologi?)näytelmä Korva elämän kyljessä (1994), jota Oksanen on esittänyt Tampereella 90-luvun puolessavälissä. Minkään kirjaston kokoelmista sitä ei taida löytyä.
Teatterikeskus ry. Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613, sieltä kannattaa kysyä. Teosta saa todennäköisesti helpoiten sen kirjoittajalta, yhteystiedot ym. seuraavasta nettiosoitteesta:
http://www.eduskunta.fi/fakta/edustaja/372/aino5.htm
Katso myös Tamperelainen -paikallislehden juttuarkistosta sivu
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/oksanen_ritva.html
Sana tikistää on verbi, joka tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan "puristaa, ponnistaa jotakin ulos, irti".
Lähde: Nykysuomen sanakirja 3, osat 5-6, S-Ö (6. p. 1978)
Omista kokoelmistamme ei löydy kattavaa katsausta 1970-luvun neuvostolittolaisista taiteilijoista, eikä myöskää nimilistaa heistä. Meiltä löytyy kuitenkin kirja nimeltä "Contemporary Russian Art", jonka on kirjoittanut Matthew Cullerne Bown. Kirjassa on suppea lista taiteilijoista, joskin lähinnä 1980-luvun taiteilijoista.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy samalta tekijältä teos nimeltä "A dictionary of twentieth century Russian and Soviet painters". Internetin osoitteesta http://artrussia.com/site/izomarintro.html löytyy tarkempi kuvaus kyseisestä kirjasta.
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole...
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
Freddie Mercury kuoli 1991. John Deacon jättäytyi myös pois toiminnasta. Vuonna 2004 Queen aktivoitui uudistuneella kokoonpanollaan, yhdessä Paul Rodgersin kanssa. Paul Rodgersin ja Queenin yhteistyö päättyi toukokuussa 2009, kahden maailmankiertueen ja yhden studioalbumin jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Queen
Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”).
Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi...
Jonkin verran kirjaa on lainattu HelMet-kirjastoista, mutta ei se mikään kovin suosittu ole. Vuoden 1945 painoksen 9 kappaletta on lainattu kirjaston järjestelmän mukaan parin vuoden aikana 6 kertaa. Uudempaa vuonna 1994 ilmestynyttä painosta puolestaan on HelMet-kirjastoissa 21 kappaletta, ja niitä on lainattu parin vuoden aikana yhteensä 51 kertaa. Teos on ilmestynyt myös ”Kootut kertomukset” -sarjassa, jonka painoksia HelMet-kirjastoissa on 32 lainattavaa kappaletta ja niissä lainoja 73.
Kaikkiaan kirjaa on siis 62 lainattavaa kappaletta, joille on kertynyt parin vuoden aikana lainakertoja 130. Se tekee noin 2,1 lainakertaa kirjaa kohti eli hiukan päälle yhden lainakerran vuodessa. Tosin tällä vastaushetkellä kirjaa näytti olevan HelMet...
E-kirjoista ei ikävä kyllä ole mitään kattavaa listausta olemassa. Monilla kirjastoilla on käytössä Ellibs-palvelu, josta asiakkaat voivat lainata e-kirjoja. Ellibs ei kuitenkaan tarjoa sovellusta Windows-puhelimille, joten suurin osa kirjastojen e-kirjapalveluista ei ole tällä hetkellä Windows-puhelimen omistajien käytettävissä. HelMet-kirjastojen (pääkaupunkiseudun kirjastojen) OverDrive-palvelulle on sovellus uudemmille Windows-puhelimille (versiot 7+). HelMet-palvelun osoite: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat
Windows-puhelimille on tarjolla Windows Phone -sovelluskaupassa joitain e-kirjojen lukuohjelmia, joilla voi lukea DRM-suojaamattomia e-kirjoja. Suojaamattomia e-kirjoja voi ladata mm. Gutenberg-projektin sivuilta (http...
Kaikkia kysymiäsi asioita en saanut selvitettyä, mutta tässä lista löytyneitä:
Kaksosista:
Suurin kokoero on 2012 syntyneillä Elliotin kaksosilla Katella ja Amyllä noin 2 kg. He myös syntyivät 87 päivän välein. https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/miracle-twins-born-record-87-1857782
Täältä löytyy listausta ihmisistä, joilla on ollut eniten lapsia: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_people_with_the_most_children Sen perusteella sanoisin, että lyhin aika kaksosten syntymän välillä on noin vuosi. Sen tarkempaa tietoa en löytänyt. (Rouva Vassileyv sai 40 vuodessa 27 synnytyksessä 69 lasta 1700-luvulla)
Tilastokeskuksen mukaan poikia syntyy noin 1,5% enemmän kuin tyttöjä. http://tilastokoulu....
Kyselin vähän ehdotuksia nuortenosastolta ja alla on vinkkejä sekä hevoskirjoista että muistakin mitä suosittelivat. Toivottavasti listasta löytyy jotain mikä ei vielä entuudestaan ole tuttua.
Hevoskirjoja:
Ronja Salmi: Ystäväni hevonen
Timo Sandberg: Ratsastuskoululla tavataan
Asta Ikonen: esim. Neljän tuulen talo ja Ponikartanon aarre
Noomi Hebert: Revontulitalli-sarja
Päivi Lukkarilan hevoskirjat
Arja Puikkonen: esim. Sydän saappaanvarressa, Mustarastas tai Vastalaukkaa
Mariel Pietarisen Kavionjälkiä sydämessä -sarja
Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu -sarja
Anna-Riikka Sairion Milja-kirjat
Muita:
Camilla Sten: Syvyyksissä
Kristina Ohlsson: Lasilapset
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa
Matt Haig: Poika nimeltä...
Tietoja Carl Johan Collinista löytyi seuraavista teoksista:
Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1982
- Kanerva, Taito: Huovilan ratsutila ja Carl Constanin Collin. ss. 174-180.
- artikkelissa käsitellään pääasiallisesti Carl Johan Collinin poikaa, mutta se sisältää myös lyhen kuvauksen isän elämän vaiheista.
Hollolan Lahti 1961
- Kadonnutta kartanoromantiikkaa Kärkölässä (Hollolan Lahti 1961, nro 1, ss. 21-23)
- artikkelissa mainitaan hovineuvos Karl Johan Collinin hoitaneen Huovilan isännyyttä 1847-90
Suomen metsänhoitajat 1851-1931
-sisältää ruotsinkielisen lyhyehkön kuvauksen elämänvaiheista
Heikkinen, Antero: Hollolan historia 3
-hakemistossa useita viittauksia Carl Colliniin
Lisäksi Suomen Kuvalehti vuodelta 1934 käsittelee...
Kirjailija Spyri, Johanna (o.s.Heusser)1827-1901.
Kyseessä on kirjasarja:Pikku Heidi on ensimmäinen osa,josta on otettu useita painoksia, suom.Sirkka Rapola. Toinen osa Heidi osaa käyttää oppiaan.
Kirjat olivat suosituimpia tyttökirjoja 50-luvulla.
Niistä on tehty elokuvia ja sarjoja. Siihen aikaan Heidi tuli yhdeksi suosituimmaksi nimeksi..ja suosio jatkuu.
Kirjoissa keskeisenä teemana elämä Alpeilla sekä hyvän ja pahan taistelu. Lisää tietoa mm. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita julk.BTJ Kirjastopalvelu 2000. Kirjoja lainataan yhä.
Varsinaista pikalukukurssia en sinulle valitettavasti löytänyt. Itseopiskelun tueksi ehdotan muutamaa teosta:
Aulanko, Mari : Minä osaan : anna aivojesi toimia
Buzan, Tony : Speed reading
Kantele, Kalevi : Nopean lukemisen opas
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Verkosta löytyy aiheesta tietoa seuraavasta osoitteesta:
http://members.surfeu.fi/kalevi.kantele/index.html#lista
Musiikkiaiheisista hakuteoksista ei tätä ilmaisua löytynyt. Kyseessä taitaakin olla sanonta, jossa "of sorts" viittaa arvioinnin kohteena olevan asian, tässä tapauksessa musiikkiteoksen laatuun hieman vähättelevässä tai varauksellisessa sävyssä (voidaan sanoa myös esim. "a poet of sorts"). Lauseyhteydestä selvinnee, kuinka negatiiviseksi arvio on viime kädessä tarkoitettu.
Windows asennetaan asennusohjelman sisältävältä levykkeeltä, nykyisin cd-levyltä. Ohjelma neuvoo käyttäjää asennuksen etenemisessä. Vaiheet vaihtelevat Windowsin eri versioiden yhteydessä jonkin verran. Käyttöjärjestelmä voidaan asentaa eri tavalla, ja ongelmien ilmaantuessa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen.
Eri Windows-versioiden opaskirjoissa on monesti ohjeet ko. käyttöjärjestelmän asennukseen. Esim.
Norton, Peter : Windows XP. 2002.
Karhula, Matti : Windows Me. 2001.
Flyktman, Reima : Pc-käsikirja. 2004.
Internetistä löytyy niinikään Windows-asennuksesta hyödyllistä tietoa:
http://appro.mit.jyu.fi/doc/kayttojarjestelma/index2.html
http://appro.mit.jyu.fi/2003/kevat/laitteistot/demot/demo4/winxp.html
http://avoin.mit.jyu....
Näytelmä on suomennettu nimellä Muumipeikko kulisseissa, kääntäjä on Eila Maunu, julkaisuvuosi 1994 sekä nimellä Muumit kulisseissa, suomentaja Kirsi Kunnas. Jälkimmäistä on esitetty ainakin vuonna 2002 Helsingin kaupunginteatterissa. Muumipeikko kulisseissa -tekstiä saa tilata Näytelmät.fi -palvelun kautta, http://www.naytelmat.fi , jälkimmäistä pitäisi ehkä tiedustella joko kääntäjältä tai Kaupunginteatterista.
Vexi Salmi on suomentanut suuren osan "Troll i kulisserna"-laulunäytelmän lauluista. Suomennokset löytyvät "Muumilaakson laulukirjasta" (WSOY, 1994).
Näytelmää Muumipeikko ja pyrstötähti esitetään ainakin Tampereen Teatteri 2000:ssa, http://www.teatteri2000.fi/ . Heidän sivuillaan ei kerrota, kuka tekstin on kääntänyt tai...
Tarkoittanet muinaisella asutuksella esihistoriallisen ajan asustushistoriaa. Aulangonjärven rannoilta ei ole löytynyt jäänteitä esihistoriallisen ajan asuinpaikoista. Vanajaveden laakson selvityksissä mainitaan Aulangonjärven puoleiselta rannalta vain Aulangonlinna, muinaislinna, joka on ollut osa Hämeen linnavuoriketjua. Aulangonvuoren lakialueelta on löydetty jälkiä tulisijoista ja mahdollisista rakennusten pohjista.
Aulangonlinnan ja Vanajaveden väliseltä alueelta, entisen Luhtialan kylän alueelta, on sen sijaan löytynyt jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Aulangon ratsutallin kohdalla on ollut esim. rautakautinen asuinpaikka ja Katajiston piha-alueella rautakautinen kalmisto. Lahistöllä on paljon muitakin esihistoriallisen ajan...
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
