Lyhyt kuvaus Lassi Sinkkosesta löytyy esim. teoksista:
- Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 1980
- Suomen kirjailijat 1945-1980 (sisältää myös luettelon teoksista ja lähdeviittauksia kirjoihin ja artikkeleihin)
Muuta tietoa ja teosten analysointia on jonkin mm. seuraavissa:
- Pertti Karkama: Impivaara ja yhteiskunta, Pohjoinen, 1985
- Kirjoita itsesi maailman väleihin, toim. Kirsti Mäkinen, SKS, 1997 (sisältää artikkelin Elina Niemissalo: Lassi Sinkkonen ja Matti Mäkelä miehen tiellä)
- Kirjallisuus Suomessa, toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974 (artikkeli Lassi Sinkkosen Sumuruiskun asemasta...)
- Pekka Tarkka: Sanat sanoista, Otava, 1984 käsittelee Sinkkosen Sirkkelisirkus -teosta.
Lehtiartikkeli löytyy esim....
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen lainsaadäntö. Kohdasta lainsäädäntö ja hae säädöstekstin perusteella hakusanalla " yksityinen tie" löytyy mm. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 sekä Valtioneuvoston asetus yksityisistä teistä 21.12.2000/1267
Lakitekstin tulkinta on vaativaa, onneksi Kauppakaarelta löytyy myös julkaisu Nevala, Tapio: Opas kesäasunnon lakiasioihin. Helsinki : Kauppakaari, 2000.
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa: Luolakarhun klaani, 1981 (The Clan of the Cave Bear); Hevosten laakso, 1982 (The Valley of Horses); Mammutin metsästäjät, 1988 (The Mammoth Hunters); Tasangon vaeltajat, 1990 (The Plains of Passage); Luolien suojatit, 2002 (The Shelters of Stone). Seuraavan osan ilmestymisestä ei ole vielä tietoa.
Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka, WSOY, 1975, tosiaan kerrotaan Huovisen asuneen Urheilukadulla, talon numero oli 18, mutta mahdollista rappua ei mainita. Kyseisessä osoitteessa Huovinen asui lääketiedettä opiskelevan Torger Kumlin alivuokralaisena. Huovinen oli aloittanut opinnot Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Seppälä kertoo teoksessaan, että alivuokralaisasunnossa ei ollut edes sänkyä ja Huovinen joutui lainaamaan telttasängyn sisareltaan. Iltamyöhäisellä sänky kannettiin Hallituskadulta Urheilukadulle. Seppälän mukaan Huovisen tämä tuntui Huovisesta "mahdottoman häpeälliseltä".
Veikko Huovisen haastattelu, Apu-lehti 9.6.2009.
http://www.apu.fi/ihmiset/article160571-1.html
Veikko Huovinen...
Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin:
Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti:
Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Kaunokirjallisuutta on asiasanoitettu kymmenisen vuotta. Kirjaston tietokannasta voi hakea asiasanalla arkeologit ja rajata haun kaunokirjallisuuteen. Näin löytyi seuraavat kirjat:
• Viinikainen, Antero : Pentti Saarikosken toinen tuleminen, 2012
• Liksom, Rosa : Hytti nro 6, 2011
• Kangasharju, Kari : Virtojen valtiaat, 2011
• Haakana, Veikko : Seita lähtee liikkeelle, 2000
• Ylimaula, Anna-Maija : Viiriäinen sarkofagilla, 1998
• Koivusalo, Timo : Pekko ja outolintu, 1997
• Kiiskinen, Jyrki : Kaamos, 1997
Myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta www.kirjasampo.fi voi hakea sanalla arkeologit.
Islantilaisista kirjailijoista löytyy suomennettuina ainakin seuraavia Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Arnaldur Indriðason, Einar Kárason,Einar Már Guðmundsson,Hallgrímur Helgason,Hugleikur Dagsson,Halldór Laxness, Sjón, Snorri Sturluson,Vigdís Grimsdóttir, Yrsa Sigurðardóttir ja Steinunn Sigurårdóttir. Autetaan mielellämme asiakaspalvelussa niiden löytämisessä.
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen sadan lainatuimman lasten- ja nuortenkirjan listat neljännesvuosittain vuosilta 2014-2017 löytyvät Excel-taulukkona täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirj….
Monet kirjastot julkaisevat sivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Tässä joitakin esimerkkejä.
Riihimäki: http://www.riihimaki.fi/kirjasto/kirjoista-kirjallisuudesta/lainatuimma…
Kirkkonummi: https://www.kirkkonummi.fi/lainatuimmat
Euran kirjasto: http://www.eura.fi/fi/palvelut/kirjasto-/luetuin-nuortenkirja.html
Pirkanmaan alueen PIKI-verkkokirjastosta löytyy lista kuukauden suosituimmista lastenkirjoista (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/...
Kävisikö Eeva Kilven runo
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Eeva Kilpi, Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/eeva-kilpi-naistenpaivan-runo/
tai J Karjalaisen laulun sanoitus:
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarimiehet
joita koko valtakunta arvostaa?
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarinaiset
jotka tosi työstä palkintonsa saa?
Me ollaan sankareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan sankareita elämän
ihan jokainen
Keitä ne on ne...
TEPA-termipankki (erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma) sisälsi kaksi määritelmää pienkerrostalolle:
1. kaksikerroksinen kerrostalo
2. kerrostalo, jossa ylimmän huoneiston sisäänkäynti on korkeintaan toisessa kokonaan maan päällä olevassa kerroksessa.
Kerrostalo taas on tavanomaisia tila- ja varusteratkaisuja sisältävä, vähintään kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja on päällekkäin.
Joten tämän mukaan kaksikerroksinen kerrostalo on pienkerrostalo.
Viisas kykenee toimimaan järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti, aikaa ja vaivaa säästäen; tyhmä joutuu mitä todennäköisimmin näkemään paljon enemmän vaivaa päästäkseen samaan lopputulokseen. Viisas toimii harkitusti ja suunnitelmallisesti, tyhmä tekee ensin ja miettii vasta sitten – ja tekee uudestaan.
Sanonta tunnetaan sekä tyhmä- että hullu-varianttina. Merkitys on sama riippumatta siitä, kumpaa sanaa viisaan parina on käytetty: miettimällä ja suunnittelemalla tekemisensä pääsee vähemmällä kuin umpimähkäisesti sähläämällä.
Laulu löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta:
Porola, Matti, (säv.) Kaikenlaista olevaista--eli Ötökkämusikaali ja muitakin lauluja. Dharma-kustannus, Ylhäinen, c1997, 1 sävelmäkokoelma, [18] s., 30 cm 952-9824-06-8 ISMNM-9001632-0-2
Nuottijulkaisu on saatavissa ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Myös Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin se näyttää kuuluvan, ja hyllytilanteen voit tarkastaa heidän tietokannastaan.
Tarkoitat ehkä Antti Heikkilää. Hän on kirjoittanut kaksikin ravintoa käsittelevää kirjaa:
"Elämän paras aika", Rasalas,2002,ISBN 952-5421-03-1. Kirja näyttää käsittelevän mm. elämäntaitoa, stressiä, ravintoa ja glykeemistä indeksiä.
"Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon", Rasalas, 2003, ISBN 952-5421-07-4. Kirja sisältää alaotsikkonsa mukaisesti ohjeita ruokavalioksi ja ruokaohjeita.
Seuraavalla nettisivustolla on tietoa kysymistäsi aiheista:
Klikkaa oikeanpuoleista "opistotaso". Kohta I Varhaisesta musiikista ja kohta II moniäänisyyden synty- Ars nova on myöhäisen keskiajan musiikkia 1300-luvulta:
http://kunta.riihimaki.fi/rmo/musiikkitieto.html
Myöskin seuraavista kirjoista löydät tietoa kuvien kera: Musiikkikirja ISBN 9519357025 ja Nordström: Kaikki musiikista ISBN 9510211893. Kysy kirjoja lähikirjastostasi.
"Ärliga blå ögon" on 2 VHS-videon pakettina Kauniaisten kau-
punginkirjastossa, "Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut"
taas DVD:nä Espoon kaupunginkirjastossa.
Kummastakin voi tehdä kaukolainatilauksen oman kunnan kirjastosta.
Runosarjaa ei ole julkaistu suomeksi eikä tietääksemme myöskään ruotsiksi.
Avanti! on esittänyt Debussyn "Bilitisin laulut"-teoksen vuosina 1992 (Porvoon Suvisoitossa) ja 1993 (Kaapelitehtaalla). Pentti Saaritsa käänsi Louysin runot esityksiä varten. Pentti Saaritsa on julkaissut ne suomeksi v 1997 ilmestyneessä antologiassa Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät.
