Wikipedian mukaan hiusten kiharuus on yleisintä Afrikassa, ja vähenee asteittain muualle mentäessä. Kiharien hiusten arvellaan kehittyneen, jotta ne suojaisivat auringonpaisteelta ja antaisivat päänahan hengittää. Suorien hiusten arvellaan kehittyneen suojaamaan kylmältä, sillä pitkinä ne peittävät pään pintaa tiiviimmin.
Kaari Utrio kirjoittaa Bella donna, kaunis nainen kautta aikojen kirjassaan kiharoiden olleen ihaituja ja toivottuja. Jos luonnonkiharoita ei ollut asia korjattiin kuumennetuilla käherrys eli piippaussaksilla jo antiikin aikana.
Kiharoiden avulla saatiin kampaukset suuremmiksi,jotta kasvot näyttäisivät mahdollisimman pieniltä.
Näin ollen voisi päätellä, että kiharoiden hiusten ihannointi ei johdu tummaihoisten kiharoista...
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne...
Kirjan suomalainen kustantaja päättää julkaisemisjärjestyksen. Kirjailija ja hänen alkuperäinen kustantajansa voivat tietenkin myös vaikuttaa siihen, mitkä kirjailijan teokset käännetään.
Kirjailija Lee Childin suomennokset on julkaissut kustannusliike Karisto. Heille voi antaa palautetta aiheesta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Tietoa Lee Childin suomennetuista teoksista löytyy Kariston sivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Islantilaisista kirjailijoista löytyy suomennettuina ainakin seuraavia Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Arnaldur Indriðason, Einar Kárason,Einar Már Guðmundsson,Hallgrímur Helgason,Hugleikur Dagsson,Halldór Laxness, Sjón, Snorri Sturluson,Vigdís Grimsdóttir, Yrsa Sigurðardóttir ja Steinunn Sigurårdóttir. Autetaan mielellämme asiakaspalvelussa niiden löytämisessä.
Voisiko kysymyksessä olla kansansävelmä Äiti, sytytä lamppu, johon Reino Helismaa on tehnyt sanat? Laulu alkaa: "On äiti vanha, ja kyynelsilmin hän katsoo poikaansa kalpeaa." Toinen säkeistö alkaa: "Oi äiti, äiti, näin poika kuiskaa, sytytä lamppu, en nähdä voi! Pian täältä lähden..." Laulun tunnetuin esittäjä on Metro-tytöt.
En löytänyt lauluun nuottia mistään koululaulukirjasta. Kappale löytyy kuitenkin nuotista 20 suosittua valssia (Fazer, 1984), jossa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, mutta sanat vain ensimmäiseen säkeistöön. Sanat kaikkiin viiteen säkeistöön löytyvät vihkosesta Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä, osasta 18 (Fazerin musiikkikauppa, 1954, s. 29).
Myös Ahti Sonnisen toimittamassa...
Turun kaupunginkirjaston mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Niistä voi ottaa kopioita hintaan 2 mk / kpl (A4-koko). Mikrofilminlukulaitteisiin kannattaa varata etukäteen aika numerosta 2620 629. Lisätietoja sanomalehtien mikrofilmeistä löytyy myös arkistosta asiasanoilla "mikrofilmit" ja "Turun Sanomat".
Osituksesta kerrotaan lyhyesti kaksiosaisessa kirjassa Kodin lakitieto (WSOY, 1999). Osassa 2 on asiakirjamalleja, ja siitä löytyy muutamia malliesimerkkejä osituksen teosta. Osituksesta on esimerkkejä myös kirjassa nimeltä Asiakirjamalleja (Lakimiesliiton kustannus). Tästä kirjasta on useita painoksia, uusin vuodelta 1998.
Osituksesta kerrotaan enemmän esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Aarnio, Aulis: Suomen jäämistöoikeus 1. Lakimiesliiton kustannus, 1999.
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas. Lakimiesliiton kustannus, 2000.
Aarnio, Aulis: Avioliitto, perintö ja testamentti. Lakimiesliiton kustannus, 1994.
Pettilä, Ulla: Eron vaiheet. Tietosanoma, 1999.
Näiden kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Lahden kaupunginkirjaston Riimi-...
Menieren taudista on kirjoitettu kirja Ojala, Mikael
Teoksen nimi Huimaako? / Mikael Ojala ; [piirrokset: Anu Karjalainen]. [Helsinki] : Etukeno, 2007 (Juva : WS Bookwell) sekä myös
Menieren tauti : lääkärit ja potilaat kertovat / toim. Joy Soiniemi ; kust. Uudenmaan Meniere-yhdistys, 1993. ISBN 951-96860-0-2.
Kannattaa tutustua Suomen Menieren liiton kotisivun artikkeleihin, kirjallisuusviitteisiin ja keskusteluihin, http://www.suomenmeniereliitto.fi/ .
(Päiv. 11.2.2008)
Näillä listoilla on ruotsinkielisiä hengellisiä lauluja sekä CD-levyillä että kaseteilla. Tarkemmat tiedot (esim. kappaleiden nimet) ja saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta (kun kirjoittaa CD-levyn/kasetin nimen Teoksen nimi -kenttään).
CD-LEVYJÄ:
Landet där solen ej går ner p2002
Den enda vägen / Lars & Rolf Edberg p2000
Våra mest älskade andliga sånger p2000
En Salig samling : Tolkningar av Frälsningsarmens mest önskade sånger p1999
Sånger vi minns p1998
Sånger för livet : älskade andliga sånger med våra mest folkkära artister p1998
Stad i ljus p1997
Kom ta min hand / Torkel Selin p1996
26 samlade favoriter p1995
I trygghet p1995
Varje dag är en gåva / Jard Samuelson p1995
Andliga sånger. vol.2 / Christer...
Hevosista ja ratsastuksesta kertovia kirjoja on paljon. Alla on joitakin esimerkkejä, jotka kuuluvat Nummi-Pusulan kirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa kirjojen saatavuuden:
http://nummi-pusula.kirjas.to/
Kaikki hevosesta (Otava, 1993)
Ratsastus harrastuksena (Edita, 2003)
Björs, Marko: Ratsastus ja hevosen hoito (Kirjayhtymä, 1992)
Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja (Nordic Press, 1992)
Hampe, Margret: Ensimmäinen hevoskirjani (Gummerus, 1998)
Ingman-Friberg, Susanne: Emmi oppii hevostaitoja (Team Rufus, 2001)
Talaskivi, Soini: Suomalainen hevoskirja (Otava, 1990)
Werner, Heidrun: Nouse ratsaille (Otava, 1998)
Internetistä löytyy myös paljon tietoa hevosista ja ratsastuksesta....
Tässä ensin omaan kokemukseen perustuvia esimerkkejä:
Choderlos de Laclos. Vaarallisia suhteita. Otava 2000
- Historiallinen teos, joka perustuu juoruiluun
Austen Jane. Ylpeys ja ennakkoluulo.
- Melkein kaikissa Austenin teoksissa on joku juoruileva täti
Torgrim Eggen. Pärstäkerroin. Gummerus 2006.
- Uusi norjalainen teos, jossa poliitikkojen ja lehdistön juoruilua.
Juoruilu on asiasana, jota voi käyttää myös kaunokirjallisuuden haussa esim. Helmetissä. Sanahakuun kirjoitetaan peräkkäin juoruilu kaunokirjallisuus. Tuloksesta ilmenee, että tätä aihetta on käsitelty lähinnä nuortenkirjallisuudessa. Aikuisten kirjoja ovat seuraavat:
Agnello Hornby, Simonetta, Mantelinpoimija / Simonetta Agnello Hornby ; suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä...
Kysyit, voiko kirjoista löytää tietoa murrosikään liittyvistä muutoksista. Aineistohaun voi tehdä Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta myös pelkällä asiasanalla, kuten murrosikä. Aiheesta löytyy sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Tässä muutama esimerkki:
Mitä kummaa minussa tapahtuu, 2007
Airola, Marja : Murkkuelämää, 2005.
Pääskysaari, Jenni : Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Scott, Jerry : Jere-sarjakuvakirjat, 1999-2007.
Jacobson, Anders : Emanuel, 2002
Ainosta voit tarkistaa teosten saatavuuden. Ainoa voi käyttää kirjaston kotisivulla olevan linkin kautta tai Aino-päätteiden kautta kirjastojen toimipisteissä. Linkki Ainoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Kokkolan kirjastossa on kuusi osaa Frendejä ja kundeja -sarjaa. Neljä niistä on juuri nyt lainassa, mutta kahden (Frendejä, kundeja & muotiguruja ja Frendejä, kundeja & pyjamabileitä) pitäisi olla paikalla Kokkolan kirjaston lasten- ja nuortenosastolla. Saat luettelon sarjasta kirjaston aineistotietokannan kautta kirjoittamalla tyhjään ruutuun vapaasanahaussa frendejä kundeja:
http://webkirjasto.kpnet.fi/opac/default.aspx
Kannattaa vaikka kävellä lähimpään kirjastoon ja lukea tai silmäillä paria näytelmää, niin näet miten ne rakentuvat. Huomaat että näytelmät ovat aika vapaamuotoista kirjoittelua ja ihmisten välistä vuoropuhelua. Tietysti voit samalla käynnillä myös kysäistä, josko kirjastossa olisi paikalla jokin kirjoittamisen tai luovan kirjoittamisen opas, josta voi saada vinkkejä kirjoittamiseen, mutta liikaa niihinkään ei kannata paneutua. Kilpailun tehtävänanto vaikuttaa siltä, ettei sinulta vaadita mitään ammattimaista käsikirjoittamista. Aihe, idea ja mielikuvitus ovat tärkeimpiä.
Elonet-tietokannan mukaan Rautavaara soittaa elokuvassa kahta eri sävelmää. Ensimmäinen on Nils-Eric Fougstedtin elokuvaa varten säveltämä teemamusiikki, joka kuullaan elokuvassa useaan kertaan. Toinen on Fougstedtin sovitus kansansävelmästä Tuonne taakse metsämaan.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/121432
Finnkinon Facebook-sivulla on vastattu kysymykseen elokuvien ohjelmistossa pysymisajasta näin: "riippuu ihan elokuvasta ja kun ohjelmistot tehdään aina viikoksi kerrallaan, ei voida kovin pitkälle etukäteen ennustaa leffan ohjelmistossaoloaikaa."
https://www.facebook.com/finnkino/posts/452203228136128/
Kotkan leffat -sivusto taas kertoo, että täsmällisiä päivämääriä tietyn elokuvan ohjelmistosta poistumiseen ei voi etukäteen määritellä. Eniten vaikuttavat kävijämäärät.
https://kotkanleffat.fi/usein-kysyttya/
Syntymäpäiväkortteihin sopivia runoja kannattaa etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Sydämeni laulut: kauneimmat suomalaiset runot (2014)
Muista runolla: nykyrunoutta vähän joka juhlaan (2009)
Anna-Mari Kaskinen: Olkoon päiväsi onnellinen (2010)
Myös verkkoon on koottu moneen tilanteeseen sopivia runoja. Tutustu esimerkiksi seuraaviin:
Onnitteluruno- ja värssypankki
Syntymäpäiväruno- ja värssypankki
Birgit-mummu
Huom! Sivut sisältävät mainoksia.
Suoraa selitystä tähän ei löytynyt suomenkielisistä lähteistä, mutta alkoholi vaikuttaa kaikkialla elimistössä ja silmien valonarkuus sekä kipu ovat suhteellisen yleisiä vaivoja krapulassa. Alkon sivuilla kerrotaan, että ”Krapulassa on kyse alkoholin vieroitusoireista. Jo yhden promillen alkoholipitoisuus veressä aiheuttaa elimistön kuivumista ja verensokerin laskua, joista krapula aiheutuu”. Olettaisin, että silmien kipu johtuu elimistön kuivumisesta, jolloin myös silmät kuivuvat. Silmien kuivuus aiheuttaa ihmisillä usein kipua. Lisäksi krapula aiheuttaa verensokerin laskua, joka puolestaan aiheuttaa päänsärkyä, ja tämä saattaa heijastua silmiin.
Lähteet:
Alko.fi - Alkoholi ja terveys -artikkeli
Terveyskirjasto – Alkoholi ja terveys...
Wikipedia kertoo nimestä Aili:"Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila.
Nimi Aili oli vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 32 653 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta." Linkki Wikipediaan.
Sivusto nimipäivät.fi kertoo:"
Aili on saamelainen nimi, jota on Suomessa esiintynyt jo 1600- ja 1700-...
