Voisikohan kysymyksessä olla Richard D. Lewisin "Kulttuurikolareita" (1996)? Kirjassa on selvitelty eri kansallisuuksien käyttäytymistä liike-elämässä mm. neuvotteluissa ja japanilaiset ovat yksi näistä kansallisuuksista.
Manda-tietokannasta löytyy myös aiheesta lisää kirjallisuutta (hakusanoina asiasanat: käytösoppaat - liike-elämä - Japani):
- Jussila et al.: Kaukoitä - liikematkailijan opas (1997)
- Engel: Passport Japan your pocket guide to Japanese business, customs & etiquette (1996)
- De Mente: Japanese etiquette & ethics in business (1995)
- Kenna: Business Japan a practical guide to understanding Japanese business culture (1994)
- Rowland: Liikematkalle Japaniin - vihjeitä väärinkäsitysten välttämiseksi (1990)
Voitte...
Hakusananoilla Marseille ja Porcelain Internetistä löytyy runsaasti tietoa henkilöstä Armand Marseille.Hän posliinitehtailijan poika, joka keskittyi valmistamaan posliinisia nukenpäitä.
Nykyisin nämä nukenpäät ovat suosittuja antiikin keräilykohteita.
Marseillesin kaupungissa ovat puolestaan sijainneet posliinitehtaat (Chinoiseries), joissa valmistettiin
aasialaisiin aiheisiin perustuvaa posliinia.
Aiheesta löytyy Internetissä mm.
seuraava sivu : http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Varsinaista pikalukukurssia en sinulle valitettavasti löytänyt. Itseopiskelun tueksi ehdotan muutamaa teosta:
Aulanko, Mari : Minä osaan : anna aivojesi toimia
Buzan, Tony : Speed reading
Kantele, Kalevi : Nopean lukemisen opas
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Verkosta löytyy aiheesta tietoa seuraavasta osoitteesta:
http://members.surfeu.fi/kalevi.kantele/index.html#lista
Kirjastokäynnin yhteydessä tai aineistohaun kautta (http://www.helmet.fi ) löytyy kyllä huomattavasti laajempikin lista, mutta tässä aluksi joitain ehdotuksia:
Sara, Anniina
Nainen paikallaan / Helmi, 2004
Poukka, Anneli
Meitä vastaan rikkoneet / Sanasato, 2004
Hietamies, Laila
Siniset Viipurin illat : romaani /Otava, 2004
Koivukari, Tapio
Luodetuulen maa / Like, 2002
Tuominen, Pirjo
Sillat yli joen / Pirjo Tuominen
Tammi, 2002
Ylä-Outinen, Urho
Nuuvinkytö : tarinaa ja totta Säkkijärven Lavolasta ja laajemmaltakin / MC-pilot, 2002
Haapanen, Kaarlo
Pietarsaari trilogia / Tammi, 2002
Sara, Anniina
Nainen paikallaan / Helmi, 2004
Hietamies, Laila
Kylä järvien sylissä / Otava, 2003
Tuominen, Pirjo
Kultavainiot / Tammi, 2003
Huomautus...
Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satamasta on useitakin äänitteitä. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ovat seuraavat cd-levyt:
Harri Saksala: Laulut ja balladit 1979-1990
Marina & Marino: Lähtevien laivojen satama
Ahti Paunu: Lähtevien laivojen satama
Anoia Ensemble: Olen hyvin elävä
Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolta löytyy melko paljon aiheeseen liittyvää - osa tosin on tällä hetkellä lainassa. Mainitsen tässä vain muutamia
uudehkoja kirjoja ja äänitteitä:
Ambjörnsen, Roald: Kukkuluuruu ja muita muskari-ikäisten lempilauluja ja leikkejä.
Karppinen, Seija: Taiteen ja leikin lumous: 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus.
Kivelä-Taskinen, Elina: Rytmikylpy. (kirja & CD)
Lapsi ja taide: puheenvuoroja taidekasvatuksesta. Toim. Tuula Tarkkonen & Pirkko Sassi.
Liiv, Diana: Pianotarina Neljä hyvää haltijatarta. (kirja & CD)
Musahoksaamo: pedagoginen musiikkiohjelmasarja eskari-ikäisille ja vanhemmillekin. (CD)
Suomen standardisoimisliiton sivulla voi tutustua standardeihin, https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/
Tietoa ISO-standardeista, https://www.standardi.fi/
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset haulla ISO-standardit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SIso%20standardit__Orightre…
Suomen Standardisoimisliitosta saa myös tietoa ja neuvontaa stardardeista, https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/.
Niko on lyhennetty muoto Nikolauksesta. Niko on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nikolauksen rinnakkainen muoto Nicolaus löytyy Uudesta testamentista. Suomessa Nikolaus on mainittu jo vuonna 1488 Missale Aboensessa ja almanakassa nimi on ollut alusta alkaen eli vuodesta 1705.
Jesse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995 alkaen, Nimi on Iisain kreikkalainen muoto. Iisai on Raamatussa kuningas Daavidin isä.
Jaana on lyhennys Marjaanasta; nimi on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Marjaanan alkuperä juontaa Maria-nimeen, joka on muunnoksineen suosituimpia nimiä kristityssä maailmassa. Lisää tietoa etunimistä voi hakea esim. kirjasta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Myös tämän palvelun arkistosta löytyy...
Etsitty kirja saattaisi olla Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan (Tammi, 2005).
"Mikon katoaminen on suuri isku Hiltusen perheelle, ja isosisko Hannankin elämä järkkyy pahasti. Koulutyö kärsii, vanhat kaverit kaikkoavat ja suhde poikaystävään Ilariin on koetuksella. Poliisin tehdessä omaa työtään Hanna alkaa selvittää veljen katoamista. Hukkumisonnettomuus tuntuu todennäköiseltä, mutta silti pikkuveljen katoamiseen liittyy paljon käsittämätöntä. Mikko oli hiljainen tyyppi, jolla ei pitänyt olla mitään salaisuuksia, mutta oliko sittenkin?"
Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö...
Pieni Fátiman kaupunki Portugalissa on saanut nimensä mauriprinsessan mukaan, jonka ritari Gonçalo Hermingues vuonna 1158 ryösti ja otti vaimokseen. Fátima on tunnettu erityisesti kristittyjen pyhiinvaelluspaikkana. Neitsyt Marian sanotaan ilmestyneen siellä noin vuonna 1917 kolmelle lapselle.
Islamilaisessa maailmassa esiintyvä Fatiman käsi eli hamsa-käsi tai hamesh-käsi puolestaan on alun perin Mesopotamiasta peräisin oleva symboli. Hamsa-amuletin uskotaan suojelevan omistajaansa. Vastaava symboli esiintyy myös juutalaisilla (Miriamin käsi) ja Levantin kristityillä (Marian käsi). Muslimeilla symboli on saanut nimensä profeetta Muhammadin tyttären Fatima Zahran mukaan.
Fátiman kaupunkia ja Fatiman käsi –symbolia yhdistää siis varsin...
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
Varsinaista rocklyriikan tai sanoituksen opasta ei ole suomalaisista tietokannoista löytynyt. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy hakusanalla 'rocklyriikka' 26 viitettä, joista valtaosa käsittelee tietyn artistin sanoituksia. Yleisemmin rocklyriikkaa käsitteleviä artikkeleita on seuraavissa teoksissa:
- Kaupunki kohtauspaikkana : näkökulmia kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen. Teknillinen korkeakoulu 1995.
- Kielen kirjoa : tekstintutkimus tutuksi. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 2000.
- Musta lammas : kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista. Joensuun yliopisto 1995.
Kotimaisista artikkelitietokannoista Arto ja Aleksi (käytettävissä kirjastoissa) löytyy hakusanoilla '...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia Viola, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja Suomen kansallisbibliografia Fennica antavat useita viitteitä lastenlaulukirjoista, jotka on tehty ajanjaksona 1915-1930. Kuitenkin vain muutamassa viitetiedossa on maininta siitä, että ne on suunnattu lastentarhoja varten. Seuraavissa viitteissä lastentarha mainitaan:
Korppi, Kaarina: Laulu- ja laululeikkikirja kouluja ja lastentarhoja varten. 1933.
Lastentarha 1937-1997: kokoelma Lastentarha-lehdessä 1938-1954 julkaistuja lauluja ja leikkejä. (Helsingin lastentarhanopettajat koonneet vuonna 1997).
Samalta ajanjaksolta löytyy enemmän laulukirjoja, joissa mainitaan, että ne ovat kouluja tai alakouluja varten....
On olemassa Jan Brueghel vanhempi (Jan Brueghel The Elder) ja Jan Brueghel nuorempi (Jan Brueghel The Younger), joka on "vanhemman" poika. Ehkä kuuluisampi näistä kahdesta taiteilijasta on isä. Isä Brueghelistä löytyy hyvät tiedot suomeksi seuraavasta (sivun alareunassa on myös osoite, josta saa klikkaamalla lisää kuvia maalauksista): http://fi.wikipedia.org/wiki/Brueghel -Jan Brueghelistä nuoremmasta löytyy tietoa englanniksi esim: http://www.getty.edu/art/gettyguide/artMakerDetails?maker=765 -hyviä kuvia maalauksista, jotka saa klikkaamalla suuremmiksi: http://www.abcgallery.com/B/bruegel/jan.html
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä...
Ainakin seuraavat voisivat kiinnostaa:
- Rautaristi / Elovaara, Klaus. Tampere : Salamajärvi, 2008
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Korpivaellus / Paasilinna, Mauri. Gummerus, 2005
- Viimeiseen patruunaan : romaani Tornion taisteluista 1944 / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Like, 2004
- Kallehin on vapaus : sotaromaani / Kurvinen, Jorma. Helsingissä : Otava, 1998
- Kuilu : kertomus sodasta / Kurvinen, Jorma. Helsinki : Otava, 1995
- Tuhoon tuomittu partio : kertomus suomalais-saksalaisen kaukopartion huimista seikkailuista Petsamon / Aapa, Uula.Otava,...
Käytettävissäni olevien lähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Ugetsu monogatarista ei ole suomennettu kuin tuo nimi. Uedan kirjaa käsittelevän suomenkielisen Wikipedia-artikkelin teksti näyttäisi käännetyn jokseenkin suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. Sivu on luotu maaliskuussa 2008; useimmat Ugetsu monogatari -maininnat, jotka Internetistä löysin, joko lainaavat tätä tekstiä tai pohjautuvat siihen, ja ne harvat, jotka eivät näin tee, ovat peräisin tätä myöhemmältä ajalta, joten nimisuomennos Kuutamon ja sateen tarinoita saattaa hyvinkin olla peräisin Wikipedia-tekstistä. 1970-luvulla tanskankielisestä lähteestä suomennetussa kirjallisuushistoriassa Kansojen kirjallisuus Ugetsu monogatarin nimi on käännetty muotoon Sateen ja...
